ebook img

Suomalainen virolainen tarina PDF

316 Pages·2017·4.65 MB·Finnish
Save to my drive
Quick download
Download
Most books are stored in the elastic cloud where traffic is expensive. For this reason, we have a limit on daily download.

Preview Suomalainen virolainen tarina

Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 33 Helsinki Studies in Education, number 33 Tiina Ikonen Suomalainen virolainen tarina Sofi Oksasen Puhdistuksen henkilöhahmojen rakentaminen, ilmentäminen ja tulkinta puvustuksen avulla suomalaisissa näyttämö- ja elokuvasovituksissa Akateeminen väitöskirja, joka esitetään Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopiston Port- haniassa,sali PIII,Yliopistonkatu 3,perjantaina 9. marraskuuta 2018klo 14. Helsinki 2018 Esitarkastajat Professori Hannu Salmi,Turun yliopisto TaT Liina Unt,Estonian Academy of Arts Kustos ProfessoriPirita Seitamaa-Hakkarainen,Helsingin yliopisto Ohjaajat Dosentti Kirsti Salo-Mattila,Helsingin yliopisto Yliopistonlehtori Laura Gröndahl, Taideyliopisto Vastaväittäjä Professori Minna Uotila, Lapinyliopisto Kannen kuva L. Kokk. Estonian Film Archives, Komissarov & Teeäär 2012, 65. Yliopistopaino Unigrafia, Helsinki ISBN 978-951-51-4517-8 (nid.) ISBN 978-951-51-4518-5 (PDF) University of Helsinki, Facultyof Educational Sciences Helsinki Studies in Education, number 33 Tiina Ikonen Finnish Estonian story Construction, expression and interpretation of the characters of Sofi Oksanen's Purgethrough costumes in Finnish stage and film adaptations Abstract During the last decade Finns have been able to get acquainted with Estonia's recent history through new nonfiction and fiction as well as performances and films. Sofi Oksanen has been one key player in this process. Especially her play Purge, which premiered at the Finnish National Theatre (2007),and novel Purge(2008) have pro- voked a lot of discussion. Purgetells about the fates of an Estonian family from the 1930's to the 1950's and after the restoration of independence. Two different adapta- tions based on novel Purgewere produced in 2012 in Finland, opera premiered at the Finnish National Opera and film produced by Solar Films. In its various forms of expression, Purge has thus increased Finns' knowledge of Estonia's history and brought forward new viewpoints, such as the fates of Estonian women, to it. In the discussions of Purge, one theme, which Oksanen has brought out also in other con- texts, has, however, been disregarded. This theme is the aesthetic and skills-based activity of Estonians, which was carried out to preserve the national identity and cul- ture during the Soviet era. This activity manifested itself for example through dress, which was made possiblethrough craftsmanship of the Estonians. The play and novel Purgereflect this theme: their story has been built through distinct and strong descrip- tions of the appearance, skills, action, fates and clothing of the characters. The objec- tive of this study was to examine 1) the role of these descriptions and of the knowledge of Estonians' sartorial history for the makers, performers and audiences of the world premieres of play, opera and film Purgeand 2) how the characters of the Purgewere constructed, represented and interpreted through costumes in the adaptations. The re- search data consisted of written, visual and audio-visual materials and interviews con- nected to the adaptations as well as audience inquiries of the opera and the film. The costumes of the adaptations