Table Of Content

Tutkimus vaihtoehtohoidoista 2 Skeptikko tutustui 2000 Rosenterapiaan lääkäriasemalla Miksi uskomuslääkintä näyttää usein toimivan? Sahapalmun hedelmäuutteestako apua eturauhasvaivoissa? Laihdutushuuhaa voi paksusti Sähköallergia ja muita säteilyongelmia Numero 45 28.6.2000 PÄÄKIRJOITUS Suaviter in modo Skeptikko-lehden numerossa 3/99 yritin ly- täysin vakuuttunut siitä, että joku ihmeparantaja hyesti vastata lukijoiden esittämiin kysy- tai energiaterapeutti on pelastanut hänen hen- myksiin, joista yksi kuului “Miksi skep- kensä. Tai hänen elämänsä mielekkyys saattaa tikot ovat niin ilkeitä ihmisiä, että arvostelevat kokonaan perustua vakaumukseen, että juma- kaikkia toisella tavoin ajattelevia?”. Tämä kysy- lankaltaiset olennot planeetalta X ovat valinneet mys tuskin heijastaa yleistä kuvaa skeptikkojen juuri hänet kontaktihenkilökseen, johtuen hänen luonteesta, mutta olen kyllä verraten usein suruk- herkkyydestään tai hänen henkisten värähtelyjen- seni huomannut, että monet ihmiset pitävät skep- sä korkeasta laadusta. tikkoja tietyn maailmankuvan suvaitsemattomina Minun mielestäni skeptikko toimii erittäin ty- ja jopa fanaattisina puolustajina, jotka kiihkeästi perästi, jos hän yrittää vakuuttaa tällaista ihmistä pyrkivät kieltämään varsinkin rajatiedon alalla hänen näkemyksensä virheellisyydestä. Jopa asi- syntyviä uusia ajatuksia. alliseksi tarkoitettu keskustelu näistä asioista voi- Koska tällainen käsitys on tietysti skeptisen si syvästi loukata ko. henkilöä - ja tämän lisäksi liikkeen imagolle haitallinen, minusta on tär- keskustelun ainoa tulos olisi todennäköisesti lisää keä, että me skeptikot keskustellessamme “toisin vettä niiden myllyyn, jotka pitävät skeptikkoja ajattelevien” kanssa esitämme näkemyksiämme ilkeinä ja pahansuopina ihmisinä... ilman kiihkoa, mahdollisimman asiallisesti ja Tietysti hienotunteisuudellakin on rajansa. Jos viileästi. Jos keskustelun molemmat osapuolet tapaan ihmisen, joka kertoo lopettaneensa dia- suhtautuvat kiihkottomasti myös kiistanalaisiin betesta potevan lapsensa insuliinihoidon, koska asioihin ja mielellään perustelevat mielipiteitään eräs luontaisterapeutti on juuri kertonut hänelle, kertomalla omista kokemuksistaan, keskustelusta että insuliini on vaarallinen myrkky ja että dia- voi tulla antoisa ja avartava kokemus. betes voidaan parantaa pysyvästi erilämpöisillä Omasta puolestani joudun silloin tällöin kes- kylvyillä - silloin en vaikene. kustelemaan jonkun astrologiasta kiinnostuneen Julkisessa keskustelussa ei tietenkään voi nou- ihmisen kanssa, joka selaillessaan horoskoop- dattaa samoja hienotunteisuuden ja kohteliaisuu- pikirjoja on saanut sen käsityksen, että yhteys den sääntöjä kuin yksityiselämässä. Esitelmät, astrologisen tähtikartan ja ihmisen kohtalon tai radiohaastattelut, artikkelit lehdissä ja kirjoissa luonteen välillä on selvästi todettu ja jopa “tie- ovat skeptikoille tärkeitä kanavia levittää tietoa teellisesti todistettu” asia. Kun kerron keskustelu- ja valistusta. Tällaisissa foorumeissa on mah- kumppanilleni niistä laajoista tutkimuksista, jotka doton olla loukkaamatta niitä, jotka eivät siedä ovat osoittaneet väitetyt yhteydet olemattomiksi, edes asiallista kritiikkiä lempiopeistaan. Uskon hän on tietysti hyvin hämmästynyt, mutta saattaa kuitenkin, että myös osallistuessaan julkiseen samalla olla vilpittömästi kiitollinen. väittelyyn skeptikon on hyvä muistaa, että esitys Toisaalta valitettavasti ei aina riitä, että skeptik- kuin esitys saa parhaiten myönteistä vastakaikua, ko pysyy rauhallisena ja asiallisena. Uskominen jos se on muodoltaan lempeä mutta asiasisällöl- johonkin paranormaaliin seikkaan on monelle tään voimakas. syvästi tunnepitoinen asia, jopa yksi hänen elä- Eli kuten latinaksi sanotaan: Suaviter