Table Of Content

Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta Studia Generalia Suomen kansa - mistä ja m ikä? Syksy 2003 Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta Studia Generalia Suomen kansa - mistä ja mikä? 2003 SYKSY Toimittanut: Miia Pesonen Harri Westermarck Copyright Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta 2004 ISBN: 952-10-1762-7 ISSN: 1456-2162 Yliopistopaino Helsinki 2004 Sisällys Biologinen tausta 150 000 eKr. - 2003 jKr. Professori Antti Sajantila: Geenien historia meissä s. 9 Tohtori Markku Niskanen: Mitä luumme kertovat? s. 21 Alkukotia etsimässä 20 000 -1 eKr. Professori Ulla-Maija Kulonen: Uralilaiset ja indoeurooppalaiset s. 45 Filosofian tohtori Mika Lavento: Mitä luumme kertovat? s> 53 Idästä ja lännestä 4 000 - 1 eKr. Professori Jorma Koivulehto: Mistä lähtien suomea Suomessa? s. 81 Professori Anna-Leena Siikala: Uskomuksetja henkinen pääoma suomalaisuuteen s. 95 Suomen asuttaminen 1 - 2003 jKr. Tutkijat Ante ja Aslak Aikio: Suomalaiset ja saamelaiset rautakaudella s. 115 Akateemikko Eino Jutikkala: Varhaiskeskiajasta nykypäivään s. 135 Suomen kulttuurin historiaa Professori Lauri Harvilahti: Kalevala - suomalaisuuden sampo? s. 147 Professori Päiviö Tommila: Mitä suomalaisuudelle tapahtuu? s. 163 * s SS *’-~4 :S3 1 <&3o S s O S CO 3 ? Lukijalle ä k i m Juurien tutkiminen on muodikasta. Saviruukut, pääkallot, a geenit, kieli ja myytit olivat keskeisesti esillä syksyn Studia j Generalia -luentosarjassa Suomen kansa - mistä mikä? Kun ä t s Eurooppa yhdentyy ja maailma globalisoituu, tulee yhä i m tärkeämmäksi ymmärtää, mikä on kunkin maan identiteetti - ja mitkä ovat sen juuret. Omien juurien tunteminen antaa a henkistä vahvuutta ja mahdollistaa oikeanlaisen tulkinnan s n uusiin esiin tuleviin haasteisiin. Tiedämme, että Suomessa on a k ollut asutusta jo 8000 vuotta sitten ja että suomensukuista n kieltä on täällä puhuttu ainakin 3000 vuotta. Kaikkea ei voi e m säilyttää, mutta emme voi globalisaation huumassa hukata o vahvuuksiamme, vaan meidän tulee käyttää niitä hyväk u S semme kääntäessämme uhat mahdollisuuksiksi. : a i Heräte tähän luentosarjaan tuli Helsingin työväenopiston l a rehtorilta Risto Kuosmaselta. Sarjaa oli vaikea rakentaa, r e koska käsityksiä ja tieteellisiä tuloksia suomalaisten juurista n e oli useita, ja ne sijoittuivat eri aikakausille. Tietty poleemisuus h C painotti sitä, että on olemassa suuria selityslinjoja, mutta - eksaktia tietoa väestöjen liikehdinnästä ja tulosuunnista a i Suomeen oli ainakin meidän maallikoiden jossain määrin d u vaikeata hahmottaa. Siinä mielessä nyt käsissänne oleva julkai t su antaa suuria linjoja. Asian kiinnostavuus jaksoi pitää kuulijat S hyvin mukana kuutena torstai-iltana. Meillä oli halu ja uteliaisuus oppia. Toivon nautinnollisia lukuhetkiä 1.3.2004 Harri Westermarck pääsihteeri ? ä k i m a j ä t s i m - a s n a k n e m o u S : a i l a r e n e G a i d u f S ? ä k i m a j BIOLOGINEN TAUSTA ä 150 000 eKr - 2003 jKr st i m - Professori A ntti Sajantila a Geenien historia meissä ns a k Tohtori M arkku N iskanen n Mitä luumme kertovat? e m o u S : a i l a r e n n ( a i d u a S ? ä k i m a j ä t s i m - a s n a k n e m o u S : a i l a r e n e G a i d n t S