were approached as semiotic, phenomenological, inter- textual and contextual totalities, which were analyzed as a continuum from the origi- nal works of Oksanen to the construction, representation and interpretation of the ad- aptations. Adaptation ofPurgemeant that the costumes of the adaptations balanced between the human level and the contextual level attached to Estonia as well as between his- torical realism and dramaturgical use of the costumes. The sartorial history of the Es- tonians was not closely known among the adapters. The costumes placed the adapta- tions to the two periods and expressed the characters and the differences between them. In case of the film and opera costumes, this was based on the descriptions of the novel Purge. The descriptions had a lesser impact on the costumes of the play. Also, the sister of the main character Aliide, who acts as an outward and functional contrast to Aliide, is not yet a character in the play. As the story of Purge is told through the fates and qualitiesof the sisters, femaleness and woman act as symbols of the past and fates of the Estonians –or peoples –in the works. In case of the film and opera costumes in particular this symbolism highlighted also the connection between goodness and beauty. The novel's view on the role of dress and esthetics in the preser- vation of Estonian identity and culture could thus come out indirectly or subcon- sciously. The costumes utilized traditional and identifiable means, which were partly differ- ent in the adaptations. This was due to their different vehicles of expression and the differences in the objectives, meanings and knowledge connected to the costumes. For the performers, experiencing the costumes could be an important part of the construc- tion and use of them. The lucidity of the costumes was probably one reason for the similarity of the views of the spectators on the costumes with those of the makers and performers of the adaptations. On the other hand, the pursued connection between the costumes and sexual violence was hardly observed in reception. It was also interesting that spectators' views on the costumes were based on their intellectual interpretation, not on experiencing them. Interpretation of the costumes could also be different among Estonians, which refers to the contextuality of costumes and dress. All in all, the adaptations with their costumes served Finnish spectators by telling about the characters of Purgeas a story connected to Estonia and as a human story that specta- tors could identify with. Thereby they also strengthened the view that individual fates, deeds and feelings are the most integral part of historical narratives, not the circum- stances and events affecting individuals' lives. The study shows that through collective examination of dress, literary descriptions of dress and costumes the relation between a historical stage performance or film and a past era can diversify and deepen in an interesting way. Dress history and literary descriptions of dress can be informative and interesting narrative sources for the study of costumes. The study shows also that dress history as well as literary descriptions of dress or costumes that refer to this history can have a connection to the conception of history of a nation, when dress has acted as an embodied symbol of power, re- sistance or otherness. It also shows, that examination of costumes should be an inte- gral part of the study of historical stage performances and