Seenaa Gootota Oromoo fi kaan

191 Pages·2011·16.339 MB·Oromo

by  Shallamaa Kabbee

Seenaa Gootota Oromoo
fi
Kaan
Maxxansa fooyya'aa 4rraa; Seenaa Dabalataa Waliin
Shallamaa Kabbee Jimaa Kallachaa
Waa'ee barreessichaa
Salaale, aanaa Warra Jaarsotti ganda Hoosee keessatti dhalatee guddate.
Barnoota sadarkaa tokkoffaa Fiichee Abiyoot Firee, Qacammee fi
©Shallamaa Kabbee Jimaa, 2011. Hoosetti barate. Kan sadarkaa 2ffaa ammoo Qarree Go'aa, Fiichee fi
.
Kuyyuutti hordofee xumure. Digrii jalqabaa afaan lngilizii fi
©Mirgi abbummaa kan eegame!
Ogbarruun Yunvarsitii Finfinneetii yoo ebbifamu, digrii 2ffaa isaa
Ogbarruu afaan Ingiliziin fudhateera.
Barnoota xumuree hojii akka jalqabeen koolleejjii keessatti afaan
Maxxansa 1 2007.
ffaa, · Ingilizii fi afaan Oromoo barsiisaa ture. Mana barnoota sadarkaa
lammaffaa keessattis afaan Ingilizii barsiisun duuka buutota ciccimoo
Maxxansa 2009 (kan fooyya'e).
i11aa, hedduu egere addunyaa jijjiiruu danda'an horateera.Gaazexeessaa fi
ogeessa koomuniikeeshinii ta'ees biyyi waan fakkaattu qalbiin suuraa
Maxxan/s a 3ffa·1, 2009. kaafateera. Ammas gaazexeessummaa fi barreessummaan biyya isaa
tajaajilaa jira.
Maxxansa 41fa3, 20 l l urra deebiin kan fooyya'e)
Gumaacha barreessichaa; 'English in Use; Volume 1-3 ', Caas-luga
Afaan Oromoo, 'Afaan Oromo Linguistics', 'English for.
Communications', 'Writing Skills in Afaan Oromoo', 'Business
Bilbila; [phone] English', akkasumas Seenaa Gootota Oromoo fi Kaani fi
dhiyeenyammoo 'Oromo Nationalism' gabaarra oolchera.
facebook; sheleme k jima
email; [email protected]
Finfinnee, Itophiyaa. 1 I
Baafata
Galata
Qabiyyee Fuula
Wareegamtootaa fi sabboontota, qeerroo fi qarree maraaf
1.Birgaadeer Jeneraal Taaddasaa Birruu •········-·--·······-··-··········-· 7
2.Agarii TuUuu••·················-·················- ....••••..••••••..•••• __ •.. _ ..• z2
3.Sheeh Tolaa............... ••••....••••..•••.. • •....••••..••..••••..•••..•••••••• - ....•• 52
4.Dajjaazmaach Gabramaaryaam Gaarii Godaanaa••··-·••-,•····· .. • ..•...... 55
5. Fiitawraarii Haabtagiyoorgiis Diinagdee •..••••••..•••..••..•••••....•........•.... 57
6. F iitawraarii Gaha yyoo Gurmuu•-··············· .. ·····-··········-···· .. -·61
7. Abuna Pheexroos/Magarsaa Badhaasaa/ ..••....•....••••.•••••••••••..••••....• 67
8. Dajjaazmaach Baqqalaa Wayyaa ••......•..•••••••••••••........................•••....•••• 7 5
9. Koloneel Abdiisaa Aagaa ....•......•••....••....•..••......••......••....•..••..................•..•..• 77
10.Garbii Bultoo --------·-------- .. --- .... - •...........•.. -8 J
11.Fiitawraarii Dhugumaa Jaldeessoo- _ - ......................•..•.... - •...................... g4
12.Maammoo Mazammir ·--- .............••....•...... _ ..............•................................ - 88
13.Haylamaaryaam Gammadaa ............• - •............ - 96
14.Haj ii Adam Saaddoo - _ ......•........ - ......•........ - ..•..•..............•........ _ - ..• 102
15. Qanyaazmaach Bayyanaa Guddataa- ............••......••••........•..•....••........••........•........ 106
16. Koloneel Alamuu Qixxeessaa ......•..•.. - ........•..•....•..•......• _ ..........•................................• 109
17 .Balaay Zallaqaa Qilxuu(Abbaa Koostir) ....•......•.., ..•..................•.. I 15
18.Abbichuu Bayyanaa Qorichoo ..••..... •--- ..............•.................. 124
19. Sheek Abdulkariim Ibraahim Hamiid ....•.................. - ......•..•.... 145
20. Fiitawraarii Firrisaa Shuuramuu .... - ......•............ ~ ••..•...... ~ ........................................•...... 154
