The Power of Antiquity: The Hyperborean Research Tradition in Early Modern Swedish Research on National Antiquity

336 Pages·2014·1.85 MB·English

by  Tero Anttila

B OULU 2014
1 B 125
2
5
UNIVERSITY OF OULU P.O.(cid:3)B(cid:82)(cid:91) (cid:27)(cid:19)00 FI-90014 UNIVERSITY OF OULU FINLAND ACTA
A UNIVERSITATIS OULUENSIS
A C T A U N I V E R S I T A T I S O U L U E N S I S C
T
A
B
S E R I E S E D I T O R S HUMANIORA
Tero Anttila
A
SCIENTIAE RERUM NATURALIUM
T THE POWER OF ANTIQUITY
e
B Professor Esa Hohtola r
o

A
HUMANIORA n
t THE HYPERBOREAN RESEARCH TRADITION
t
CUniversity Lecturer Santeri Palviainen il
a IN EARLY MODERN SWEDISH RESEARCH
TECHNICA ON NATIONAL ANTIQUITY
DPostdoctoral research fellow Sanna Taskila
MEDICA
E Professor Olli Vuolteenaho
SCIENTIAE RERUM SOCIALIUM
F University Lecturer Veli-Matti Ulvinen
SCRIPTA ACADEMICA
G Director Sinikka Eskelinen
OECONOMICA
Professor Jari Juga
EDITOR IN CHIEF
Professor Olli Vuolteenaho
PUBLICATIONS EDITOR
Publications Editor Kirsti Nurkkala
UNIVERSITY OF OULU GRADUATE SCHOOL;
UNIVERSITY OF OULU,
FACULTY OF HUMANITIES,
ISBN 978-952-62-0713-1 (Paperback)
HISTORY OF SCIENCE AND IDEAS
ISBN 978-952-62-0714-8 (PDF)
ISSN 0355-3205 (Print)
ISSN 1796-2218 (Online)

ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS
B Humaniora 125
TERO ANTTILA
THE POWER OF ANTIQUITY
The Hyperborean research tradition in early modern
Swedish research on national antiquity
Academic dissertation to be presented with the assent of
the Doctoral Training Committee of Human Sciences of
the University of Oulu for public defence in Kuusamonsali
(YB210), Linnanmaa, on 14 February 2015 at 12 noon
UNIVERSITY OF OULU, OULU 2014
Copyright © 2014
Acta Univ. Oul. B 125, 2014
Supervised by
Doctor Maija Kallinen
Doctor Erkki Urpilainen
Reviewed by
Doctor Anu Lahtinen
Doctor Anna Wallette
Opponent
Doctor Carl Frängsmyr
ISBN 978-952-62-0713-1 (Paperback)
ISBN 978-952-62-0714-8 (PDF)
ISSN 0355-3205 (Printed)
ISSN 1796-2218 (Online)
Cover Design
Raimo Ahonen
JUVENES PRINT
TAMPERE 2014
Anttila, Tero, The power of antiquity. The Hyperborean research tradition in early
modern Swedish research on national antiquity
University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Humanities, History of
science and ideas
Acta Univ. Oul. B 125, 2014
University of Oulu, P.O. Box 8000, FI-90014 University of Oulu, Finland
Abstract
My thesis focuses on the incorporation of Hyperboreans, a mythical classical race, into the
prevailing Gothic or Geatic narrative of national history in seventeenth and eighteenth century
Swedish historiography. The beatific Hyperboreans were identified with ancient Swedes to
emphasise that the Gothic ancestors of Sweden’s rulers had not been mere mediaeval barbarians.
The most extreme proponents of this Hyperborean research tradition claimed that a high culture
had thrived in Sweden before classical antiquity. They asserted that traces of this highly-developed
northern civilisation could be found in the Bible, classical writings and mediaeval historiography,
as well as the domestic antiquities such as runestones and Old Norse writings.
By close-reading published and unpublished writings of historians and antiquaries, I examined
the overarching and shared distinctive features within this Hyperborean research tradition. This
involved an analysis of the main content of this research tradition in its learned, mostly Western
European historiographical setting. I focused especially on understanding the Hyperborean
research tradition within the intellectual traditions of constructing fabulous pasts.
The seventeenth century was a period of institutionalisation of historical and antiquarian
research in Sweden and Europe. Hence, I also studied the role of specific politico-historical and
institutional conditions in the emergence, development and decline of the Hyperborean research
tradition.
By combining these two approaches, I attempted to strike a balance between research on long-
term intellectual traditions and short-term immediate situations in which the ideas about the
Hyperboreans were developed and used.
Ultimately my thesis illustrates that the Hyperborean research tradition was a fairly coherent
tradition of research. It arose in the early seventeenth century as part of the political pursuits and
problems of Swedish monarchs in the domestic front and the Baltics. The tradition dominated
Swedish historiography during the period of Swedish absolutism (1690–1720), before gradually
crumbling from 1730s onwards. The emergence, development and decline of the Hyperborean
research tradition were all a result of complex historiographical and politico-institutional factors.
Keywords: ancient history, early modern history of ideas, gothicism, goths, history of
historiography, history of Sweden, hyperboreans, national history, nationalism,
patriotism