films. Keywords: Costuming, stage and film costumes, staging, historical novel, adaptation, stage and film adaptations, phenomenology, semiotics, con- textuality, intertextuality Helsingin yliopisto,Kasvatustieteellinen tiedekunta Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 33 Tiina Ikonen Suomalainen virolainen tarina Sofi Oksasen Puhdistuksenhenkilöhahmojen rakentaminen, ilmentäminen ja tulkinta puvustuksen avulla suomalaisissa näyttämö-ja elokuvasovituksissa Tiivistelmä Viime vuosina suomalaiset ovat tutustuneet Viron lähihistoriaan uuden kirjallisuuden sekäteatteriesitysten ja elokuvien kautta. Sofi Oksanen on ollut yksi toimija teostensa kautta, joista Puhdistus-näytelmä (Suomen Kansallisteatteri 2007) ja Puhdistus-ro- maani (2008) ovat herättäneet paljon huomiota. Puhdistuskertoo virolaisperheen koh- taloista 1930–1950-luvuilla ja itsenäisyyden palauttamisen jälkeen. Romaanista tuo- tettiin 2012 kaksi erilaista sovitusta, Suomen Kansallisoopperan kantaesittämä oop- pera ja Solar Filmsin elokuva. Siten Puhdistuson eri ilmaisumuodoissa lisännyt tie- toutta Viron historiasta ja tuonut siihen uuden näkökulman virolaisnaisten kohtaloi- den kautta. Puhdistus-teoksia koskevassa keskustelussa on kuitenkin jäänyt huomiotta teema, jota Oksanen on tuonut myös muualla esiin. Se on neuvostoaikainen esteetti- nen ja taitoihin perustunut toiminta virolaisen identiteetin ja kulttuurin vaalimiseksi, joka ilmeni muun muassa virolaisten pukeutumisen ja käsityöllisten vaatteenvalmis- tustaitojen hyödyntämisen kautta. Puhdistus-näytelmä ja -romaani heijastavat teemaa, sillä niiden tarinaa on rakennettu henkilöhahmojen olemuksen, taitojen, toiminnan ja kohtalon vahvan kuvauksen sekä pukeutumiskuvauksen avulla. Tutkimuksessa on tar- kasteltu sitä, minkälainen rooli kuvauksilla ja pukeutumishistoriallisella tiedolla oli edellä mainittujenPuhdistus-sovitusten tekijöille, esiintyjille ja katsojille ja millä ta- voin Puhdistuksenhenkilöhahmoja rakennettiin, ilmennettiin ja tulkittiin puvustuksen avulla eri sovituksissa. Tutkimusaineisto koostui sovituksiin liittyvistä kirjallisista, kuvallisista ja audiovisuaalisista aineistoista, haastatteluista sekä oopperan ja eloku- van yleisökyselyistä. Puvustuksia tarkasteltiin semioottisina, fenomenologisina, inter- tekstuaalisina ja kontekstuaalisina kokonaisuuksina, joita analysoitiin jatkumona al- kuperäisteksteistä sovitusten rakentamiseen, esittämiseen ja vastaanottoon. Puhdistuksensovittaminen näyttämölle ja elokuvaksi oli puvustuksen osalta tasa- painoilua Viroon kiinnittyvän tason ja yleisinhimillisen tason sekä puvustuksen to- denkaltaisuuden ja dramaturgisen käytön välillä. Virolaisten pukeutumishistoria ei ol- lut tekijöiden tarkassa tiedossa. Puvustukset toimivat tarinan aikatasojen osoittajina sekä esitysten teemojen ja roolihahmojen ja näiden välisten erojen ilmentäjinä. Elo- kuvan ja oopperan puvustusten osalta ilmentäminen perustui romaanin kuvauksiin. Näytelmän puvustukseen niiden vaikutus oli vähäisempi. Lisäksi päähenkilö Aliiden sisko, joka toimii Aliiden ulkoisena ja toiminnallisena vastaparina, ei ole näytelmässä vielä roolihenkilönä. Koska Puhdistuksentarinaa kerrotaan sisarusten kohtaloiden ja ominaisuuksien kautta, naiseus ja nainen toimivat teoksissa virolaisten –tai kansojen – menneisyyden ja kohtalon symboleina. Etenkin oopperan ja elokuvan puvustusten osalta tähän liittyi näkemys hyvyyden ja kauneuden välisestä yhteydestä.Siten romaa- nin näkemys pukeutumisen ja estetiikan roolista virolaisen