in modo, mänkatsomuksensa peruspilareista. Hän on ehkä fortiter in re. vuosikausia harrastanut astrologiaa ja uskoo löy- täneensä horoskoopeista tärkeitä avaimia oman Nils Mustelin elämänsä ongelmiin ja vastoinkäymisiin. Tai hän on ehkä potenut hyvin vaikeita sairauksia ja on 2 SKEPTIKKO 2/2000 SISÄLTÖ 1/2000 Numero 44 Vaihtoehtohoidot psykologin silmin ................4 Julkaisija Risto K. Järvinen Skepsis Ry Skeptikko Rosen-terapiassa .............................9 PL 483 Risto K. Järvinen 00101 Helsinki www.skepsis.fi Miksi uskomuslääkintä näyttää usein toimivan? .................................12 Päätoimittaja B.L. Beyerstein (käännös Veikko Näntö) Risto K. Järvinen Sahapalmun hedelmäuutteestako apua eturauhasvaivoissa? ..............................14 Toimitus Anna-Liisa Enkovaara Närhitie 11 Etelä-amerikkalaiset ihmerohdokset 01450 Vantaa pyrkimässä Suomen markkinoille .................18 Anna-Liisa Enkovaara puhelin: 040 - 5616 050 e-mail: editor@skepsis.fi Laihdutushuuhaa voi paksusti .......................20 Pertti Mustajoki Taitto ”Sähköallergia” ja muita säteilyongelmia .....23 Risto K. Järvinen Veikko Näntö Toimitukselta. Kikkelivarkaissa ....................24 Kaikki tässä lehdessä julkaistut kirjoituk- Risto K. Järvinen set ovat kirjoittajien omia mielipiteitä, eivätkä edusta toimituksen, Skepsiksen Kolmakowin hypoteesit tai ECSO:n virallista kantaa. ja Korotkovin instrumentit ............................26 (ECSO=European Council of Skeptical Pertti Laine Organisations. Skepsis ry on ECSO:n jäsen.) Sergei Kolmakow vastaa: Puutteellisesti tunnettuja ilmiöitä on uskallettava tutkia ......28 Painopaikka Ihmeitä joka lähtöön .....................................38 Risto K. Järvinen Nykypaino Skeptikot puhuvat palturia vuoden 1998 viljaympyröistä? ......................42 ISDN 0786-2571 Göran Törnwall Haaste skeptikoille ........................................40 SKEPTIKKO 2/2000 3 Vaihtoehtohoidot psykologin silmin Tampereen yliopiston tutkija, psykologi tiin loppukysely ja puolen vuoden kuluttua siitä Hanna Svennevig kiinnostui psykosoma- seuranta. Hoitojakson aikana seurattiin kahteen tiikasta paljon ennen kuin meni yliopistol- kertaan ns. välitöntä vaikutusta, eli mitä tapahtui le töihin. Gradunsa hän teki atooppisen ihottuman tietyille tunnetiloille itse hoitopäivän aikana. psykosomaattisista tekijöistä. Työtä tehdessään Kyselylomakkeet toimitettiin 40 hoitajalle, hän huomasi, että ihmisen kokema fyysinen ter- jotka jakoivat niitä 200 asiakkailleen. Lähtöti- veys ja psyykkinen stressaantuminen kytkeytyvät lakartoituksia tuli takaisin 109. Matkan varrella tiiviisti toisiinsa. vastaajista tippui pois suurin osa niin, että seu- - Ihottuman vaikeusaste korreloi minäkuvan rannassa oli mukana enää 55 henkilöä. Ehjän kanssa: mitä laajalle levittyneempi ja vaikeampi tutkimuskartoitussarjan teki 43 vastaajaa. kutina ihottumassa on, sen huonompana ihmisenä - Vastaajien väheneminen matkan varrella ker- potilaat itseään pitävät ja sitä enemmän kokevat too, että hoitoihin hakeudutaan usein kokeilumie- stressiä. lessä. Hoidossakäymisen kulttuuri on palan hauk- Tuttavaltaan Svennevig kuuli, että joku oli käy- kaamista sieltä, toisen täältä, Svennevig sanoo. nyt Rosen-terapia -nimisessä hoidossa ja kokenut Jos hoito ei toimi, se lopetetaan. Jos taas koe- sen mullistavaksi. Tutkijaa kiinnosti se, että hoi- taan, että tuloksia saadaan, hoitoja tietysti jatke- dossa käynyt ihminen puhui nimenomaan psyy- taan. Tämä vääristää Svennevigin tutkimuksen ken alueella tapahtuneista ilmiöistä. Kuitenkin tulosta siten, että tulokset ovat liian hyviä. Rosen-hoito koskettelee pelkästään kehoa. - Kun ihmiset hyödyn kokemisen lisäksi mak- - Selkeästi se, mitä hoidossa oli tapahtunut, savat itse hoitonsa, esimerkiksi 