The Elusive Social: Remapping the Soci(et)al in the Arctic Energyscape

200 Pages·2017·1.33 MB·English

by  Hanna Lempinen

Acta Universitatis Lapponiensis 353
ACADEMIC DISSERTATION
To be publicly defended with the permission
of the Faculty of Social Sciences at the University of Lapland
in lecture room 3 on 16 June 2017 at 12 noon
Rovaniemi 2017

Acta Universitatis Lapponiensis 353
Rovaniemi 2017
University of Lapland
Faculty of Social Sciences
© Hanna Lempinen 2017
Sales:
Lapland University Press / LUP
PL 8123
FI-96101 Rovaniemi
Finland
tel. [phone]
[email protected]
www.ulapland.fi/LUP
University of Lapland Printing Centre, Rovaniemi 2017
Printed:
Acta Universitatis Lapponiensis 353
ISBN 978-952-337-006-7
ISSN 0788-7604
Pdf:
Acta electronica Universitatis Lapponiensis 220
ISBN 978-952-337-007-4
ISSN 1796-6310
ABSTRACT
In political, popular and scholarly debates, the Arctic region is portrayed as being
on the brink of becoming the “world’s new energy province”. Growth in global
energy demand, dwindling reserves and political instabilities at existing production
sites, warming climate, as well as advancements in extraction and transportation
technologies are pushing energy activities further towards the previously inaccessible
north. In these framings, energy in the Arctic is mostly understood as synonymous
with oil and gas production for international exports: meanwhile, any societal aspects
associated with energy-related developments remain largely neglected or reduced to
regional socioeconomic concerns.
In this dissertation I take an interest in what is seldom explicitly addressed when
energy in the Arctic is discussed: the soci(et)al dimensions associated with the Arctic
energy concern. Against the backdrop of scholarly debates over what energy and its
social dimension might entail, I ask 1) what does “energy” in the context of the north
refer to and 2) how is the social dimension of this energy understood? In this, I build
on the understanding that language and linguistic representations not only reflect but
also shape (although do not determine) how the Arctic “energyscape” and its human
and nonhuman constituents are perceived and acted upon. Through the means and
methods of situational analysis and by triangulating multisite, multimodal research
materials, the three Arctic case studies of the dissertation shed light on the diversity
of the regional energyscape and delve deeper into the ways in which energy is defined
and debated in general as well as in relation to the soci(et)al dimension in the north.
This dissertation diversifies the understanding of energy in the Arctic by drawing
attention to the roles that issues related to renewable and other energy resources
as well as energy consumption concerns play in the regional energy debates. It also
sheds light on the ways in which the Arctic social dimension continues to be dealt
with as predominantly indigenous and, in the context of energy, is largely reduced to
developmental terms and to mediating social impacts within the Arctic region, with
little attention to the global implications of regional energy development. Equally
importantly, the study points out the mismatch between the textual and visual
vocabularies that we resort to when energy or the social are discussed, and it is also here
where the dissertation’s most important contributions to the study of energy and its
social dimension lie. Constructing energy as an independent driver with its own internal
logic instead of a contested cultural artifact places the ways in which energy is thought
ABSTRACT | 5
about more in the realms of natural science and technology than in those of societal
discussion and debate. Energy becomes an issue that is placed in the hands of experts in
order for it to be quantified, modelled, predicted and projected. A logic of this kind, in
turn, is found in close relation to a certain understanding of what constitutes the social
aspects that energy might relate to or entail: it is a logic that constructs, advocates and,
essentially, is conceptually only able to grasp those parts of the lived and experienced
social world that can be reduced to measurable, manageable indicators.
KEYWORDS: Arctic, energy, energyscape, social, social sustainabity, sustainable
development, sustainability
6 | LEMPINEN: THE ELUSIVE SOCIAL
TIIVISTELMÄ
Arktisen alueen energiavarannoilla on nykypäivän poliittisissa, populaareissa ja tieteel-
lisissä energiakeskusteluissa erityisen keskeinen rooli. Globaalin energiankulutuksen
kasvu, tunnettujen tuotantoresurssien ehtyminen, energiantuottajamaiden poliittiset
epävakaudet, lämpenevän ilmaston vauhdittama pohjoisen merijään sulaminen ja no-
peasti kehittyvät tuotanto- ja kuljetusteknologia ovat yhdessä saaneet arktisen alueen
näyttäytymään maailman uutena energia-aarreaittana. Näiden keskustelujen ja arktisen
