The Finnish Language in the Digital Age

82 Pages·2012·1.679 MB·

by  Georg Rehm, Hans Uszkoreit (auth.), Georg Rehm, Hans Uszkoreit (eds.)

WhitePaperSeries Valkoisetkirjat
THE FINNISH SUOMEN KIELI
LANGUAGE IN DIGITAALISELLA
THE DIGITAL AIKAKAUDELLA
AGE
Kimmo Koskenniemi Helsinginyliopisto
Krister Lindén Helsinginyliopisto
Lauri Carlson Helsinginyliopisto
Martti Vainio Helsinginyliopisto
Antti Arppe Helsinginyliopisto
Mietta Lennes Helsinginyliopisto
Hanna Westerlund Helsinginyliopisto
Mirka Hyvärinen Helsinginyliopisto
Imre Bartis Helsinginyliopisto
Pirkko Nuolijärvi KOTUS
Aino Piehl KOTUS
GeorgRehm,HansUszkoreit
(toimittajat,editors)
Editors
Georg Rehm HansUszkoreit
DFKI DFKI
Alt-Moabit 91c Alt-Moabit 91c
Berlin 10559 Berlin 10559
Germany Germany
e-mail: [email protected] e-mail: [email protected]
ISSN 2194-1416 ISSN 2194-1424 (electronic)
ISBN 978-3-642-27247-9 ISBN 978-3-642-27248-6 (eBook)
DOI 10.1007/978-3-642-27248-6
Springer Heidelberg NewYork Dordrecht London
LibraryofCongressControlNumber:2012940571
(cid:2)Springer-VerlagBerlinHeidelberg2012
Thisworkissubjecttocopyright.AllrightsarereservedbythePublisher,whetherthewholeorpartofthematerialis
concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of illustrations, recitation, broadcasting,
reproduction on microfilms or in any other physical way, and transmission or information storage and retrieval,
electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar methodology now known or hereafter
developed.Exemptedfromthislegalreservationarebriefexcerptsinconnectionwithreviewsorscholarlyanalysis
ormaterialsuppliedspecificallyforthepurposeofbeingenteredandexecutedonacomputersystem,forexclusive
use by the purchaser of the work. Duplication of this publication or parts thereof is permitted only under the
provisions of the Copyright Law of the Publisher’s location, in its current version, and permission for use must
always be obtained from Springer. Permissions for use may be obtained through RightsLink at the Copyright
ClearanceCenter.ViolationsareliabletoprosecutionundertherespectiveCopyrightLaw.
Theuseofgeneraldescriptivenames,registerednames,trademarks,servicemarks,etc.inthispublicationdoesnot
imply,evenintheabsenceofaspecificstatement,thatsuchnamesareexemptfromtherelevantprotectivelawsand
regulationsandthereforefreeforgeneraluse.
Whiletheadviceandinformationinthisbookarebelievedtobetrueandaccurateatthedateofpublication,neither
theauthorsnortheeditorsnorthepublishercanacceptanylegalresponsibilityforanyerrorsoromissionsthatmay
bemade.Thepublishermakesnowarranty,expressorimplied,withrespecttothematerialcontainedherein.
Printedonacid-freepaper
SpringerispartofSpringerScience+BusinessMedia(www.springer.com)
ESIPUHE PREFACE
META-NETValkoisetkirjat-julkaisusarjantavoittee- is white paper is part of a series that promotes
na on edistää tietämystä kieliteknologiasta ja sen tar- knowledgeaboutlanguagetechnologyanditspoten-
joamista mahdollisuuksista. Tämä julkaisu haluaa he- tial.Itaddressesjournalists,politicians,languagecom-
rättääopettajia,toimittajia,poliitikkoja,kieliyhteisöjä munities, educators and others. e availability and
jamuitakin. use of language technology in Europe varies between
Euroopankieltenkieliteknologistensovellustensaata- languages.Consequently,theactionsthatarerequired
vuusvaihtelee.Niinpämyöstoimenpiteet,joitajatkos- to further support research and development of lan-
satarvitaantukemaankieliteknologioidentutkimusta guage technologies also differ. e required actions
jakehitystä,ovaterikieltenkohdallaerilaisiajariippu- depend on many factors, such as the complexity of a
vatkielenominaispiirteistäjakieliyhteisönkoosta. givenlanguageandthesizeofitscommunity.