Anttila, Tero, Muinaisuuden mahti. Hyperborealainen tutkimusperinne varhais-
modernissa ruotsalaisessa muinaistutkimuksessa
Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Aate- ja oppihistoria
Acta Univ. Oul. B 125, 2014
Oulun yliopisto, PL 8000, 90014 Oulun yliopisto
Tiivistelmä
Keskityn väitöskirjassani 1600- ja 1700-lukujen ruotsalaisen historiankirjoituksen ilmiöön, jos-
sa antiikin kirjoitusten myyttiset hyperborealaiset sisällytettiin niin kutsuttuun goottilaiseen his-
torianarratiiviin. Tämä varhaismodernissa Ruotsissa suosittu historianarratiivi perustui näke-
mykseen Raamatun Maagogista sotaisten goottien sekä ruotsalaisten kantaisänä. Eurooppalaiset
humanistit kuvasivat kuitenkin gootit keskiaikaisina barbaareina, minkä vastapainoksi oppineet
Ruotsissa esittivät kotimaiset gootit sivistyneinä ja hurskaina hyperborealaisina.
Hyperborealaisen tutkimusperinteen keskeisin tutkimuskohde oli muinaisen Ruotsin kulttuu-
ri, jonka väitettiin levinneen Upsalasta aina Välimerelle saakka jo ennen kreikkalais-roomalais-
ta antiikkia. Tukeakseen väitteitään oppineet käyttivät lähteinään antiikin kirjoitusten ohella
Raamattua ja keskiajan historiantutkimusta. 1600-luvun mittaan he hyödynsivät kasvavassa
määrin myös pohjolan alueen muinaismuistoja, kuten muinaisnorjalaisia kirjoituksia ja riimuki-
viä.
Tutkimukseni lähdeaineisto muodostuu hyperborealaiseen perinteeseen kuuluneiden oppinei-
den julkaistuista ja julkaisemattomista kirjoituksista. Tarkastelen tutkimusperinteen yhtenäisyyt-
tä analysoimalla sen keskeisimpiä yhdistäviä ja erottavia käsityksiä. Analyysini kattaa myös sen
opillisten, lähinnä historiantutkimuksellisten puitteiden määrittämisen. Pyrin erityisesti ymmär-
tämään hyperborealaista tutkimusperinnettä osana varhaismodernille ajalle tyypillisiä histori-
anarratiiveja tarunomaisesta kansallisesta muinaisuudesta.
Ruotsalainen historian- ja muinaistutkimus institutionaalistui 1700-luvulla. Täten tarkastelen
työn pääasiallisen tutkimusongelman ohella, kuinka poliittiset ja institutionaaliset olosuhteet
myötävaikuttivat hyperborealaisen tutkimusperinteen kehittymiseen, vakiintumiseen ja asteittai-
seen murenemiseen.
Osoitan tutkimuksessani, että hyperborealainen tutkimusperinne syntyi 1600-luvun alussa
liittyen Ruotsin kuninkaiden poliittisiin pyrkimyksiin sekä kotirintamalla että Itämerellä. Sen
valtakausi sijoittui aikavälille 1685–1720, jolloin Ruotsin itsevaltiaat kuninkaat hyödynsivät
hyperborealaisiin liitettäviä teemoja propagandassaan. Tutkimusperinteen vaiheittainen murene-
minen tapahtui 1700-luvun puolivälissä. Sen taustalla oli useita poliittisia, institutionaalisia ja
opillisia tekijöitä.
Asiasanat: aate- ja oppihistoria, gootit, goottilaisuus, göötit, gööttiläisyys,
historiankirjoituksen historia, hyperborealaiset, muinaishistoria, nationalismi,
patriotismi, Ruotsin historia, Ruotsin suurvalta-aika, varhaismoderni historia

DEDICATED TO MY MUM AND DAD
8