230 markkaa kuulosti psykoterapeuttiselta. Aloin tutkia, mistä käynnistä, vaatii aikamoista pokeria myöntää on kysymys. jälkeenpäin itselleen, että hoitosarjasta ei ollut mitään hyötyä. Tutkimuksen tulokset ”liian hyviä” Naiset hoitavat naisia Internetistä löytyi satamäärin kaikenlaisia kehoa manipuloivia hoitoja, joista Svennevig va- Svennevigiä kiinnosti myös, minkälaiset ihmi- likoi kohteekseen neljä erilaista hoitomuotoa. set hoidossa käyvät. Niistä 109:stä, jotka palaut- Niistä kaksi keskittyy psyyken alueen ongelmiin tivat lähtötilakartoituksen, oli naisia 100. Myös ja kaksi ei keskity. Psyykestä puhuvat Rosen-tera- hoitojen antajat olivat kolmea poikkeusta lukuun- pia ja Rebalancing-kehoterapia. Psyyken alueen ottamatta naisia. Hoidoissa kävijöistä suurimmal- ongelmiin keskittymättömät ovat vyöhyketerapia la osalla oli lukiotasoinen koulutus, jatkokoulu- ja Kajava-hieronta. tuksesta yleisin oli opistotasoinen tutkinto. Menetelmäksi Svennevig valitsi tilastollisen Otos ei edustanut naisia keskimäärin. Hoidoissa tutkimuksen: hän teki hoidoissa kävijöillä laajan käyneet naiset olivat keskimääräistä paremmin lähtötason kartoituksen, joka koski mm. oireis- koulutettuja: akateemisia oli peräti 18,3 prosent- toa, mitä on tultu hoidattamaan sekä psyykkisen tia. Tutkijan ennakkoajatus siitä, että hoidoissa hyvinvoinnin tilaa. Hoitojakson päätteeksi teh- käyvät taikauskoon taipuvaiset kouluttamattomat 4 SKEPTIKKO 2/2000 bia, paniikkihäiriö, tuskatilat, stressiväsymys, psyykkinen väsymys. Hoidoilta toivottiin mm. tunnekokemusten eheyttämistä, mielestä pois suljettujen surun ja vihan tunteiden esille saamista, tunneilmaisun parantamista ja itsetuntemuksen lisäämistä. Jot- kut jopa hakivat vyöhyketerapiasta apua lapsettomuuteen kokeiltuaan sitä ennen lähes kaikkea muuta. Sahausliike selittää hoitokoukkuun jäämisen Hoidon välittömän vaikutuksen mittauksissa Hanna Svennevig tutki tunnetiloja, kuten ah- distuneisuus, rentous ja viha, jotka vaihtelevat tavallisestikin ihmisillä nopeasti; siis mielialaa. Normaaliin väestöön suhteutettuna hoidoissa kävijöillä esiintyi psyykkisen hyvinvoinnin va- Kun psykologi Hanna Svennevig tutki vaihtoehto- jausta. hoitoja, huomasi hän hoidoissa kävijöiden toivovan, Eri hoitojen vaikutukset eivät yllättäen poi- että hän todistaisi hoitojen toimivan. - Tiedeyhteisö kenneet toisistaan, vaikka jokainen menetelmä on tietysti hyvin kriittistä ja minä olen täysiverinen on hoitajien mielestä täysin erilainen kuin muut. tutkija, joka en rupea minkäänlaisia Messias-odo- Myös hoitojen tavoitteet ovat hyvin erilaiset; silti tuksia täyttämään. Aineisto puhukoon puolestaan, Svennevig sanoo. ei lomaketutkimuksessa noussut esiin minkään- Aineisto osoittaa ainakin sen, että hoidoissa kävijät laisia eroja eri hoitomuotojen välille. ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa apuun. Lähtötilatutkimuksessa koettu mieliala nousi kaikkien hoitojen jälkeen huomattavasti. Ennen seuraavaa hoitokertaa mieliala romahti lähes läh- ihmiset, ei siis pitänyt lainkaan paikkaansa. tötason kohdalle ja pomppasi taas ennen hoitoa Eniten hoidoissa kävivät aikuiset naiset: 30-54 ja hoidon jälkeen todella korkealle. -vuotiaita oli 73 prosenttia. Keskivertokävijä oli Hoitojen välitön vaikutus oli todella dramaatti- 35-40 -vuotias, jossa iässä naisille itselleen koh- nen, mutta samoin oli tunteiden sahausliike. distuu valtava hoitovastuu esimerkiksi lapsista, - Tämä kertonee, miksi jotkut ihmiset jäävät perheestä, kodista ja työstä. hoitoihin koukkuun: olotila hoidon jälkeen on - Naiset huolehtivat ensin muista ja käyvät sit- niin miellyttävä ja rentoutuneisuuden tunne ko- ten ostamassa itselleen hoitoa toiselta naiselta. rostunut. Apua haettiin jopa lapsettomuuteen Tyytyväisyys riippuu siitä, minkälaista apua haetaan 80 % hoidoissa käyneistä oli hakenut oireisiinsa aikaisemmin apua myös jostakin muualta. Apua Vyöhyketerapiassa kävijät olivat kaikkein tyy- oli haettu lääkäriltä (10%), hieronnasta (11%), tyväisimpiä saamaansa hoitoon. Rebalancing-ke- luontaishoidoista (15%). 