21. Jeneraal Huseen Bunee Daraaraa ....................................••....................•............................ J6l
22.Koloneel Galaan Urgeessaa --- __ ........• 173
23.Taayyee Tafarraa Gumaa ..••••.............. _
..•• - •••.•.•••• J 79
21
I
3
24. Guddinaa T urnsaa •·················r························---•·········· 183 50.Nadhii Gammadaa-••-··-···-········---·-----·············•341
25. Baaroo Tumsaa••·-·-·----······--······-··-··.l····--····-·-190 51.Kumalaa Jaatanii Alii Tandhuu•-···-·•··--···-·-···········-·················•343
26.Oliiqaa Dingil Bookaa; goota baddaa Sayyoo-•····-·····--··-·-·······197 52, Badhoo Dachaasaa-c--c-e-e- •• -----··---·----········-·····-------347
27. Elemoo Qilxuu •··-.---------·---·-----·····--····-·····-·······--··• 204 · 53.Aslii Oro1noo••····-····--·· ..• -~.-·-·-----····-··············-··········--• • 3s4
28. Kabbadaa Buzunash ---------,··--···--·-·---207 54. Wa rqituu, mootii Walloo•-·----··--·-------·-----····--···-·-·····-··-··-·• 357
29. Ahmad Taqii Sheek Mohaammad Rashiid •··················---·····216 55. Abbaa Jifaar•-····--··--···-·-:··---··-•···-··-·····~-·--·---··-·---·····•359
56. Mahaammad Alii fi Iyyaasuu---········--~-----·······-··--··-·····---361
30. Jeneraal Waaqoo Guutuu•··-······-············-----············~····· 220
> 57·. Warra Lecqaa-••···--·····-······------·-··-·.--·-·············-··········--···366
31.Haylcc Fidaa Kumaa: abbaa qubee •········ .. ··•·•·········---· •••••••••• 234
58.Zawdce Jaankaa, Alamuu fi Haaylamaaryaam Maammoo-·-·····-···-·-···369
3 2. Tasfaayee Dinqaa Y aaddessaa~··················--···---···•··········•242
33. M ohaammad Zaaki r Mccyraa•········~·······················-·-········• 24 5
Wabiilee
34. Dajj aazmaa ch Baa lchaa Saafoo••·················---··················• 250
3 5. G arasuu Dhukii ••··,---············································-'- ••... 25 3
36. Leenj isoo Diigaa •··············································--- •••.•••.•.• 25 5
3 7. Bakar W aarce••···············································----······ 261
38. A biishcc Garbaa •·····················································---· 2 6 7
39. Baqqalaa Mokonnon•·······················································: •••• 270
40. Ko loneel A liyyi i Cirri i•······························---············.: •• 2 7 4
41. Kolonecl Hyiluu Rggaasaa•····················································•282
4' 2. Goobanaa Daaccce••································--··························· 288
43. Fi ta wraa ri i M uluu Ha sanuu•····~··············································· 309
44. Dooluu Jiloo···········---• ••.••••••••••••..•••••••••••••••••••••••••••.••.• 315
.\
45.X II laa Du ubee·················------·························-·····-··········· 3 22
I
46. Badhaadha Di lgaasaa•··················-·-··-········-·····················•· 3 26
4 7. Guutamaa Hawaas•·-··········•·····················-·-····--··-·-···-------3 3 2
48. Laggasaa W agii ·•-·····························--···-··-···-·-----·-····· 3 3 S
4 9. Magarsaa Barii·································-···········-···-····--···~ 3 3 S
SI
41
Seensa 1. Birgaadeer Jeneraal Taaddasaa Birruu
Ummanni Oromoo ununata seenaa guddaa qabu ta 'ec osoo jiruu, seenan isaa
kaanin xiqqccffamec nutti himamaa guddannccrra. Kun ammoo nutis irratti
hojjcchaa akka hin turre kan muul 'isu. Hojjennus awwaallarnaa ture. Kan
ormaa dhiisncc, ofiifuu cimina ummata keenyaa baasuf barreessinee kaa'uf"
";1111i hojjenne ammallee reefu kichuudha.