EuroopankomissionrahoittamanMETA-NET-huip- META-NET,aNetworkofExcellencefundedbythe
puosaamisverkoston kartoitustyö tässä valkoistenkir- European Commission, has conducted an analysis of
jojensarjassa(p.81)kattaaEuroopan23virallisenkie- current language resources and technologies in this
len sekä tärkeiden kansallisten ja paikallisten kielten whitepaperseries(p.81). eanalysisfocusesonthe
kieliaineistot ja kieliteknologiat. Tulosten perusteella 23officialEuropeanlanguagesaswellasotherimpor-
kaikkienkartoitettujenkieltentutkimuskärsiimerkit- tantnationalandregionallanguagesinEurope.ere-
tävästäresurssienpuutteesta.Yksityiskohtaisempiny- sultsofthisanalysissuggestthattherearetremendous
kyisentilanteenselvitysvahvistaatulevantutkimuksen deficitsintechnologysupportandsignificantresearch
vaikutustajavähentääriskejä. gapsforeachlanguage.egivendetailedexpertanal-
META-NET koostuu 33 valtion 54 tutkimuskeskuk- ysis and assessment of the current situation will help
sesta[1](s.77),jotkatekevätyhteistyötäuseidentoi- maximisetheimpactoffutureresearch.
mijoiden ja intressiryhmien kanssa. Mukana on lii- META-NETconsistsof54researchcentresin33Eu-
keyrityksiä, julkisenhallinnonyksiköitä,teollisuuden ropeancountries[1](p.77). META-NETisworking
edustajia, tutkimusyksiköitä, tietotekniikan alan yri- withstakeholdersfromeconomy(sowarecompanies,
tyksiä,teknologiantuottajiajaeurooppalaisiayliopis- technologyprovidersandusers),governmentagencies,
toja.Työntuloksenaonsyntymässäteknologinenvisio research organisations, non-governmental organisa-
osanastrategistatutkimuslinjaustaosoittamaan,miten tions, language communities and European universi-
kieliteknologiat auttavat Euroopan tutkimusyhteisöä ties. Together with these communities, META-NET
ratkaisemaan keskeisiä tutkimuskysymyksiä vuoteen iscreatingacommontechnologyvisionandstrategic
2020mennessä. researchagendaformultilingualEurope2020.
III
META-NET–offi[email protected]–http://www.meta-net.eu
TämänraportintekijätovatkiitollisiasaksankielisenMETA- e authors of this document are grateful to the authors of
NETvalkoisenkirjantekijöilleluvastakäyttääraporttinsakie- theWhitePaperonGermanforpermissiontore-useselected
lestäriippumattomienosioidentekstejäosanatämänraportin language-independentmaterialsfromtheirdocument[2].
englanninkielistäosuuttasekälähteenäsuomenkielisellekään-
nökselle[2]. edevelopmentofthiswhitepaperhasbeenfundedbythe
SeventhFrameworkProgrammeandtheICTPolicySupport
Tämän valkoisen kirjan tuottamiseen on myönnetty rahoi-
ProgrammeoftheEuropeanCommissionunderthecontracts
tustaEuroopankomissionseitsemännestäpuiteohjelmastaja
T4ME (Grant Agreement 249119), CESAR (Grant Agree-
tieto-javiestintäteknologioidentukiohjelmastaseuraavienso-
ment 271022), METANET4U (Grant Agreement 270893)
pimustenperusteellaT4ME(rahoitussopimus249119),CE-
andMETA-NORD(GrantAgreement270899).
SAR(rahoitussopimus271022),METANET4U(rahoitusso-
pimus270893)jaMETA-NORD(rahoitussopimus270899).