10 henkilöä kävi samaan hoterapiaan ja Rosen-terapiaan oltiin tyytymät- aikaan myös psykiatrisessa hoidossa. tömimpiä. Terapiassa käyntikerrat olivat keski- Svennevig kysyi hoidossa kävijöiltä, mihin määrin melko pieniä. Pisin käyntijakso oli 20 fyysiseen ja psyykkiseen oireeseen he apua ha- kuukautta, joka tosin sisälsi vain 15 käyntikertaa. kevat. Suurin osa haki apua jonkinlaiseen tuki- ja Lyhyin jakso oli kolme kertaa. Vyöhyterapiassa, liikuntaelinoireistoon: selkäsärkyyn, vatsakipuun johon ihmiset olivat tyytyväisimpiä, käyntiker- ja kolotukseen (usein niska-hartia –alueella). toja oli vähiten. Psyykkiset oireet olivat kaikenkirjavia, jopa - Tulokset siis saavutetaan todella pienillä käyn- psykologisen hoidon piiriin kuuluvia: yleinen tikerroilla. jännitystila, ahdistuskohtaukset, sosiaalinen fo- Miksi Rosen-terapia ja Rebalancing-kehotera- SKEPTIKKO 2/2000 5 Näissä terapioissa käyneitä H. Svennevig tutki: ROSEN-TERAPIA VYÖHYKETERAPIA Hoitomuodon kehitti Marion Rosen, joka hoiti toisen Vyöhyketerapian kehittäjinä pidetään Pohjois-Ame- maailmansodan jälkeen sotilaita fysioterapeuttisesti rikan intiaaneja. Tosin kirjallisuudessa on viitteitä Yhdysvalloissa. Hän oli Saksan juutalaisia, maasta vyöhyketerapian käyttämisestä Kiinassa, Japanissa, paennut. Hän elää edelleen noin 90-vuotiaana vir- Egyptissä ja Intiassa. Todennäköisesti kuitenkin Tri keänä vanhuksena. Fitzgerald sai idean vyöhyketerapiaan juuri intiaa- Marion Rosen huomasi, että kehon jännitykset ja neilta. Hän julkaisi ensimmäiset jalan heijastekartat kiputilat eivät hellitä kuin hetkeksi hoidon jälkeen. ja kirjan vyöhyketerapiasta yhdessä Tri Bowersin Joskus ihminen, jota hän hoiti, koki tunnepurkauksen: kanssa vuonna 1917. alkoi yhtäkkiä puhua jostakin kipeästä kokemukses- Amerikasta vyöhyketerapia tuli Euroopan mais- taan. Sen jälkeen potilaan lihas rentoutui ja kipu ei ta ensimmäisenä Saksaan. Pohjoismaista Tanska oli palannut enää. uranuurtajamaa. Suomessa vyöhyketerapeutteja on Terapian perusideaksi muotoutui se, että asioiden toiminut 1980-luvun alusta lähtien. tukahduttaminen mielessä aiheuttaa kehoon jännitys- Vyöhyketerapia on hoitomuoto, jossa käsitellään tiloja. Keho on peili, joka näyttää kuinka me voim- kivun ulkopuolella olevaa aluetta. Tällaisia käsittely- me sisäisesti. Rooliminämme alta on löydettävissä alueita voivat olla jalka, käsi, korva tai selkä. Yleisin todellinen minä. käsittelyalue on jalka. Jalan käsittelystä käytetään Kyseessä on kehoterapia, jossa käytetään lempeää nimitystä refleksivyöhyketerapia. suoraa kosketusta. ”Lihasjännitykset estävät meitä Vyöhyketerapiassa perusperiaatteena on, että koko elämästä täysipainoisesti. Kun jännittynyt lihas ren- elimistön ja psyyken tila heijastuu pienoiskoossa toutuu, saattavat tiedostamattomat tunteet ja asenteet jalkateriin. Tri Fitzgerald jakoi ihmisen kymmeneen nousta esille. Saamme enemmän tilaa tässä ja nyt. pitkittäiseen päästä varpaisiin ulottuvaan vyöhykkee- Menetelmässä on kysymys muuttumisesta ihmisestä, seen. Hän havaitsi, että kunkin vyöhykkeen sisällä joka luulemme olevamme, ihmiseksi joka todella olevat elimet ovat yhteydessä toisiinsa. Jonkin vyö- olemme.” Näin Rosen-terapiaa mainostetaan. Tera- hykkeen ärsyttäminen jalkaterässä saa aikaan fysio- peutit ilmoittavat kuitenkin hoitavansa vain fyysisiä logisia muutoksia samassa vyöhykkeessä muualla kipuja, lihasjännityksiä, väsymystä ja stressiä. kehossa. Häiriö jossakin osassa kehoa tuntuu painal- Menetelmästä on tehty Yhdysvalloissa