Oromoon biyya ijaaruu keessattis I aanan shoorri inni tabate jabaadha. Qoodni
abbaa biyyummaa isaas ccnyumaa gadi kan isa taasisuu miti. Ummata
keessummaa ykn darabduus miti. Biyyaaf warccgamuu irrattis taanan adda
durccdha. Galata hin qabu malee. Oromoon qabsoo ofiin of bulchuu
gurguddoo gaggccssera. Qabsichi simoota bittaa toora birootii ka'aniin qofa
osoo hin taane ilmaanuma isaatin illee cabaa fi duubatti deebi'aa ture.
Taaddasaan godina Shawaa Kaabaa; Salaale aanan Hidhabuu Abootetti
.
Kiraabni kuc1,i seenaa namoota beekkamoo Oromoof dhuunfaa fi gareen Siree Madihaanc'aalamii iddoo . jedhamutti abbaasaa Birruu Kennee fi
gumaacha taasisanii fi qabsoo inni gaggccsscs kan duubatti mucuceessanii haadhasaa aadde Boontuu Waaqjiraarraa bara 1914 dhalate.
ormaui guguran kaasuu seenaa Oromoo ilaala. Mirga ofiin of bulchuuf osoo
qabsaa'uu dabarsanii kan isa ken111111is maalif akka ta'e kitaaba kana keessatti Taaddasaan haadha warraasaa aadde Warqaababaa Madihin irraa
kaascn xiinxaluuf yaalu. Barreeffama qorannoo seenaa kana keessatti hamman ijoollee; Almaaz (Misraaq) Taaddasaa, Tsahaay Taaddasaa, Ballaxee
milkaa'cc odeeffannoo argadhe qofan deemuu danda'e. Boorn nama seenaa Taadasaa, Kaasaa I Taaddasaa, Kaasaa II Taadasaa(guddifannaa),
Muusee Taadasaa fi Maartaa Taadasaa horateera.
Oromoo qoratuuf garuu hojiin kuni ka 'umsa gaarii ta'a jedheen amana.
Harargee Galamsotti aadde Lulce Warqee Diinagdee, Taaddasaadhaf
Qabsoon Oromoo takkaa fulduratti deemaa. takkaammoo duubatti sirgigaachaa
\\ aan tureef: rakkoo n cimina ture xiinxaluuf mata-duree kitaaba kanaa Darajee Taaddasaa da'uu himti. Ijoollcn Taaddasaa kan aadde
Warqaababaarraa dhalatan garuu dubbichi akka sirrii hin ta'in falmu.
"Seenaa Gootota Oromoo fi Kaan" jcdhccnira.
Hundaafuu ani kana caalaa dubbii maatii keessa seenuu hin barbaadu
waan ta' cef; kanumaan irra darbccra.
Dubbisa gaarii
Muuscc fi Maartaa Taaddasaan bara Faranjootaa Muddee 2017
Raadiyoon Finfinnee waliin turmaata taasisaniin Ameerikaa
Waashiingitan akka jiraatan ibsaniiru.