IV
SISÄLLYSLUETTELO TABLE OF CONTENTS
SUOMEN KIELI DIGITAALISELLA AIKAKAUDELLA
1 Tiivistelmä 1
2 Uhkakansalliskielilleonhaastekieliteknologialle 4
2.1 KieltenvälisetrajatesteenäEuroopantietoyhteiskunnankehitykselle . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
2.2 Kieletkohtaavatuusiauhkia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
2.3 Kieliteknologiatukeekieltensäilymistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
2.4 Kieliteknologianmahdollisuuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
2.5 Kieliteknologianhaasteita. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
2.6 Kielenomaksumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
3 SuomenkieliEuroopantietoyhteiskunnassa 10
3.1 Perustietoasuomenkielenasemastajakäytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
3.2 Suomenkielenerityispiirteitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
3.3 Suomenkielenkehityksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
3.4 Suomenkielenhuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
3.5 Kielijaoppiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
3.6 Kansainvälisiänäkökulmia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
3.7 SuomenkielijaInternet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
4 Kieliteknologiansuomenkielentuki 17
4.1 Sovellusarkkitehtuurit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
4.2 Keskeisetsovellusalat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
4.3 Muutsovellusalat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
4.4 KieliteknologianopetusSuomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
4.5 Kansallisethankkeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
4.6 Kieliteknologisettyökalutjakieliaineistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
4.7 Kieltenvälistävertailua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
4.8 Johtopäätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
5 META-NET 35
THE FINNISH LANGUAGE IN THE DIGITAL AGE
1 ExecutiveSummary 37
2 RiskforOurLanguagesandaChallengeforLanguageTechnology 40
2.1 LanguageBordersHindertheEuropeanInformationSociety . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
2.2 OurLanguagesatRisk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
2.3 LanguageTechnologyisaKeyEnablingTechnology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
2.4 OpportunitiesforLanguageTechnology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
2.5 ChallengesFacingLanguageTechnology . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
2.6 LanguageAcquisitioninHumansandMachines . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
3 FinnishintheEuropeanInformationSociety 46
3.1 GeneralFacts . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
3.2 ParticularitiesoftheFinnishLanguage. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
3.3 RecentDevelopments . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
3.4 LanguageCultivationinFinland. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
3.5 LanguageinEducation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
3.6 InternationalAspects . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
3.7 FinnishontheInternet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
4 LanguageTechnologySupportforFinnish 53
4.1 ApplicationArchitectures . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
4.2 CoreApplicationAreas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
4.3 OtherApplicationAreas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
4.4 EducationalProgrammes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
4.5 NationalProjectsandEfforts . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
4.6 AvailabilityofToolsandResources . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
4.7 Cross-languagecomparison . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
4.8 Conclusions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
5 AboutMETA-NET 71
A Viitteet--References 73
B META-NETJäsenet--META-NETMembers 77
C META-NETvalkoisetkirjat--TheMETA-NETWhitePaperSeries 81
1
TIIVISTELMÄ
Tietotekniikka muuttaa jokapäiväistä elämäämme. tietoyhteiskunnassa.Arvioltavähintään2000kieltäon
Käytämmetietokoneitakirjoittamiseen,tekstinmuok- tuomittusukupuuttoontulevinavuosikymmeninä.Joi-
kaamiseen,laskemiseen,tiedonetsimiseenjayhäenem- takinkieliämahdollisestikäytetäänjatkossakinperheis-
män myös lukemiseen, musiikin kuunteluun sekä va- säjakyläyhteisöissä,muttaeiyrityksissätaiakateemises-
lokuvien ja elokuvien katseluun. Kannamme taskuis- samaailmassa.Minkälaisetsiisovatsuomenkielensel-
samme pieniä tietokoneita, joilla soitamme puheluja, viytymismahdollisuudet?