yksi väitös- lusarkuutena tai rakenteellisena kudosmuutoksena kirja, jonka tekijä on itse Rosen-terapian harjoittaja. heijastekohdassa. Vyöhyketerapiassa kudosta painetaan voimakkaas- ti sormilla tai peukalolla paikallaan pyörittävällä liik- REBALANCING-KEHOTERAPIA keellä tai eteenpäin siirtyen peukalon päällä “tampa- Rebalancing-terapia on itävaltalainen psykoterapi- ten”. Käsittelyssä saa tuntua kipua. Tarkoituksena on asuuntaus: toiminnallinen rentoutus, joka muistuttaa hieroa jalassa olevia kipeitä kohtia ja poistaa niissä Rosen-terapiaa. Terapian ideana on, että tiedosta- oleva arkuus ja sitä kautta itse kohde-elimessä oleva mattomat tekijät ovat yhteydessä kehoon tapaan olla häiriö. Kivusta huolimatta käsittely tuntuu rentoutta- ja ilmentää itseään. Ulkoisesti havaittavat keholliset valta ja hoidon jälkeen jalat höyhenenkevyiltä. ilmiöt ovat alitajuisten tekijöiden ilmauksia. Ilmauk- On olemassa ainakin klassista, modernia ja psyko- set eivät tule kokijoilleen tietoisiksi. logista vyöhyketerapiaa. Rebalancing-terapiassa hoitaja ei hiero lihasta, vaan toivoo hoidettavan vain kiinnittävän huomion- KAJAVA-TERAPIA sa hoitajan kädellään koskettamaan jännittyneeseen lihakseen. Hän ei lähde työskentelemään potilaan Kajava-terapia on hyvin lähellä perinteistä hieron- kanssa tämän mielen tasolla. Riittää, että potilas taa, paitsi että se on hyvin yksityiskohtaista. Hoitaja kuulostelee, tuntuuko lämpimältä, sattuuko vai eikö lähtee liikkeelle sormien nivelistä ja käy koko kehon satu, nipisteleekö vai eikö nipistele – kaikki muu tu- läpi. Hoito kestää kaksi tuntia ja ihmiset kokevat sen lee sitten itsekseen. Rosen-terapeuttien tapaan Reba- äärimmäisen rentouttavana. lancing-hoitajat puhuvat vuosikymmeniä kestävistä lihasjännityksistä, jotka ovat tietoisuutemme ulot- tumattomissa. Hoitaja liikuttelee käsiään enemmän kuin Rosen-terapeutti. 6 SKEPTIKKO 2/2000 pia saivat huonoimmat tyytyväisyyspisteet? Se käynyttä ”konkaria”. selvisi, kun Svennevig tutki, mitkä olivat ihmisten - Tiesin, että otos on täysin vinoutunut, mutta lähtötasot hoitomuodoittain: Rosen-terapiaan ha- juuri sen ansiosta löysin sellaiset tyypit, jotka keutui ihmisiä, jotka voivat psyykkisesti tilastol- hoidoissa tykkäävät käydä. Heidän kauttaan ha- lisesti merkittävästi heikommin kuin esimerkiksi lusin selvittää, mikä on se, mitä ihmiset hoidoista vyöhyketerapiaan hakeutuvat. kokevat saavansa. - Kun asiakkaat tietävät Rosen-terapian kosket- Haastatteluissa ihmiset saivat omin sanoin televan mielen aluetta, he hakeutuvat tavallaan kertoa, minkä takia he käyvät hoidossa. Toi- psykoterapeuttiseen työskentelyyn. sin kuin tilastollisessa tarkastelussa, haastatte- Vyöhyketerapia taas luissa ilmeni eroja eri kertoo suoraan, että hoitomuotojen välillä. siinä hoidetaan vain Rosen-terapiassa kävi- potilaan kehoa. Vyö- jöillä oli usein selkeä hyketerapeuttien luo psykoterapiaprosessi Kehoterapioille on Hanna Svenne- tulee siis helpommin käynnissä. Rosen-ih- vigin mukaan olemassa ainakin jon- parannettavia ihmisiä miset myös puhuivat kinlainen peruste. Olemme eläimiä, kuin Rosen-terapeut- todella paljon: vii- joiden keho reagoi asioihin nopeasti. tien luo. destätoista minuutista - Kun ihminen voi Esimerkiksi pelästymisreaktio on au- puoleentoista tuntiin. psyykkisesti huo- tomaattinen: keho liikahtaa, ennen Heillä oli valtava kuul- nosti, ei hän ole yhtä kuin tajuamme, että meidän olisi luksi tulemisen tarve. herkästi tyytyväinen syytä tehdä jotakin. Tässä mielessä Kysymykseen tapah- kuin sellainen, joka on tuiko terapiassa min- kehon reaktiot jäävät tietoisuutem- puolieuforinen jo hoi- käänlaisia dramaattisia me ulkopuolelle. Pidätkö Sinä tätä toon hakeutuessaan. oivalluksia tai muisto- lukiessasi harteitasi rentoutuneena? jen purkautumisia jon- Rentouta