Obbo Birruu n weerara Xaaliiyaanii qolachuuf manaa ba 'anii
faashistoota fi baandotaan rukutamanii dirree waraanarratti kufan. Haati
GI 71
warraasaanis rifaatun ji'oota 3f dhukkubsachaa ega turanii booda
Humni poolisii biyyattii gaafagurmaa'u bara 1947 Taaddasaan umriin
addunyaa tanarraa boqatan. Taaddasaanis ijoollummaatti abbaa fi
isaa 33 ture. Umriisaa kanaanis aangoo Leetnaal Koloneelummaatin
haadha malee hafe. Umrii kanattis akka daa'imman kaanii haadha fi
leenjisaa poolisii ammayyaa Itiyoophiyaa ta'ee nama muudamuu
abbaatti beela fi dheebuu isaa osoo hin himatin guddate. ·
danda'e ture. Poolisoota daddafee qaqqabaa ykn humna addaa yeroo
Taaddasaan faashistoota Salaale qabatan hiriyoota isaa waliin bosona jalqabaatif leenjisee kan ebbisiises Taaddasaa ture.
sccnun ba'aa gala dhoorke. Xaaliyaanonnii baandota Salaaletti
fayyadamuun Taaddasaafaa to'annoo jala oolchunis hidhaaf Taaddasaan bara 1951 aangoo guutuu koloneelummaa argate.
Somaaliiyaatti dabarsanii .· geessan.Ega hidhaa keessatti dararamaa
Waggoota 4 booda raawwii hojii barootii hojii isaatti galmeessiseen
turaniin booda xumura Waraana Addunyaa Ilffaa irratti gareen
Onkololeessa 21,1955 aangoon Birgaadeer Janaraalummaa laatameef.
Faashistootaa gaafa injifatamanii baqatan, Taaddasaan loltoota Ingilizii
Faashistoota karaa Baha Afrikaatii ari'an keessatti miseensa ta'ee
Hojii idilee irratti ramadame; biyyasaa tajaaiiluu ciminaan hanga bara
hiriirun dandeettii fi aarii qabuuf isaanitti argisiise.
1959; hamma mana hidhaa galutti gaggeessaan qoodasaa ba'aa turee.
lngiliizoonni dandeettii isaa arganis leenjii loltummaa Keeniyaa Hojii mootummaan alatti jijjiirramni barnootan dhufa jedhee kan amanu
Mombaasaa dhaqee akka argatuuf isa ergan. Leenjichas gaafa xumuru Taaddasaan pireezdaantii raayyaa qubee (yefidel serawit) biyyoolessaa
ajajaa shantamaa ta'uun muudame. ta'uun Oromoon akka baratuuf gumaacha guddaa taasisaa turt;.
Taaddasaan Faashistoonni hanga biyyaa baatutti goota lafa qabatee lole Eenyummaan Taaddasaa abbootii taayitaa Haylasillaasee tokko tokko
ture. Shaalaqaa ykn kumalaan 3ffaa Itiyoophiyaa gaafa hundeeffamu biratti hin beekkamu ture.Dhalataa Manzees isa se'u ture jedhama.
innis miseensa fi ajajaa addiehaa ta'uun Shaalaqaa Baashaa ta'ee Muummicha ministiraa sirnichaa kan ture Akliiluu Haabtawaldis
muudame. Amajjii 1934 Shaalaqaa 3ffaa irraa gara Baha Itiyoophiyaa Taaddasaa Birruu mana isaatti yaamee irbaata nyaachaa osoo
loltoota adda Harargee jiranitti jijjiirramee itti aanaa ajajaa dhibbaa jiranuu,"Taaddasaa ati ummata hundaan baradhaa baradhaa jetta.