lähetämmesähköpostiajaviihdytämmeitseämmesiellä
Suomeapuhuuyli5miljoonaaihmistä,jotenseonmo-
missäkulloinkinsatummeolemaan.Kuinkatämävalta-
niinmuihinkieliinverrattunakohtalaisenhyvässäase-
vainformaation,tietämyksenjaarkisenviestinnändigi-
massa. Suomenkielisiä julkisia televisiokanavia on nel-
talisoituminen vaikuttaa kieleemme? Muuttuuko suo-
jä ja yksityisiä yli 30. Useimmat kansainväliset eloku-
menkielitaivoikosejopakadota?Kaikkitietokoneem-
vattekstitetäänsuomeksi.Suomenkieliontodennäköi-
me ovat yhteydessä toisiinsa entistä tiheämmän ja te-
sestihiemanvahvistanutasemiaansenjälkeenkunSuo-
hokkaamman maailmanlaajuisen verkon kautta. Tyttö
miliittyiEU:ntäysjäseneksi.Kielenpuhujien,kirjojen,
Ipanemassa,tullimiesImatrallajainsinööriKatmandus-
elokuvienjatelevisiokanavienmääränlisäksitietynkie-
sa voivat jutella ystäviensä kanssa Facebookissa, mutta
len tilanne riippuu myös sen digitaalisesta läsnäolosta
toisiinsa he tuskin koskaan verkossa törmäävät. Jos he
tietoverkoissajasovellusohjelmissa.Tälläkinmittapuul-
ovathuolissaankorvasärystä,hekäyvätlukemassaWi-
la suomi sijoittuu kohtalaisen hyvin: kaikki keskeiset
kipediasta kaiken mahdollisen tämän vaivan hoitoon
kansainvälisetohjelmistotuotteetovatsaatavillasuoma-
liittyvän, mutteivät silloinkaan lue samaa artikkelia. Ja
laisina versioina, suomenkielisessä Wikipediassa on yli
kun Euroopan nettikansalaiset keskustelevat Fukushi-
290000artikkeliajaverkkotunnus.fionhyvinsuosittu.
man ydinonnettomuuden vaikutuksista eurooppalai-
seenenergiapolitiikkaan,tapahtuuajatustenvaihtoerik-
Kieliteknologianalallasuomenkielelleontarjollakoh-
seenkunkinkieliyhteisönsisäisilläkeskustelupalstoilla.
tuullinen määrä tuotteita, teknologioita ja kielivaroja.
Kielet erottavat edelleenkin sen minkä Internet voisi
Onolemassasuomenkielisiäsovelluksiajatyökalujapu-
yhdistää. Tyydymmekö tähän tilanteeseen myös tule-
hesynteesiä, puheentunnistusta, tiedonhakua sekä oi-
vaisuudessa?
keinkirjoituksenjakieliopintarkistustavarten.Onole-
Tieteiselokuvissa kaikki puhuvat samaa kieltä. Voisiko massa myös joitakin automaattista kääntämistä varten
tämä yhteinen kieli olla suomi, vaikka astronautit har- kehitettyjäsovelluksia,vaikkaneeivätuseintuotakaan
voinlausuvatsuomalaisiasanojayhtäluonnollisestikuin kielellisestijaidiomaattisestioikeitakäännöksiävarsin-
he puhuvat englantia? Monet maailman 6000 kielestä kaan kun suomi on kohdekielenä. Tähän ovat osittain
eivättuleselviytymäänglobalisoituneessadigitaalisessa syynäsuomenkielenerityispiirteet.
1
Tieto- ja viestintätekniikka valmistautuvat nyt seuraa- kaitakysymyksiävoidaanymmärtääjaantaaniihinpe-
vaan vallankumoukseen. Mikrotietokoneita, multime- rusteellisiajarelevanttejavastauksia.
diaa,tietoverkkoja,laitteidenpienentymistä,multime-
Englannin ja suomen välillä on kuitenkin ammotta-
diaa,mobiililaitteitajapilvilaskentaaseuraavateknolo-
vateknologinenkuilu,jokatätänykyävieläpälevenee.
giansukupolviluoohjelmistoja,jotkaymmärtävätkir-
1980- ja 1990-luvun menestyksekkäiden tutkimussaa-
jainten ja äänteiden lisäksi myös kokonaisia sanoja ja
vutustenjälkeenSuomionnytmenettämässärooliaan
lauseita.Tällaisetohjelmistotpalvelevatkäyttäjiäänen-
kieliteknologianedistäjänä.Kieliteknologianperustut-
tistä paremmin, koska ne puhuvat ja ymmärtävät hei-
kimustarahoitettiintutkimuksenhuippuyksiköntasol-
dänkieltään.Alanedelläkävijöitäovatilmainenonline-
la1980-ja1990-luvuilla,mikäjohtiuseidenkehitettyi-
palveluGoogleTranslate,jokakääntää57kielenvälillä,
hintuotteisiinperustuvienyritystenperustamiseen.