ne - nyt. Putosivatko har- kun lihasjännityksen Terapiasuhteen laatu tiasi alaspäin? Et siis tiennyt, että purkautuessa, ei tullut määrää jännitit niitä. selviä vastauksia. Ro- hoitotuloksen sen-hoidoissa käynei- den kokemukset olivat Svennevig kysyi usein Rosen-terapian tutkittavilta myös, teorian mukaisia: mie- minkälainen oli heidän terapiasuhteensa laatu: leen saattoi palata muistoja tilanteista, joissa ei koitteko, että ymmärsitte terapeutin kanssa toi- tunne tunteita tai pysty ilmaisemaan niitä. sianne vai oliko välillänne kommunikaatiovai- - Kuitenkin tunteen kuvaus oli usein niin voi- keuksia? makkaasti läsnä haastateltujen kertomuksissa, Vastauksista ilmeni, että hyvä terapiasuhteen että kerroin heidän kyllä kokevan ja tuntevan laatu takaa yleensä myös hyvän hoitotuloksen. asioita, mutta pelkäävän ilmaista niitä. Samaan tulokseen on päädytty myös psykotera- Rosen-terapia on Svennevigin mukaan hyvin piaa tutkittaessa. verrattavissa psykoanalyysiin, joka myös käsitte- Hoidon tulos on siis todella paljon terapeutista lee lapsuusmuistoja ja assosiaatioita. Psykoana- kiinni. Jotkut ihmiset on hyviä hoitamaan toi- lyyttisellä lähestymistavalla ajateltuna se, mikä sia, kun taas toiset eivät vaan yksinkertaisesti kehoterapioissa toimii, on assosiaatiovihjeet. ole. Lisäksi hoitajan ja hoidettavan täytyy jakaa Mitä tahansa ärsykettä voidaan käyttää assosiaa- sama käsitys todellisuudesta, jotta hoitosuhde tiovihjeenä – miksei myös omaa kehoamme. olisi hyödyllinen. Kun potilas huomaa, että joku paikka on jän- nittynyt, saattaa hän höllentää hieman kontrollia Verrattavissa psykoanalyysiin ja ajatustulvaa ja ryhtyä miettimään, mistähän asiassa voisi olla kysymys. Lisäkysymyksiä heräsi tutkimuksen varrella niin paljon, että Svennevig päätti haastatella myös hoitajien valikoimia kahdeksaa pitkään hoidossa SKEPTIKKO 2/2000 7 Ei vaaraton ilmiö vat psyykkiset oireet ja pystyvätkö ohjaamaan Joillakin haastatelluista ilmeni terapiassa sel- potilaan oikeaan hoitoon? Riski on Svennevi- keitä kehonkuvan vääristymiä, kuten leukaperien gin mukaan aina olemassa, myös silloin, kun ”venymistä”. hoitaja on mielenterveyskeskuksen työntekijä ja Kyseessä ei Svennevigin mukaan ole vaaraton terapiakoulutuksen läpikäynyt ihminen; hänkään ilmiö, etenkään jos hoidettava on psykoosialtis, ei välttämättä huomaa omasta potilaastaan, että psyykkisesti hauras ihminen. tämä huomenna tappaa itsensä. Sellaista selvänä- Lisäksi suurin osa hoitajista on psykologisesti köisyyttä ei ole kenelläkään. ottaen maallikoita. - En syyllistäisi hoitajia, jos potilaalle käy traa- - Kuinka he pärjäävät, kun yllättävän rankkoja- gisesti, sillä niin saattaa käydä joka tapauksessa. kin juttuja voi nousta esiin? Entä kuinka hoidet- Hoidoista on varmasti enemmän hyötyä kuin tavat kestävät asioiden yksinäisen varsinaista haittaa. prosessoinnin hoitotapahtuman Svennevig sanoo, että hoitajien jälkeen? joukossa on kaikilla tasoilla - myös virallisesti tunnustetussa hoitojär- jestelmässä - ihmisiä, jotka eivät Psykologi terapiassa ole persoonaltaan terveellisiä Tutkimukseensa liittyen Sven- muille ihmisille: he kietoutuvat nevig kertoi itse käyneensä mm. hoidettavan kanssa symbioosiin, vyöhyketerapiassa. sairaalloiseen riippuvuuteen, joka - Kun terapeutti painoi jalka- on usein molemminpuolista. pohjaani ja kysyi, mitä minulle Svennevigiä häkellyttää ihmis- tapahtui ollessani seitsemänvuo- ten tavaton irrationaalisuus ja tias, en psykologin koulutuksen epäloogisuus. Ajatusrakennelmia, saaneena osannut oikein vastata. joita pystyy ”ampumaan ritsalla Ei minulle mitään kauheata tapahtunut - menin halki” pidetään fantastisina löytöinä ja suurina esimerkiksi kouluun. totuuksina. Terapeutti kertoi Svennevigille, että ”tämä tun- - Mutta jos ihmiset kokevat olevansa