Tekniikan suuret kertomukset : filosofinen raportti PDF
Preview Tekniikan suuret kertomukset : filosofinen raportti
Timo Airaksinen Tekniikan suuret kertomukset Filosofinen raportti 00 ~ t 8 9 0 HELSINGISSÄ KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA © 2003 Timo Airaksinen ja Kustannusosakeyhtiö Otava Painopaikka: Otavan Kirjapaino Oy Keuruu2003 ISBN 951-1-18025-8 1 1 1 1 Eiralle 1 1 1 ' 1 1 1 1 1 J 1., 1 i ' 1 1 J Motto: "Potalan palatsia komeampi pilvien rykelmä" (Juhani Peltonen) r 1 Sisällys t Esipuhe........................................................................................................... 9 Teknologian käsitteen synty 1800-luvulla. Tekniikan ja taiteen alkuperäinen yhteys ............................................... 11 Teknopessimismi: Edistyksen toiveista merkityksettömyyden syövereihin .. .. .. .. .. . . .. . .. . .. . 20 Johdanto..................................................................................................... 20 Pessimismi ja postmodernin kyynisyys ................................................ 21 Modernin optimismi muutoksen kourissa .......................................... 29 *Tieteen ja tekniikan suhde, onnen lähde .. ... . .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ... . .. .. . .. .. . 35 Välineiden ja tekniikan suhde ............................................................... 45 Päämäärien arvottaminen: hyvinvointi, ihmisen hyvä ja hyvä elämä .. .. . .. .. .. .. ... . .. .. . .. . .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . . .. . .. . .. . 53 *Heidegger, aika ja välinehorisontti ...................................................... 64 Kohti tekno-optimismia: tunteiden maailmaan ..................................... 71 Johdanto .................................................................................................... 71 Ekstaattiset toiveet IT:n Godot'ta odotellessa...................................... 73 Tekniikan lelut tavarafetisismin paineessa .......................................... 83 *Hyvästit koneelle, tervetuloa virtuaalisuus ....................................... 93 Tekniikan unohtaminen ja historiattomuus ......................................... 102 1 *Välinemagia, koneromantiikka ja pyhä tieto . .. .. .. .. .. .. . .. . .. .. . . .. . .. . .. ...... 112 1 Tekniikan determinismi: • "Ruma sana sanotaan niin kuin se on"..................................................... 125 Johdanto ..................................................................................................... 125 Tekniikan tao: tie pessimismistä determinismiin ................................. 127 *Sodan irrationaalinen tekniikka............................................................ 130 j *Fatalismi ja hiljainen tieto tekniikan maailmassa ............................... 139 Deterministisen ajattelun logiikka ......................................................... 147 Taito tehdä - taito käyttää ...................................................................... 160 Arvot tekniikan kourissa .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. . .. . .. . ... .. .... .. .. . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. ... ... 174 Arvomuutoksen selittäminen ja kulttuurikritiikki ............................. 185 Tekniikan kehityksen rintamat ja sosiaalisen tuottamisen teoria ..... 203 *Kumoaako teknodeterminismi naturalistisen virhepäätelmän? ..... 213 *Tekniikka ja sen muuttuva luontokäsitys ........................................... 222 Tekniikan imperatiivi: "Menkää ja täyttäkää maa" .............................. 235 Johdanto .................................................................................................... 235 Tiede ja toden tiedon imperatiivi: "Etsi ja löydä totuus".................... 237 Tekniikan imperatiivin ajatus selkeästi esitettynä .............................. 253 Runsauden periaate ja tekniikan vastaanoton arvoitus ..................... 266 *Miekka ja kivääri: huomautuksia sotilastekniikasta ......................... 