identiteetin ja kulttuurin vaalijoina saattoi tulla niissä ilmi epäsuorasti tai tiedostamatta. Puvustuksissa hyödynnettiin perinteisiä ja tunnistettavia ilmaisukeinoja, jotka oli- vat sovituksissa kuitenkin osin erilaisia. Tähän vaikutti sovitusten ilmaisuväline sekä taiteellisten työryhmien ja esiintyjien puvustukseen liittämät tiedot, tavoitteet ja mer- kitykset. Roolivaatteen kokemuksellisuus saattoi olla esiintyjille tärkeä puvustukseen ja sen käyttöön vaikuttanut asia. Puvustusten selkeys oli ilmeisesti yksi syy sille, että suomalaiskatsojien käsitys Puhdistuksentarinasta ja henkilöhahmoista oli pääosin sa- mankaltainen kuin työryhmien. Toisaalta puvustusten tavoiteltu yhteys seksuaaliseen väkivaltaan, Puhdistuksen tärkeään teemaan, jäi vastaanotossa vähälle huomiolle. Tutkimuksellisesti kiinnostavaa oli myös se, että katsojien käsitys puvustuksista ja roolihahmoista perustui puvustusten tiedolliseen tulkintaan, ei niiden kokemukselli- suuteen. Puvustusten tulkinta saattoi myös olla erilainen virolaisten keskuudessa, mikä kertoi puvustusten ja pukeutumisen kontekstisidonnaisuudesta. Kaiken kaikki- aan sovitukset puvustuksineen palvelivat suomalaiskatsojia kertoessaan Puhdistuksen henkilöistä sekä Viron historiaan yhdistettävänä tarinana että siitä irrottautuvana yleisinhimillisenä ja samastuttavana tarinana. Siten ne myös vahvistivat käsitystä, jonka mukaan yksilöiden kohtalot, teot ja tunteet ovat olennaisimpia asioita mennei- syyttä koskevissa kertomuksissa, eivät näiden elämään vaikuttaneet tapahtumat ja olo- suhteet. Tutkimus osoittaa, miten pukeutumisen, kirjallisen pukeutumiskuvauksen ja pu- vustuksen yhteistarkastelun kautta historiallisen näyttämöesityksen tai elokuvan ja sen vastaanoton yhteys ja suhde menneisyyden aikakauteen ja arkitodellisuuteen voi mielenkiintoisesti ja merkittävästi monipuolistua ja syvetä. Pukeutumishistoria ja kaunokirjallinen pukeutumiskuvaus ovat informatiivisia ja kerronnallisesti mielen- kiintoisia puvustustutkimuksenlähteitä. Tutkimus osoittaa myös, että pukeutumishis- torialla ja sitä kuvaavalla kaunokirjallisuudella tai puvustuksella voi olla yhteys kan- sakunnan historiakäsitykseen, kun pukeutuminen on toiminut esimerkiksiruumiillis- tuneena vallan, vastarinnan tai toiseuden symbolina. Lisäksi se tuo esiin, miten pu- vustuksen monipuolisen tarkastelun tulisi olla kiinteä osa historiallisten näyttämöesi- tysten ja elokuvien tutkimusta. Avainsanat: Puvustus, näyttämö- ja elokuvapuvut, näyttämöllepano, his- toriallinen romaani, sovittaminen, näyttämö- ja elokuvasovitukset, feno- menologia, semiotiikka, kontekstuaalisuus, intertekstuaalisuus Kiitokset Tälle tutkimukselle on leimallista se, että ilman kymmenien ihmisten hyväntah- toisuutta ja vaivannäköä se ei olisi toteutunut.Kaiken kaikkiaan näitä ihmisiä on niin paljon, että voin nimetä heistä tässä vain pienen osan. Kiitän kuitenkin mie- lessäni jokaista heitä erikseen ja yhdessä; kiitos, että jaksoitte auttaa innokasta tutkijaa monine kysymyksineen ja toiveineen!Tutkimus sai alkunsa syksyllä 2011 työskennellessäni Suomen Kansallisoopperassa pukijana ja oppiessaniison taide- laitoksen ja sen puvustonja pukuhuollon toimintaa.Kun ilmeni, ettäSofi Oksasen Puhdistuksesta oli suomalaisvoimin tekeillä sekä ooppera- että elokuvasovitus, huomasin, miten mainion tilaisuuden se tarjosi erilaisten Puhdistuksensovitusten puvustusten tarkasteluun ja vertailuun.Kiitän Kansallisoopperan silloista pääjoh- tajaa PäiviKärkkäistä, joka soi minulle luvan alkaa työn