onnel- tuu olevan sellaisessa kohdassa, että sinulle on lisia, kun syy pahaan oloon on löydetty: lap- tapahtunut jotakin siinä vaiheessa”. suuden trauma, joka on ihmistä lukinnut, niin - Sellaisessa tilanteessa olisi loogisen mielekäs- mitä haittaa tästä epäspesifisestä vaikutuksesta, tä ryhtyä pohtimaan, että kyllä minulle varmasti plasebosta on? on jotakin ihmeellistä tapahtunut. Voisiko se olla - Kaikkein vähimmin vaurioin selviämme, kun tämä vai tämä... me virallisen koulutuksen saaneet otamme asen- Vyöhyketerapeutti ei ollut samalla kartalla teen, että annamme vaihtoehtohoitajille konsul- psykologin kanssa. Hoito ei voinut olla tulok- taatioapua, jos he sitä pyytävät. Suhtautukaamme sekasta. asioihin suvaitsevasti, sillä selän kääntäminen vain lisää tietämättömyyttä toisella puolella. ■ Kuka voi sanoa: väärin parannettu? - Ihmiset kokevat terapiahoidot toimivina. Olen esittänyt itselleni kysymyksen: kuka voi sanoa, että joku on väärin parannettu? Jos joku paranee vaihtoehtohoidossa, ei se kenellekään hallaa tee, Svennevig esittää. Hänen mukaansa on hyvä, että kentällä on Kirjoitus perustuu psykologi Hanna Svennevigin esi- varaventtiili. Muuten potilaita tulisi ovista ja ik- telmään Skepsiksen yleisötilaisuudessa huhtikuussa kunoista sisään. 2000. Svennevig on toiminut tutkijana kolme vuotta - Yhteiskunnassa on niin valtava hoidetuksi Tampereen yliopistossa ja tekee väitöskirjaa koske- tulemisen tarve. tukseen perustuvista kehoterapioista psykologisesta Entä huomaavatko vaihtoehtoterapeutit vaka- näkökulmasta. 8 SKEPTIKKO 2/2000 Skeptikko Rosen-terapiassa “Isi, en muistanutkaan kuinka paljon sinua vihaan“ - Risto K. Järvinen - Skeptikko on päättänyt selvittää subjektii- Anna-Maija Alhonnoro, on iloinen siitä, että visesti, minkä takia kehoterapioissa kävi- ”vakavat” skeptikotkin osaavat suhtautua avoi- jät ovat saamaansa hoitoon niin tyytyväisiä. mesti vaihtoehtohoitoihin. He sopivat tapaami- Hänellä on kaksi vaihtoehtoa: mennä hoitoon “ta- sesta Keravan lääkärikeskuksessa. vallisena” ihmisenä kertomatta aikeistaan kirjoit- Skeptikkoa mietityttää, vuokraako lääkäri- taa kokemuksestaan skeptiseen lehteen tai pelata keskus tiloja kenelle tahansa vaihtoehtohoita- avoimin kortein. Tavallisena ihmisenä skeptikko jalle. Ylihoitaja Maire Sihtola kertoo hänelle joutuisi maksamaan hoidosta 250 markkaa, joten puhelimessa, että Keravan lääkärikeskuksessa hän päättää kertoa, minkä takia on liikkeelle on Rosen-hoidon lisäksi tarjolla mm. lymfa- ja lähtenyt. vyöhyketerapiaa. Vaihtoehtohoitajat, samoin Puhelinluettelon keltaisilta sivuilta löytyy kuin lääkärit, psykologit ja puheterapeutit, ovat kolme Rosen-terapeuttia, joista ensimmäinen ammatinharjoittajia, ”yksityisyrittäjiä”, joille lää- ilmoittaa olevansa sairaslomalla. Ei kovin va- kärikeskus tarjoaa ajanvaraustoiminnan, avusta- kuuttavaa, skeptikko ajattelee. Toinen terapeutti, van henkilökunnan ja taloushallinnon. Vaihto- SKEPTIKKO 2/2000 9 ehtohoitajien kanssa keskustellaan ennen kuin Pikkuskeptikon vaikea lapsuus heidät hyväksytään ammatinharjoittajiksi lääkä- Ylempää skeptikon selästä Alhonnoro löytää rikeskukseen. Usein he ovat ”vanhoja tuttuja”, ”panssarin”, jonka alla on paljon tukahdutettu- esimerkiksi muuan fysioterapeutti on laajentanut ja tunteita. Ensimmäinen johdatteleva kysymys työnkuvaansa ryhtymällä antamaan myös shiat- kuuluu: ”Oletko saanut elämässäsi tukea tarpeek- su-hierontaa. Sihtola on itsekin kokeillut joitakin si?” Lisää seuraa: ”Onko sinulla huono itsetunto? vaihtoehtohoitoja, eikä suostu tuomitsemaan nii- Onko sinulla pakkomielle pärjätä?” tä, varsinkaan jos kyseessä on täydentävä hoito. Skeptikon ei ole koskaan ollut vaikea puhua omista asioistaan, joten nyt, hyvältä tuntuvassa Kosketushypnoosia? rentoutuneessa tilassa, hän