ta'ee muudame. Baruma kana Wiirtuu Leenjii Hoolotaa Gannat -Keessattuu Oromoon, akkanattuu akka galaanaa baay'atu.Ummanni
secnuunis barnoota loltummaa ega barateen booda hojii hojjechaa ture. Oromoo akka baratu gorsuun gaarii miti. Nuti ummata kana bituuf
waggoota 100 nutti fudhateera. Ati isa waggaa 100 abbootin keenya itti
Waggoota sadiin booda bara 1937 wiirtichatti deebi'ee barsiisummaan
dadhabari guyyoota muraasatti bishaan nyaachisuufi. Yoo baratan
tajaajilaas ture. Waggaa lamaan booda bara 1939 birgeedin 4ffaan yoo
lammiilen kun nuuf waan hin ajajamneef barnoota dhoorkun ammoo
hundeeffamu shaalaqaa 231raa keessatti ajajaa itti aanaa ta'uun ergama
gaaffii mirgaa akka hin gaafanne godha. Kanaaf of eeggannoo godhi;
loltummaa fudhate. Birgcedii 24ffaa keessattis yeroo baay'ee osoo hin
isa baradhaa baradhaa jettu kanas itti yaadi." yoo jedhuun miirri
turin aangon meejarummaa kennameef. Waggoota sadii fi ji'oota 8
Taaddasaa Oromoof dhiyoo ture tuqamee madaa'e.
booda ammoo birgeedii 3ffaa keessatti itti aanaa bulchiinsaa ta'uunis
muudamect ture. Taaddasaan irbaata mana Akliilutti affeerrame dhiisee nan jarjaraan
biraa ba'ee deeme.Dubbiin waraana lafa jalaa jibbiinsa
81
91
Oromoorrnmgaggccffamu Taaddasaa teessisuu waan dhoorkef ifaa
isaanii ittiin beeksisuuf ture.Kaayyon qabsoo isaanii garuu Oromoo
ifatti qabsoo jalqabe. Waldaan Maccaa fi Tuulamaas akka jajjabaatuf
bilisa baasuf ture, miseensota Maccaa fi Tuulamaatti fayyadarnuun
halkanii guyyaa hojjcchaa ture.
ummata bira ga'uun.
Gochaan gaarii fi gootummaa isaa gaafa Iccllifarnaa deemu sodaan kan
Janaraal Taaddasaa Birruu yeroo sana Baha Oromiyaatti qabsoo
guuramc mootummaan Haylasillaascc Taaddasaan akka to'annoo seeraa
ialqaban; adda qabsoo lammaffaa jiddugala Oromiyaatti banuuf
jala oolee ragaan itti funaannarnu ta' cc raga sobaa tin adabbiin du'aa itti
namoota 15 hin caallc of duuba kaasanii ji'a Amajjii keessa bara 1967
munaa 'c.
bosona lixa Shawaa seenan.
Taaddasaan biyya keessattis ta'e alatti dhagayamtummaa fi beekamtii
Maccaafi Tuulamni garee siyaasaa kamiifuu ta'e amantaaf kan hin
qaba waan tureef dubbichi dubbii biraa nutti kaasan murtoo hidhaa
qoodne ture. Miseensonni waldichaas siyaasa fi amantaan kan hin
umrii guututti jijjiiruu akka hidhaan dabarsu itti murteessan.Hidhaadhaa
qooddamnc turan. Ogeessi loltummaa jabdichi Lecftinaant Jaagamaa
voo uadi lakkifamu namoota uurmccsscc hidhannootti seene.
Keclloo, Pircezidaantii Itiyoophiyaa Girmaa Walda Giyoorgiis, Dooktar
& ••••• •• •••.
Ilaa ta 'uutii duuka buutota hedduu kaayyoo isaa har'a ifa ba'e hubachuu
Nagaasoo Gidaadaa, Dooktar Moggaa Firdiisaa, Hayilasillaasce
danda'an hamma barbaade horachuu hin dandeenye ture.
Waldiyaa, Abbaa biyyaa Abbaa Joobir, Galaasaa Dilboo, Leencoo
Lataa fi kanneen biros hundeessitoota waldichaa keessaa warrcn
jalqabaa ta'uu~ ni dubbatama.
Maqaa waldichaatin gaaddisa tokkummaa jalatti hiriiranis siyaasan
garuu dhumarras ta'u jarri tokkummaa yaadaa hin qaban ture. Kanaafis
seenaa tokkoon tokkoon isaanii ilaalun ni danda'ama.Ani garuu
maxxansa kana keessatti hunda ilaaluu baadhus seenan isaanii
agarsiistuu akka ta'uu fi waanan ka'eef akka naaf gabbisu qofan
muraasa isaanii keessaa fudhee ilaala. Fuld,u ratti garuu qabsoo Oromoo
keessatti hunda ilaalun dirqma ta'a.