ohessakerätä Puhdistus- oopperaan liittyvää tutkimusaineistoa. Kiitän myös sydämellisesti oopperan oh- jaaja Tiina Puumalaista, pukusuunnittelija Marjaana Mutasta ja muita oopperan taiteellisen työryhmän jäseniä sekä laulajia ja oopperatalon muuta väkeä, jotka oman kiireisen työnsä ohella jakoivat kokemuksiaan ja aineistojaan liittyen oop- peran suunnitteluun, rakentamiseen ja esittämiseen. Oli suuri ilo saada tutustua ajatuksiinne ja työhönne! Lisäksi suuret kiitokset kymmenille oopperan yleisöky- selyyn osallistuneille katsojille, joiden ajatukset ja näkemykset täydensivät mie- lenkiintoisesti ja aika ainutlaatuisesti puvustusten tarkastelua oopperan alkupe- räisteksteistä sen vastaanottoon. Oli hienoa ja liikuttavaakin huomata, miten osa vastaajista oli jakanut ajatuksiaan kyselyssä heti esityksen jälkeen, usein yö- myöhällä. Kiitokset myös Kansallisoopperan väelle avusta kyselyn käytännön to- teutuksessasekä Puhdistus-oopperaanliittyvien aineistojen luovuttamisesta tutki- muksen käyttöön. Oopperan aineistonkeruun ohessa alkoi myös Puhdistus-elokuvaan liittyvän aineiston keruu, johon liittyi myös mahdollisuus vierailla elokuvan kuvauksissa. Parhaimmat kiitokseni elokuvan tuottaja Markus Selinille hienosta mahdollisuu- desta tutustua elokuvan tekoonja toteuttaa tutkimus. Kiitän lämpimästi myös oh- jaaja Antti J. Jokista, pukusuunnittelija Anna Vilppusta ja muita taiteellisen työ- ryhmän jäseniä sekä näyttelijöitä, jotka kiireistään huolimatta olivat auliita osal- listumaan tutkimukseen ja luomaan monipuolista kuvaa Puhdistus-elokuvan suunnittelusta, rakentamisesta ja esittämisestä. Elokuvan yleisökyselyn suunnit- telu ja käytännön toteutus olivat haasteellisempiakuin oopperassa, ja ilman Puh- distus-elokuvan tuottajaa ja elokuvaa esittäneiden elokuvateattereiden avuliasta henkilökuntaakyselyä ei olisi voitutoteuttaa nykyisessä laajuudessaan. Lämpimät kiitokset myös niille liki kahdelle sadalle elokuvan katsojalle ympäri Suomea, jotka jakoivat ajatuksiaan elokuvasta ja sen näyttämöllepanosta. Yhdessä ooppe- ran kyselyn kanssa se toi hienosti esiin teosten vastaanottoa ja tulkintaa. Vaikka Puhdistus-näytelmän kantaesityksen esittämisestä oli tutkimusaineis- ton keruun aikaan kulunut jo muutama vuosi, oli hienoa,että esityksen pukusuun- nittelija ja lavastaja Eliisa Rintanen sekä näyttelijät olivat halukkaita palaaman menneeseen teokseen ja sen esittämiseen. Lämpimät kiitokset siitä, että halusitte analyyttisesti muistella ja muistaa kantaesityksen rakentamista ja esittämistä. Oli myös hienoa huomata, miten mennyt työ ja siihen liittyneet ajatukset ja tuntemuk- set saattoivat haastattelun aikana palata mieleen tarkkoina ja yksityiskohtaisina. Kiitän myös Kansallisteatterin henkilökuntaa monenlaisen kantaesitykseen liitty- vän tiedon välittämisestä sekä mahdollisuudesta katsoa Puhdistus-näytelmänkan- taesityksen tallennetta Kansallisteatterissa. Tutkimuksen teon aikana olen saanut arvokasta apua ohjaajiltani Kirsti Salo- Mattilalta ja Laura Gröndahliltasekä käsityötiedettä edustaneeltaohjaajalta Pirita Seitamaa-Hakkaraiselta. Kirsti ja Laura ovat jaksaneet vakaasti uskoa tutkimuk- sen toteutumiseen ja olleet korvaamaton apu sekä tutkimusrahoituksen haussa että tutkimuksen sisällöllisessä rakentamisessa. Kiitos peräänantamattomasta kannus- tuksestanne sekä mukavista ja rakentavista keskustelutuokioista ja pohdinnoista! Kaikki ohjaajat saivat myös kirjoittaa kunnioitettavan määrän lausuntoja rahoitus- hakemuksiin ja muihin dokumentteihin, mistä suuret