IBM:nsupertietokoneWatson,jokapäihittiJeopardy-
Perustutkimuksenrahoituksenkaudenjälkeenteknolo-
tietovisassaYhdysvaltojenmestarin,sekäAppleniPho-
giateollisuuteenliittyväthankkeetovatsaaneetvainpie-
neenkehittämäSiri-avustaja,jokareagoiäänikomentoi-
nimuotoista rahoitusta Tekesiltä (teknologian ja inno-
hinjavastaaenglanniksi,saksaksi,ranskaksijajapaniksi
vaatioiden kehittämiskeskukselta). Tämän seurauksena
esitettyihinkysymyksiin.
Suomi(jakokoEurooppa)menettijoitakinerittäinlu-
Tietotekniikan seuraava sukupolvi tulee hallitsemaan paavia huipputekniikan innovaatioita Yhdysvaltoihin,
ihmiskielenniinlaajasti,ettäerikielisetkäyttäjätpysty- jossatutkimuksenstrateginensuunnitteluonpitkäjän-
vätviestimäänkeskenäänkukinomallakielellään.Help- teisempää ja rahoitusta on paremmin saatavilla myös
pokäyttöistenäänikomentojenpohjaltalaitteetosaavat uusien teknologioiden markkinoille tuomiseen. Vaik-
hakeaautomaattisestitärkeimmätuutisetjamuutatie- kauraauurtavallatuoteideallaonnistuisikinsaamaanva-
toa maailman digitaalisista tietovarannoista. Kielitek- raslähdönteknologisteninnovaatioidenkilpailussa,voi
nologianavullavoidaantehdäautomaattisiakäännöksiä omanetulyöntiasemansavarmistaavainsiinätapaukses-
jaavustaatulkkeja.Sitävoikäyttäätulevaisuudessamyös sa,ettäpystyymyösylittämäänmaaliviivan.Muutenkä-
keskustelujenjaasiakirjojentiivistämiseensekäopiske- teenjääpelkkäkunniamainintaWikipediassa.
luntukena.Kieliteknologiavoiesimerkiksiauttaamaa-
Kunkieliteknologianperustutkimuksenrahoitusvähe-
hanmuuttajiaoppimaansuomeajaintegroitumaanpa-
ni, siirtyivät monet suomalaiset asiantuntijat erilaisiin
remminsuomalaiseenkulttuuriin.
pienyrityksiin. Yhdysvaltalaiset yritykset käyttivät re-
Seuraavansukupolventieto-javiestintätekniikanavul- surssejaankehittääkseenteknologioistaitselleenkäyttö-
la kehitellään jo nyt tutkimuslaboratorioissa teollisuu- kelpoisiatuotteita.TästähuolimattaSuomessaonedel-
denjapalvelualanrobotteja,jotkasekäymmärtävättäy- leen hyvin suuri tutkimuspotentiaali. Kansainvälises-
sinmitäkäyttäjätniiltähaluavatettäosaavatraportoida titunnettujentutkimuskeskustenjayliopistojenlisäksi
omista saavutuksistaan. Tällaiseen suoritustasoon pää- täälläonmyösinnovatiivisiapieniäjakeskikokoisiakie-
seminenvaatiipaljonenemmänkuinpelkkienmerkis- liteknologiayrityksiä,jotkapysyväthengissäsilkanluo-
töjen,sanakirjojen,oikolukuohjelmienjaääntämissään- vuuden ja valtavien ponnistusten ansiosta, vaikka niil-
töjenkäyttöä.Yksinkertaistettulähestymistapatekno- läeiolekaanriskipääomaataijatkuvaajulkistarahoitus-
logiassaeienääriitä,vaanonryhdyttävämallintamaan ta.Suomenkielisenkieliteknologianvarhaisenkaupalli-
kieltäkokonaisvaltaisesti.Onsamanaikaisestihuomioi- senmenestyksentakiaeitutkimusyhteisöenääpäässyt-
tavasekäsyntaksiettäsemantiikka,jottamyösmutkik- käänkäyttämäänsuomenkielenkäsittelyynkehitettyjä
2
perustyökalujakutenjäsentimiäjasanastoja.Yllättävä- tenkin dramaattisestimuuttua, kun uusiteknologiasu-
nä seurauksena tästä suomalaisissa tutkimusprojekteis- kupolvitodellaalkaaosataihmiskieliä.Konekääntämi-
sa ei enää juuri käytetty nimenomaan suomen kielelle sen kehittyessä kielimuurien ylittäminen kylläkin hel-
kehitettyäteknologiaa,vaanuseimmattutkimus-jake- pottuu, mutta vain sellaisten kielten välillä, jotka ovat
hitystyöntuloksinasyntyneetprototyypitpohjautuivat selviytyneetdigitaalisessamaailmassa.Myöspienetkie-
englannille. letselviytyvätvarmemmin,josniilleonsaatavillasopivia
Riittävänkielivarojajaperustutkimustatukevanrahoi- kieliteknologisiavälineitä.
