Architects and consulting engineers in the core of innovation and growth PDF
Preview Architects and consulting engineers in the core of innovation and growth
JYVÄSKYLÄ STUDIES IN BUSINESS AND ECONOMICS 91 Ilkka Hämäläinen Suunnittelijat innovaatiotoiminnan ja kasvun ytimessä JYVÄSKYLÄ STUDIES IN BUSINESS AND ECONOMICS 91 Ilkka Hämäläinen Suunnittelijat innovaatiotoiminnan ja kasvun ytimessä Esitetään Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Vanhassa juhlasalissa S212 elokuun 20. päivänä 2010 kello 12. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ 2010 Suunnittelijat innovaatiotoiminnan ja kasvun ytimessä JYVÄSKYLÄ STUDIES IN BUSINESS AND ECONOMICS 91 Ilkka Hämäläinen Suunnittelijat innovaatiotoiminnan ja kasvun ytimessä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Tuomo Takala School of Business and Economics, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Sini Rainivaara Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Cover picture: "Who Do" Photo: Fotolia URN:ISBN:978-951-39-3966-3 ISBN 978-951-39-3966-3 (PDF) ISBN 978-951-39-3964-9 (nid.) ISSN 1457-1986 Copyright © 2 0 1 0 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Hämäläinen, Ilkka Architects and consulting engineers in the core of innovation and growth Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 270 p. (Jyväskylä Studies in Business and Economics ISSN 1457-1986; 91) ISBN 978-951-39-3966-3 (PDF), 978-951-39-3964-9 (nid.) Diss. This study considers the consulting engineers and architects as being at the core of the innovation process. Although the planning processes produce innovations, the logic of the process is not well understood. The approach to the innovation process in this study is twofold. Firstly the study recognises that there are no innovation management systems among the consulting engineers and architects. Secondly the actual actors have poor understanding, mostly too ultimately glorifying, about the nature of innovations. The key concepts in building a new innovation management modelling are: product concept, particular innovation concept, and hypothetical innovation concept following the models of the conceptualization methods in philosophy, psychology, linguistics, or in cognitive science. This study tested the innovation ideas of the consulting engineers and architects in two-stage experimental interviews. In the first stage, the research group was asked to name the innovations they have made during their careers. The second stage presented a tool for the formulation of a new particular innovation concept and asked the same question. The change in thinking with regard to innovation was dramatic. The consulting engineers and architects managed to identify many more innovations in their own work with a new adopted innovation concept formulation method. Considering the capitalization of the knowledge of the consulting engineers and architects, the study is questioning the traditional firm structures and suggests new co-venturing ideas between the firm owners and the employees. In the future with systematic global open innovation accesses for new product ideas, the local employers might lose their monopoly on their employees’ ideas, inventions, and hypothetical innovations. Usual compensation methods might not courage the employees to commit with their full heart with the strategy settings by the firm owners. The study suggests co- creation as a new road map to growth inside KIBS industry. Key words: architects, consulting engineers, growth, innovation, KIBS, ventures Author’s address Ilkka Hämäläinen Linnankoskenkatu 4 B 31 FIN-00250 HELSINKI Supervisor Professor Marko Seppä Global Venture Lab GVL School of Business and Economics University of Jyväskylä, Finland Reviewers Professor Pauli Juuti Lappeenranta University of Technology Professor Marko Torkkeli Lappeenranta University of Technology Opponents Professor Pauli Juuti Lappeenranta University of Technology Professor Marko Torkkeli Lappeenranta University of Technology ESIPUHE Olen kulkenut vuodesta 1975 alkaen konsultti-yrittäjänä työelämässä ja opiske- lijana yliopistoissa kansantalouden ja yrityksen taloustieteen opintojen parissa kantaen mukanani ikuista kiinnostusta uuden luomiseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Tutkinto-opiskeluni ovat jakautuneet viidelle vuosi- kymmenelle: ensin koneenrakennuksen konstruktioinsinööriksi 22-vuotiaana vuonna 1972, sitten 25-vuotiaana opiskelemaan Helsingin yliopistoon matema- tiikkaa, tilastotiedettä ja kansantaloutta. Tuota opiskelua jatkui ja jatkui. Eikä siitä mitään olisi tullutkaan, ellei kohtalo olisi heittänyt minua Jyväskylään MBA-opiskelijaksi ja sen jälkeen suorittamaan loppuun maisterintutkintoani kansantaloustieteistä. Vaikka elämääni on leimannut elinikäinen opiskelu ja oman osaamisen kehittäminen, akateemisen väitöstutkimuksen tekeminen on oma itsenäinen lukunsa. Se oli vanha idea, joka sai odottaa toteutumistaan tur- han kauan, piti tehdä välillä töitä. On valitettavaa, etteivät opintososiaaliset edut voi kestää yli 40 vuotta. Lopullisen kypsyyden tutkimukseni loppuunsaattamiselle loi taloustietei- den tiedekunnan yhteydessä toimiva kokeilullinen yksikkö, yliopistoallianssin kasvuyrityslaboratorio Global Venture Lab, jonka johtajana pääohjaajani pro- fessori Marko Seppä ja kauppatieteiden tohtori Mari Suoranta toisena ohjaajana viitoittivat ajatteluani nousevaan WHO-DO -viitekehykseen innovaatioiden ja kasvuyritystoiminnan välisestä suhteesta. GVL:n jatko-opiskelijoiden yhdessä- tekemisen henki olivat merkittäviä vaikuttajia niin oman tutkimukseni