Jcncraa] Taadda.11111 Birruu/i Ko/011eel Ilari/1111 Raggaasa Waldaan Maccaafi Tuulamaa Oromoon akka wal jaalatee tokkummaan
dhaabbatu, seenan isaa akka gabbatu, aadan isaa akka dagaagu fi afaan
Suuran kun gaazcxaa Addis Zarnan kan Gurraandhala 1967
isaa akka sirnaan beckamtii argatu cilninaan hojjctccra.Ummanni
maxxanfarnc irraa kan fudhatame. Gaazcxichi suuraa gootota kanneenii
Oromoo cunqursaa garee biyyattii keessa ture muul'isuun akka
kan qabatee ba ·c maqaa isaanii xurcessuf ture. Akka goototiin kanneen
cunqursaa sabaatti akka hin fudhatamnccf hojii guddaa
Dargiin lafa qonnaan bultootaf hiruu isaa morman fakkeessee qabamuu
hojjeteera.Amma ammaatti mallattoon paartilee siyaasaa Oromoo
I
10 11 I
bakka buuna -jedhanii socho'an marti isaanii, asxaan itti fayyadaman Jeneralli kun Oromoo ta'uusaas waan hin shakkineef baradhaa jechuun
Odaa akka ta \m Waldaan Maccaa fi Tuulamaa adda durummaan gaarii akka ta'ee; garuu eenyu barsiisun akka irra jiraatu. Duulli
hojjeteera, raayyaa qubee guutuu biyyattii sochii jalqabame ture.
Jeneraal Taaddasaa Birruu fi miseensota Waldaa Maccaa fi Tuulamaa ' B/J Taddasaa Birruun akka Waldaa Maccaa fi Tuulamaatti
.
irratti ragaan maqaa isaanii xureessu sobaan irratti gurrnecffamcc yoo miseensummaan dabalamuuf karaa bal'aa kan banccf dubbii doorsisoo
hidharnan inni jalaa miliqee ega harkaa ba' een booda, jalqaba iddoon muummicha ministeera yeroo sanii Akiliiluu Hatewaldi.Sana boodas,
itti hidhaman Finfinneetti ture. Itti aansees Galamso Harargeetti miseensummaaf onnee guutun eeyyamamee, dhugaa jirus baasee
hidhaan isaa ta' c. miseensota waldichaatti hime.Jecha muummichi ministeera sun jedheen
eeruudhaan, "Wuskiin fuuldura kootti buufamee jiru dhiiga natti
Qabsoo ummata Oromoo yeroo sanii waliin wal qabatee Waldaan
fakkate.Gonkumaa miirakoo to'achuu waan hin dandeenyeef, wuskiin
Walgargaarsa Maccaa fi Tuulamaa akka hangafaatti ilaallamuu isaa
naaf buufame ammoo ani bar qorichaan fudhachaa jiraam, kanaafuu hin
eenyuma jalaa waan dhokatu miti. Waldaan kun yeroof maqaa wal
dhugu jechuudhaan dhiiseen bahe." jedhanii akka turaan ni yaadatama.
gargaarsaatiin ejjennoo haa jalqabu malee, yeroon booda ejjennoo
siyaasummaa qabachuun qabsoo ummata Oromoorratti xiyyeefanno Bara 1966 keessa waldichi akkuma tasaa gara sochii siyaasa ol'aanaatti
isaa cimsachaa deemect ture. cee'uu isaatin miseensota lakkoofsan hedduu ta'an horachuu danda'e.
Jijji~amni dhufe kunis bu'uurri isaa haasawa dadammaqiinsaa B/J
Waldaan Wal Gargaarsa Maccaa fi Tuulamaa yeroo sanatti, sanyiin
Taddasaa Birruun taasiseeni.