tuksen puutteen vuoksi suomi on harvoin ollut edus- “Harjaavainniitähampaita,jotkahaluatpitää”,varoit-
tettunakansainvälisissäteknologiakilpailuissa.Näinon taahammaslääkärileikkisästi.Varoituspäteemyöstut-
käynyt esimerkiksi tiedonpoiminnan, kieliopin tarkis- kimuksen tukitoimiin. On kuitenkin muistettava, että
tuksen, konekääntämisen ja monien muidenkin sovel- opiskellavoi mitäkieltätahansa,muttakallistatekno-
lusalojenkohdalla. logiaakannattaakehittääainoastaanniitäkieliävarten,
Monettutkijatarvelevatnäidenongelmienjohtuvansii- joidenhalutaansäilyvänelinvoimaisina.
tä, että jo viidenkymmenen vuoden ajan sekä tietoko- META-NETinpitkäntähtäimentavoiteontuodakor-
nelingvistiikan algoritmit ja menetelmät että kielitek- kealuokkaista kieliteknologiaa kaikkien kielten saata-
nologisten sovellusten tutkimus ovat ensisijaisesti kes- ville, jotta poliittinen ja taloudellinen yhtenäisyys voi-
kittyneet vain englannin kieleen. Vuosina 2008–2010 daan saavuttaa kulttuurinen monimuotoisuus säilyt-
julkaistujen johtavien konferenssijulkaisujen ja tieteel- täen.Teknologiatuleeavustamaanolemassaolevienes-
listenaikakauslehtienvalikoimassa971artikkelissakä- teiden poistamisessa ja yhteyksien rakentamisessa Eu-
siteltiinenglanninkielistäkieliteknologiaajavainkym- roopan kielten välille. Tarvittava teknologinen kehitys
menessäsuomenkielistä.Tanskajaruotsiolivatparem- edellyttää,ettäkaikkitoimijatpolitiikan,tutkimuksen
min edustettuina: tanskankielisestä teknologiasta pu- kuin yhteiskunnan saralla yhdistävät voimansa tavoit-
huttiin 26:ssa ja ruotsinkielisestä 19:ssä artikkelissa. teensaavuttamiseksi.
Norjankielijäihännänhuipuksivainkahdellaartikke- Kieliteknologisissa hybridimalleissa kielen syväraken-
lilla. teen prosessointi yhdistyy tilastollisiin malleihin. Us-
On kuitenkin sellaisiakin tutkijoita, joiden mielestä komme niitä hyödyntävän modernin kieliteknologian
englantiluonnostaansopiiparemmintietokoneellakä- mahdollisuuksiin rakentaa yhteyksiä Euroopan kielten
siteltäväksi. Nykymenetelmillä myös espanjan ja rans- välille.TässäraportissakuvataanEuroopanjäsenvaltioi-
kankaltaisetkieletovatpaljonhelpompiakäsitelläkuin den kieliteknologian tutkimuksen tilannetta ja kartoi-
suomi. Tarvitsemme siis asialleen omistautuvaa, joh- tetaan käytettävissä olevien ratkaisujen valmiusastetta
donmukaista ja pitkäjänteistä tutkimustyötä, jos ha- kussakinMETA-NETinjäsenmaassa.