kiitokset. Vaikka rahoituk- sen saanti monitieteiselle, käsityötiedettä, pukeutumis- ja puvustustutkimusta sekä teatteri- ja elokuvatutkimusta hyödyntäneelle tutkimukselle osoittautui erit- täin haasteelliseksi, saatoin kuin saatoinkin rahoittaa osan tutkimustyöstä apura- hojen turvin. Suuret kiitokset siitä Suomen Kulttuurirahastolle, Aino koti -sääti- ölle, Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:lle, Koneen säätiölle ja Helsingin yliopistolle − rahallisen tuen lisäksi positiiviset rahoituspäätökset olivat erittäin merkittäviähenkisiäkannustimiaja ilon aiheita.Lämpimin ja kiitollisin ajatuksin muistan myös emeritusprofessori Matti Ojalaa, joka oli ensimmäinen opettajani ja oppaani tutkimuksen tekoon Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitoksella 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Matin ohjauksessa opin, miten tutkimuksen teko vaatii tekijältään perusteellisuutta, tarkkuutta, tinkimättömyyttä ja ahke- ruutta. Vaikka työskentelimme tuolloin hyvin erilaisten tutkimuskysymysten ää- rellä, saamani opin ja kokemustenperusteellatämänväitöstutkimuksen suuren ai- neiston keruu haasteineen oli luontevaaja mieluisaa. Tutkimuksen monitieteisyyden siivittämänä olen tutkimusprosessin aikana saanut myös tutustua Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun pu- kusuunnittelun tutkijoihin Aallossa järjestettyjen seminaarien ja keskusteluiden myötä. Nämä tapahtumat ja tapaamiset ovat olleet arvokas ja mielenkiintoinen lisä Kirsti Salo-Mattilan johtaman(lyhyeksi jääneen) käsityötieteen jatko-opintosemi- naarin tapaamisille. Kiitos siis Sofia Pantouvaki, Joanna Weckman ja Tua Helve sekä Johanna Oksanen ja muut käsityötieteen jatko-opintoseminaarilaiset hyvistä kohtaamisista ja keskusteluista. Olen erittäin iloinen siitä, että sain tutkimuksen esitarkastajiksi professori Hannu Salmenja TaT Liina Untin, joita kiitän sydämellisesti!Heidänerittäin asi- antuntevat ja paneutuneetmutta myös rakentavat ja kannustavat kommenttinsa ja arvionsa virittivätja ohjasivat hiomaan, jäsentämäänja syventämään monografiaa sekä kokonaisuutena että yksityiskohtien tasolla. Heidän arvioitaan pohdittuani oli innostavaa palata tekstin pariin ja yrittää vielä paremmin hahmottaa ja tuoda esiin laajan tutkimusaineiston tietomäärästä sen olennaisimpia piirteitä. Lisäksi Liina Untin ehdotukset ja kommentit liittyen Vironlähihistoriaan osoittivat, miten siihen liittyy mielenkiintoista mikrohistoriallista ja hiljaista tietoa, joka ei valitet- tavasti voi aina tavoittaahistoriallisen tietokirjallisuuden lukijaa. Tutkimuksen teon aikana olen monesti miettinyt, löytyykö maailmalta paljon muita aviomiehiä ja lapsia, jotka yhtä vilpittömästi kannustaisivat ja auttaisivat vaimoaan ja äitiään toteuttamaan tutkimuksellisia ajatuksiaan ja haaveitaan, vaikka se tarkoittaataloudellisesti ja ammatillisesti epävarmoja vuosia ja tulevai- suuden näkymiä. Ilman perheeni apua, kannustusta ja uskoa tähän monta vuotta kestäneeseen epävarmaan tutkimushankkeeseen en olisikaannyt hyvillä mielin ja kiitollisena viimeistelemässä sitä. Kiitos rakkaimmat ihmiseni Pasi, Anni-Liina, Ilona ja Panu. Helsingissä18.syyskuuta2018 Tiina Ikonen

Description:
1079 AJ; AV. Sitaatti AJ. 1080 AJ. Pukeutumisen dramaturginen kaari, jota "historiallisesti niillä ei ollu vaan ne otti niitä vaatteita mitä ne sai" (AJ).
See more

The list of books you might like

Most books are stored in the elastic cloud where traffic is expensive. For this reason, we have a limit on daily download.