kertoo, kuinka isi ei Koittaa ilta, jolloin skeptikko kättelee hieman koskaan antanut hänelle armovoittoa ”Afrikan hermostunutta Rosen-terapeuttia. Skeptikko on tähdessä”. Kun pikkuskeptikko huusi vihaavansa käynyt etukäteen suihkussa ja siistinyt jalka- isiä, tämä vastasi myös vihaavansa häntä. Uutena pohjat raspilla, koska ei tiedä, tapahtuuko hoi- vuotena isi halasi kaikkia muita vieraita paitsi to alastomana, sukat jalassa vai vaatteet päällä. pikkuskeptikkoa, jota hän ei koskaan koskettanut. Anna-Maija Alhonnoro pyytää riisumaan paidan Kun pikkuskeptikolla oli vaikeaa kiusaavien ka- ja asettumaan hoitotasolle vatsalleen. Tyynyn hän vereiden kanssa, isi käski olla vahva. Pikkuskep- laittaa nilkkojen alle. Hoito voi alkaa. tikko ajatteli, että itku oli isin mielestä heikkoutta. Terapeutti kysyy, onko selän alueella ollut Hän pidätteli itkua, yritti olla isin mittainen mies. ongelmia. Skeptikko vastaa, että ristiselkä on Hän ei onnistunut. Jääkiekkoseuran harjoituksis- ilmeisesti ylipainon takia varsinkin aamuisin ki- sa hän ei jaksanut juosta kahta kierrosta pururataa, peä. Terapeutti pitää kättänsä ristiselän päällä ja vaan piiloutui auton taakse. Autossa odottava isi toista kättään jossakin hartian seudulla. Aikaa näki hänet ja ajoi sanaakaan sanomatta kotiin. Jää- kuluu, eikä selässä tunnu kuin olematon painallus. kiekkoharrastus jäi siihen. Pikkuskeptikko päätti, Skeptikkoa kyllästyttää. Kyseessä on hänen mie- että kun selviää lapsuudesta ja nuoruudesta, häntä lestään fyysinen vika, eikä tukahdutetun tunteen ei enää kukaan koskaan pallottele. Hänen päätök- aiheuttama lihasjännitys. sensä on pitänyt. Terapeutti kertoo, että kokemusten mukaan ”Jos kovettaa itsensä, menettää myös herk- eri kehon alueilta nousee usein määrätynlaisia kyyttään”, terapeutti keittiöpsykologisoi skep- tunteita, ajatuksia ja asenteita esiin. Varsinaista tikon puheen lomassa. Skeptikko väittää, ettei tunnekarttaa Rosen-terapeuteilla ei kuitenkaan ole menettänyt mitään herkkyydestään: mennei- ole käytössään. ”Jos asiat eivät nouse esiin nyt, syydestä ja rakentamastaan hyvästä itsetunnosta ne voivat nousta esiin myöhemmin”, Alhonnoro huolimatta hän osaa ja uskaltaa itkeä elokuvissa ja sanoo. Skeptikon mielestä kyseessä on selvästi jopa oikeassa elämässä. Terapeutin elämänohjeet hypnoottinen suggestio. Jonkinlaisesta hypnoo- tuntuvat skeptikosta itsestäänselvyyksiltä ja ovat siin vaivuttamisessa käytetystä biofeedback-tek- usein niin valmiiksi opetellun makuisia, että ovat niikasta on kysymys, kun terapeutti siirtyy myö- täysiä huteja. hemmin ylemmäs selkään ja kertoo, että ”täällä selvästi tapahtuu jotakin”. Kysymykseen mitä Ei tiedettä, vaan hoitoa tapahtuu, Alhonnoro ei osaa tai tahdo vastata Skeptikko kysyy Alhonnorolta, minkälainen on ymmärrettävästi - hänen mukaansa selkä on al- Rosen-terapeutin koulutus. Tämä kertoo, että en- kanut hengittää. nen harjoittelijaksi pääsyä on käytävä peruskurssi Skeptikko muistaa lukeneensa, että Rosen-hoi- sekä viisi yli viikon kestävää intensiivikurssia ja dossa on kysymys lihasten jännityksestä, johon kuusi harjoitustapaamista, joissa työstetään ensin terapeutin käsi vastaa samalla määrällä jännitystä. itse itsensä. Opiskelijan täytyy osoittaa kehitty- Tarkoitus on, että hoidettava tiedostaa jännityk- mistä kohti lisääntynyttä itsetuntemusta ennen sen. Kun jännityksen tiedostaa, saavuttaa keskit- kuin voi alkaa avustaa toisia samalla matkalla. tyneen, rentoutuneen, hypnoottisen ja suggestio- Lisäksi on opiskeltava ja tentittävä ihmisen ana- alttiin mielentilan, skeptikko keksii mielessään tomiaa, ”Rosen-anatomiaa” ja fysiologiaa sekä lisää liittymäkohtia hypnoosiin. käytävä ensiapukurssi. Opiskelija antaa opettajan valvonnassa tietyn määrän hoitoja. Harjoitushoi- 10 SKEPTIKKO 2/2000