etenemi- selle kuin laajasti ajattelulle uudesta, vahvasti omaan ajatteluuni istuvasta ta- louden mallintamisesta ja filosofiasta sekä uudesta akateemisesta yhteisöllisyy- destä. Maisteriopintovaiheessa professori Jaakko Pehkonen oli ratkaiseva pelin- tekijä ohjaamaan päätökseen kansantaloustieteiden opintoni 30 vuoden harjoit- telun jälkeen. Johtamisen jatko-opinnoissa professori Tuomo Takala lisäsi mer- kittävästi ymmärrystäni johtamisen tutkimuksen perinteestä ja eetoksesta. Erityisillä kiitoksilla muistan kehityspolkuni keskeistä ohjaajaa professori emeritus Pertti Kettusta tausta-ajatteluni kehittymisestä kaikissa vaiheissa MBA-opinnoista aina tohtoriohjelman kuuden vuoden ajan kestäneeseen semi- naarityöskentelyyn. Näistä Strategiklubin jatko-opinto-ohjelmista jää lämmöllä mieleen "johtajasta tohtoriksi" -ohjelman kanssaopiskelijat sekä meitä kaikkia ihanasti paimentanut Strategiklubin Pirjo Heikkinen. Lapseni Eva-Julia, Jaakko ja Jussi ovat olleet elämäni ankkurit, kiintopiste ja näkymä uuteen maailmaan ja perheen sukupolvia ylittävän ajattelun jatku- miseen. Kiitokset teille, vaikka ette tienneetkään, mitä olitte tekemässä tehdes- sänne Internet-hakuja tai pitäessänne tietojärjestelmiäni toimintakunnossa ja opettaessanne minulle käytännöllisen filosofian syvimpiä ajatuksia. Ennen kaikkea kuitenkin kiitokset, että olette elämässäni. Olisin niin mielelläni suonut äidilleni ja isälleni mahdollisuuden nähdä tämänkin vaiheen elämässäni. Lapsuuteni Ruotsinpyhtään pappilassa loi roh- keutta elää, ajatella itsenäisesti ja sitoutua toteuttamaan omia unelmiani. Kas- vaminen ei ole projekti, se on elämä. Voin nyt kokemuksella vahvistaa isäni vanhat viisaudet: ”opiskelu vaatii vain takapuolta” ja ”opinnäytteet ovat hetken häpeä ja ikuinen kunnia”. Isäni retoriikalla ilmaistuna koin välillä tutkimuksen etene- misen hidastuessa itseni ”anti-stahanovilaiseksi vitkuttelijaksi”. Kiitokset myös heille, joita en voi tässä kiittää. Omistan tämän tutkimustyöni kaikille teille, jotka olette olleet vaikuttamassa siihen, mitä minusta on tullut ja etenkin siihen, mitä minusta ei tullut. Partikulaarisen käsite-ajattelun eetoksessa … En ymmärrä lainkaan puhetta yleiskäsitteistä. Näen vain sovellukset. Kun sanotaan nainen ajattelen sitä yhtä jolla on siniset silmät1 Helsingin Töölön helteisessä illassa heinäkuussa 2010 Ilkka Hämäläinen 1 Intialaista runoutta, runoilija on tuntematon, suomennos Virpi Hämeen-Anttila (2000, 116) SISÄLLYS ABSTRACT ESIPUHE LUETTELO KUVISTA LUETTELO TAULUKOISTA 1 INNOVAATIOISTA KASVUA ............................................................................. 13 2 TUTKIMUKSENI REAALIMAAILMA, TIETEEN VIITEKEHIKOT, TUT- KIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ............................................ 26 3 TUTKIMUSASETELMA ......................................................................................... 38 4 HOLISTINEN TUOTE-KÄSITE ............................................................................ 66 5 SUUNNITTELU TIETEEN, PROFESSIONA JA TOIMIALANA .................... 92 5.1 Suunnittelu tieteenä ....................................................................................... 92 5.2 Suomalaisen suunnittelutoimialan tila ....................................................... 99 5.3 Innovaatio-ajattelu suunnittelutoiminnassa .............................................. 107 Eri tieteenalojen näkökulmia käsitteeseen .......................................................... 6 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA ..................................................... 109 6.1 Monitieteisen assemblaasin luoman työkalupakin idea ......................... 109 6.2 Filosofian näkökulma .................................................................................... 110 6.3 Kognitiotieteen näkökulma .......................................................................... 115 6.4 Kognitiivisen psykologian näkökulma ...................................................... 124 6.5 Kognitiivisen kielitieteen näkökulma ......................................................... 134 6.6 Sosiologian näkökulma ................................................................................. 150 6.7 Käsitetyökalupakki ........................................................................................ 166 7 SUUNNITTELIJAN AJATTELU ......................................................................... 169 7.1 Haastatellut suunnittelijat ........................................................................... 169 7.2 Mitä suunnittelijat työstään ajattelevat ...................................................... 175 7.3 Suunnittelijan ajattelu ennen tutkijan interventiota ................................. 176 7.4 Suunnittelijan ajattelu tutkijan käsite-intervention jälkeen ..................... 182 7.5 Komparatiivis-staattinen käsiteohjautuvuuden analyysi ........................ 183 7.6 Suunnittelijoiden ajattelunmuutoksen tulkinta ........................................ 190 7.7 Tutkimus-datan jakauman vertailu aiempiin havaintoihin .................... 191 8 KÄSITEOHJAUTUVAN INNOVAATIOTOIMINNAN IDEA ........................ 193 SUMMARY ................................................................................................................. 215 LÄHTEET ................................................................................................................. 217 LIITTEET ................................................................................................................. 241
Description:The list of books you might like