280 Kilpailun synty ja "vangin ongelma".................................................... 289 *Toimijan korvattavuuden dilemma: "Joku toinen sen kuitenkin tekisi".................................................................................. 293 *Atavistinen argumentti: "Miksi juuri minä?" .................................... 300 Tekniikan autonomia: paroni Miinchausenin tarina ............................. 309 Johdanto .................................................................................................... 309 Teknoutopiat ja utopiakirjallisuus Thomas Moresta George Orwelliin ............................................................................... 311 Autonomisen tekniikan verkossa: huomioita järjestelmistä ja tekniikan sulkeumasta . .. .. . .. .. . . .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. ... .. . 325 Tekniikka ja demokratia: taistelua moniarvoisuudesta ..................... 336 *Valtio murtaa tekniikan ylivallan ........................................................ 346 Epäpyhä allianssi: tekniikka ja globaali talous .................................... 351 *Tekniikan kieli ja kielen tekniikka ....................................................... 361 Tasa-arvo ja tekniikan sukupuolittuminen .......................................... 375 *Lyhyt johdatus insinöörietiikan filosofisiin perusteisiin .................. 384 Kirjallisuus .................................................................................................... 396 Esipuhe Tekniikan filosofiaa on viljelty maailmalla yllättävän .vähän. Tä mä ei tarkoita, etteikö tekniikasta olisi kirjoitettu paljon. Tarkoi tan vain, ettei tekniikan filosofiasta ole kehittynyt sellaista oppi rakennelmaa kuin tieteenfilosofiasta 1800-luvulta alkaen. Itse en ole suinkaan luomassa tekniikan filosofian oppeja. Jos niitä ei ole, niitä ei ole. Olen vain yrittänyt kuvata tekniikan maailman filoso fiaa ja etiikkaa tukeutuen tekniikan historian, sosiologian ja filo sofian asiantuntijoiden kirjoituksiin. Esitykseni lienee kaleidoskooppinen monine teemoineen ja nä kökulman vaihteluineen. Toivon silti, että sitä pitää koossa teknii kan suurten kertomusten teema, joka luo kirjaan sen rakenteen. Nuo kertomukset eivät ole tutkimuksen viimeinen sana, vaan päin vastoin eräs intuitiivinen tapa lähestyä teemaa, joka itsessään on moninainen ja epämääräinen. Silti tekniikasta on kirjoitettava ja sitä on pohdittava, onhan tekniikka oman maailmamme olennai nen piirre. Me elämme tekniikan maailmassa, halusimmepa sitä tai emme. Toivon, että tässä kirjassa esittelemäni teemat ovat nii tä, joista kannattaa keskustella tulevaisuudessa. Kirjaa voi lukea kokonaisena tutkielmana tai sitten osittain. Olen merkinnyt tähdellä (*) ne luvut, jotka on mahdollista si vuuttaa, jos kirjan teemoihin haluaa perehtyä hieman vähemmäl lä vaivalla kuin kokonaisuuden haltuun ottaminen vaatisi. Filo sofinen teksti ei aina ole helppoa ja argumentaatioon perehtymi sessä on oma työnsä. Kirjan vaatimaa tutkimustyötä olen tehnyt Japanissa Tokiossa Tokyo Institute of Technologyssa (TiTech) lukuvuonna 1999-2000. Tätä kirjaa varten olen todella tehnyt paljon tutkimusta. Tokios- 9 sa kiitokseni kuuluvat professori Hideto Nakajimalle. Taloudel lista tukea ovat tarjonneet Tekes, Japan Society for the Promotion of Science, Wihurin säätiö, Sasakawa-säätiö ja Otto A. Malmin rahasto. Erityisesti Tekesin panos on ollut olennainen. Lämmin kiitos kaikille näille tahoille. Tohtori Manu J. Vuoriolle kuuluu kiitos hänen monipuolisesta avustaan ja neuvoistaan kirjan vii meistelyvaiheessa. Timo Airaksinen 10 Teknologian käsitteen synty 1800-luvulla. Tekniikan ja taiteen alkuperäinen yhteys Teknologian käsitteen käyttö on verraten uusi, 1900-luvun ilmiö. Käsite on syntynyt teknisen kehityksen mukana. Teknologia ei viittaa logokseen, omaan tieteeseensä, vaan tekniikan maazZ:man ja sen laitteiden Järjestelmien kokonaisuuksiin. Tekniikan historia voidaan johdella renessanssin insinöörien tavasta tuottaa oma identiteettinsä aitoina