luamme hyödyntää tieto- ja viestintäteknologian seu- META-NET Valkoiset kirjat -julkaisusarja on hank-
raavaasukupolveaniilläyksityis-jatyöelämämmealueil- keenkeskeisiätehtäviäjasetoimiipohjanastrategisille
la, joilla nyt puhumme ja kirjoitamme suomea. Kai- toimenpide-ehdotuksille. META-NET julkaisee ajan-
ken kaikkiaan voidaan todeta, että tuhon ennustajis- tasaista tietoa toiminnastaan, kuten visiopaperin [3]
tajaenglanninkielisentietojenkäsittelynkyvykkyydestä ja strategisen tutkimussuunnitelman, verkkosivuillaan
huolimattasuomenkielieiolevaarassa.Tilannevoikui- http://www.meta-net.eu.
3
2
UHKA KANSALLISKIELILLE ON HAASTE
KIELITEKNOLOGIALLE
Olemmetodistamassadigitaalistavallankumousta,jon- (cid:13) tekstin toimittamisen ja bibliografian laatimisen
ka vaikutukset viestinnän toimivuuteen ja sitä kautta suositusten luominen takasi painotuotteiden laa-
kokoyhteiskuntaantulevatolemaanmerkittäviä.Tieto- dun;
ja viestintätekniikan viimeaikaista kehitystä on toisi-
(cid:13) erilaisetviestintäkanavat,kutensanomalehti,radio,
naan verrattu Gutenbergin keksimään kirjapainotek-
televisio ja kirja, tyydyttivät erilaisia viestinnällisiä
niikkaan.MillaisiaoletuksiaEuroopantietoyhteiskun-
tarpeita.
nanjaerityisestikieltemmetulevaisuudestavoimmever-
tauksenpohjaltatehdä?
Informaatioteknologia on kuluneiden kahdenkymme-
nenvuodenaikanaauttanutautomatisoimaanasioitaja
helpottanutmoniatoimintojammearjessa:
Digitaalisenvallankumouksenvaikutukset
yhteiskuntaantulevatolemaanmerkittäviä.
(cid:13) tietokoneavusteinen julkaisuohjelma on korvannut
kirjoituskoneenjaladonnan;
Gutenberginkeksinnöstäseurasitodellisialäpimurtoja
(cid:13) piirtoheitinkalvot tehdään nykyisin esitysmateriaa-
viestinnässäjatiedonsiirrossa,kutenLutherinRaama-
lien tuottamista varten tehdyillä ohjelmilla, kuten
tun käännös kansankielelle. Gutenbergin ajan jälkeen
OpenOfficen esitysgrafiikat tai Microso Power-
kuluneinavuosisatoinaonkehitettyerikulttuurientar-
Point;
peisiin monenlaisia teknikoita parantamaan kielenkä-
(cid:13) sähköposti lähettää ja vastaanottaa tiedostoja no-
sittelyäjatietämyksensiirtoa:
peamminkuinfaksi;
(cid:13) suurten kielten ortografinen ja kieliopillinen stan- (cid:13) voimme puhua edullisia tai jopa ilmaisia Internet-
dardisointimahdollisti puhelujajakokoontuavirtuaalisestiverkkokeskuste-
luohjelmienavulla;
(cid:13) uusientieteellistenjahenkistensaavutustennopean
levittämisen; (cid:13) äänenjakuvantallennusformaatittekevätmultime-
diasisällönjakamisenhelpoksi;
(cid:13) virallisten kielten kehittyminen mahdollisti kansa-
laisten kommunikoinnin tiettyjen (usein poliittis- (cid:13) hakukoneet tarjoavat asiasanaperusteista verkkosi-
ten)rajojensisällä; vujenhakumahdollisuutta;
(cid:13) kieltenopetusjakääntäminenmahdollistikieltenvä- (cid:13) verkossa olevat palvelut kuten Googlen Kääntäjä
lisenviestinnän; tuottavatnopeita,summittaisiakäännöksiä;
4