alueen kontekstissa ”energia” on käytännössä synonyymi alueen öljy- ja kaasuvarantojen
tuottamiselle kansainvälisiä markkinoita varten. Keskustelua energiantuotannon yhteis-
kunnallisista ulottuvuuksista tai energian alueellisista merkityksistä puolestaan ei käydä.
Tämän tutkimuksen keskiössä ovat kysymykset, jotka arktisesta energiasta puhut-
taessa lähes poikkeuksetta sivuutetaan: mielenkiinnon kohteena ovat tavat, joilla ark-
tisen energian yhteiskunnalliset ulottuvuudet tulevat määritellyiksi ja ymmärretyksi
alueellisissa energiakeskusteluissa. Laajaa, energiaa ja (sen) yhteiskunnallista ulot-
tuvuutta käsittelevää kirjallisuuskatsausta vasten kysyn, 1) miten energia pohjoisen
kontekstissa ymmärretään ja 2) millaisena sen suhde arktisen alueen ”sosiaaliseen” ja
yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen näyttäytyy? Tutkimusasetelma rakentuu maltillisen
konstruktivistiselle näkemykselle, jossa kielellä ja sen käytöllä on keskeinen, joskaan
ei määrittävä rooli paitsi arktisen energiamaiseman esittäjänä myös energiamaiseman
koonnosten ja niissä merkityksellisten tekijöiden ja kysymysten rakentajina. Väitöskir-
jan kolme tilanneanalyysin sovellutuksiin nojaavaa, eri lähteistä kerättyjen media- ja
asiakirja-aineistojen kieltä ja kuvakieltä tarkastelevaa tapaustutkimusta havainnollista-
vat jokainen tahollaan tapoja, joilla energia ja yhteiskunnallinen kietoutuvat yhteen tai
ajautuvat erilleen pohjoisen energiamaiseman erityislaatuisessa kontekstissa.
Tutkimuksen energiaa tarkasteleva analyysi tuo näkyviin öljyn- ja kaasuntuotannon
hallitsemassa keskustelussa marginaaliin jäävät uusiutuviin ja muihin energianlähtei-
siin liittyvät näkökohdat, energian kulutusta käsittelevät alueelliset kysymykset sekä
myös energiakeskustelun irrallisuuden arktisesta eletystä arjesta. Aineiston tarkastelu
havainnollistaa myös tapoja, joilla arktisen alueen sosiaalinen tai yhteiskunnallinen
ulottuvuus pelkistyvät ensi sijassa alkuperäiskansakeskusteluksi ja erityisesti energian
kontekstissa kehityskysymykseksi: energiantuotannon valjastamiseksi pohjoisen so-
sioekonomisen kehityksen veturiksi alueelliset haittavaikutukset minimoiden, mutta
maailmanlaajuisista vaikutuksista välittämättä. Ennen kaikkea tutkimus kuitenkin
kiinnittää huomiota energiasta ja yhteiskunnallisesta puhuttaessa käytettävien sanas-
TIIVISTELMÄ | 7
tojen ja kuvastojen keskinäisiin eroavaisuuksiin ja epäsuhtaan. Teknologian ja tieteen
sävyttämä ymmärrys energiakehityksestä itsenäisenä, objektiivisena ja valintojen
muokkaamattomissa olevana luonnonvoimana kulkee käsi kädessä yhteisöllisestä ja
yhteiskunnallisesta vain mitattavat, seurattavissa ja hallittavissa olevat ilmiöt tavoitta-
maan kykenevän määritelmän kanssa.
ASIASANAT: arktinen, energia, energiamaisema, kestävä kehitys, kestävyys, sosiaalinen,
sosiaalinen kestävyys
8 | LEMPINEN: THE ELUSIVE SOCIAL
ACKNOWLEDGEMENTS
One of my very earliest childhood memories is from the bathroom of
the apartment where my family used to live until I was around three.
It was a very unremarkable flat in a working-class apartment block
built out of grey concrete and surrounded by other, equally modest and
equally grey working-class apartment blocks. I remember there was a
bathtub, my dad in it, and myself standing in the room, closely observ-
ing his every move while he was conducting an experiment in which
he attempted to set his own fart alight. (For a brief while there was
success.) I also remember a cold, dark, snowy winter night at our cottage
a few years later, when my at that time still tiny little brother asked my
father what color farts were. We took a flashlight and went outside into
the brisk air, one of us took their pants off and soon we all found out
that they are greyish white. It is against this background that both my
brother and I have ended up in research.
If it were not for my dissertation supervisors, Monica Tennberg and
Lassi Heininen, I doubt this work would have ever seen the light of day.
I am grateful for Monica’s encouragement, patience and understanding
as well as for Lassi’s networks and support, without all of which I would
most likely not be where and who I am now. The critical and insight-
ful comments from my pre-examiners, Veli-Pekka Tynkkynen and Petra
Dolata, were also invaluable in bringing the dissertation into its current
form. Here, I also want to thank Richard Foley for bearing with my
quirky English and for all of his hard work in proofreading and editing
the manuscript. My special thanks go out to Paula Kassinen from Lap-
land University Press for her exceptional efforts and expertise in making
everything happen under the rushed schedule we had.
I would also like to express my gratitude to the Arctic Centre and
the ARCSUS project, the Faculty of Social Sciences at the University of
Lapland as well as the University’s Doctoral Programme on Northern
ACKNOWLEDGEMENTS | 9