tekijöinä, ei vain palkallisina rakentajina. He telcivät rakentamisen ajattelemisesta ja kuvaamisesta taidetta. Tekniikan maailma oli tässä vaiheessa yhtä hyvin taidetta kuin tiedettä. Tästä on esimerkkinä suuri Leonardo da Vinci. Vielä museoita edeltävissä näyttelyissä (Kunstkammer) mekaaniset laitteet ja lelut olivat ihmisen maailman hienoimpia ilmentymiä. Esitän perustelut tekniikan käsitteen käytölle teknologian käsitteen sijasta. ·· · · · · Mistä puhutaan, kun puhutaan tekniikasta? Tekniikan käsitteen mer kitys suomen kielessä ei ole itsestään selvä asia. Ongelmia on aina kin kaksi. Ensinnäkin on päätettävä, mitä tehdä "tekniikan" ja "tek nologian" kanssa, niiden välillä kun tuntuu olevan ero, jota on vaikea hahmottaa. Toiseksi on olemassa historiallinen kysymys: milloin tek niikan ja teknologian käsitteitä ylipäänsä on ryhdytty käyttämään? Vastaus tähän kysymykseen kertoo jotakin tekniikan asemasta ihmi sen elämässä ja koko yhteiskunnassa. Käsitteenä "teknologia" (technology) otettiin käyttöön englannin kielessä verraten myöhään. Ensi yritykset olivat 1800-luvun alkupuo lella, mutta käsitteen käyttö vakiintui vasta 1900-luvulla ensimmäisen maailmansodan jälkeen - näin väittävät tekniikan sosiologisen tutki muksen auktoriteetit. Ruth Schwartz Cowan sanoo, että teknologian käsitettä käytti ensimmäisenä Harvardin yliopiston professori Jacob Bigelow kirjassaan Elements ofTechnology vuodelta 1829. Hän määrit- f' teli uuden käsitteen siten, että se koski tieteiden soveltamista hyödyl-1 lisiin taitoihin (useful arts). Silti hän käytti sanaa "teknologia" myös i 11 L laajemmassa merkityksessä, jolloin se tarkoitti keksintöjä, laitteita ja materiaaleja sekä niiden muokkausta kaikessa laajuudessaan. Toisin sanoen, puhe oli tekniikan kokonaisuudesta, jossakin hyvin yleises sä ja epämääräisessä merkityksessä. Tärkeää on kuitenkin huoma ta, että sana "teknologia" viittasi Bigelow'lla tekniikan aineelliseen maailmaan, joko tieteen sovelluksina tai järjestelmän kokonaisuute na. Bigelow piti avausesitelmän MIT:n (Massachusetts Institute of Technology, Cambridge, Ma, USA) avajaisissa vuonna 1865. Esitel mässään hän huomauttt ettei sana "teknologia" ollut ollut yleisessä käytössä kolmekymmentäviisi vuotta aiemmin, jolloin hän oli esitel lyt sen ensi kerran. Uuden korkeakoulun nimessä "teknologia" vaa- ti ja sai huomiota osakseen. -· Myös Leo Marx, joka on tekniikan sosiologian tunnetuimpia ni miä, viittaa MIT:n perustamiseen ja tämän uuden yliopiston nimen jonkinlaiseen outouteen. Hän sanoo, että MIT:n perustaminen oli tek nologian käsitteen käytön jonkinlainen "puolimatkan krouvi", jonka jälkeen "teknologian" merkitys alkoi vakiintua. Vaikka "teknologian" sanakirjamerkitys on Leo Marxin mukaan ollut käytettävissä jo 1600- luvulta asti, se ei ole ollut yleisesti käytössä. Sana määriteltiin ilmei sesti jo niin aikaisin kuin 1615. Kuten osoitan tuonnempana, sana on vielä tätäkin vanhempaa perua. Leo Marx huomauttaa, että Karl Marx ei käyttänyt teknologiaan viittaavaa sanaa kirjoituksissaan, vaikka käsitteli laajasti teollisuutta ja sen käyttämiä koneita sekä niiden vaikutusta talouteen ja politiik kaan. Sama puute näkyy Arnold Toynbeen kirjoituksissa, esimerkiksi hänen esityksessään teollisesta vallankumouksesta (1880-81). Kuiten kin jo Thorstein Veblen sanoo (1904t että koneteknologia on moder niteetin olennainen piirre. Leo Marxin mukaan teknologian käsite ei yleistynyt teollisessa maailmassa ennen ensimmäistä maailmansotaa eikä oikeastaan ennen 1920-luvun puoliväliä. Maailman hahmottami nen läpikotaisin teknistyneeksi koneiden keinotekoiseksi maailmaksi oli hidas prosessi. Käsite kehittyi hitaammin kuin tekniikan maailma, joten teknologia edelsi "teknologiaa". Jos "teknologiaa" ei ollut käytettävissä, mitä käsitteitä käytettiin? Suomen kielellä aihetta on vaikea tutkia, koska suomen kielen historia on niin lyhyt. Meiltä puuttuu tarpeellisia sanoja ja käsitteitä. Englan niksi puhutaan käsitteistä fine arts ja useful arts, kun suomeksi täytyy 12
The list of books you might like