Oromoo ta'anii qondaaltota sirna mootummaa Haylasillaasee keessatti
iddoo garagaraa hojjetaniif gaaffii miseensummaa dhiyeessaniif keessaa Haasofni Jeneraalichaa waa'ee muummichi rmmsteeraa , abbootii
B/J Taddasaa Birruun isa tokko ture. Jalqabarratti akkuma miseensa taayitaa mootummaa kan turan, loltoota sadarkaa ol' aanaa gahanii fi
loltoota Jngilizii keessa jijjiiramee dhufeen, sirni mootummichaa _Oromoo gara dhaabbilee barnoota ol'aanoo galan lakkoofsi isaanii akka
dhugumaan ummata Oromoof waan dhaabbate itti fakkatee, yoon hir'atu kan jedhu bakka Jeneraalli kun jirutti wal gahii gaggeeffame
miseensa waldaa kanaa ta'e, ilaalchi qooddaa sabaa ummamuu danda'a, irratti-ibsamuu isaas eeraniit turan.
jechuudhaan shakkcc akka dide ni dubbatama.
Yeroon booda shira abbootiin taayitaa ol'aanoo mootummaa
Muummicha ministeera yeroo sanii Akiliil Hatewald, B/J Taddasaa Haylasillaasee qopheessaniin B/J Taddasaa Birruu fi ajajaa dhibbaa
Birruu irbaata mana isaatti afferec osoo taphachaa jiraanuu Taaddasaaf Maammoo Mazamir, namoota lakkoofsan 7 ta'an waliin gara mana
akeckkachiisni laate yaada isaa akka jijjiiru isa taasise.Birgaadeer hidhaa "Alem Baqqanyitti" darbataman. Xaxoo fi yakka B/J Taddasaa
Jeneraal Taddasaa Birruu koree duula qubee waan tureef akka ummanni Birruu fi jaallan isaa hafan ittiin himatamaan,
oromoo baratee doofummaa keessaa .bahuuf jattaaffii inni gochaa ture
daraan cimaa waan ta' eef muummicha kana sodaachisuun hin hafne.
12 J 13 I
Barumsaan kan duubatti hafan sabni Oromoo akka baratu waanan
Heera mootumaa diiguudhaau, tokkumaa ummata
godheef saba addaan qoodde jedhamee dhimma bu'uura hin qabne;
Itoophaa yeroo dheeraa cimee ture kan fashaleessu bolola
sobaa oofuudhaan ummata jeequmsaaf kakaastan. Bakka kaniin ani hin hojjetin, har'a jaarraa 20ffaa keessatti yeroo ummanni
wal ga'ii hundatti uummata mootummaarratti meeshaa addunyaa hundi sanyiidhan, amantiidhan, gosaan fi saalaan osoo wal
waraanaa qabatanii akka kaka'aan Taaddasaan yoo hin qoodin tokkumaa isaanii cimsatanii gara fuulduraatti tarkaanfataa
dubbatu, kanneen. hafaan immoo ajajaa fi yaada isaa jiraan kanatti ana irratti yaadni akkanaa dulloomaan kun, ummata
irratti walii galaniiru. amma jirus ta'ee.dhaloota dhufu osoo hin gaddisisin kan hin hafne."
jechuun qabxiilee kanaa fi kanneen kana fakkatan hedduu
Himata Bir. gaadeer .Janaraal Taddasaa Birruu fi .j aallaan hafaan irratti
barrcessudhaa gara mana murtii ol'aanaa yeroo sanaatti dhiyeeffateera.
qindaa 'eef Jeneraalli kun , callisee ilaalun hin teenye.
lyyata,"Bilisummaa ummata tokkoo wantootni guutuu akka ta'u
Manni murtii Ol'aanaanis, ragaan qabaan murtii isaa murteesse. Murtiin
godhaan baay'ee ta'aan illee, qabxii guddaan garuu seera baheen murtii
kunis miila qabsoo ummata Oromoo yeroo sanatti madeessera. B/J
madaallamaan wal qixa fayyadamuudha. Carraa koo haa ta 'uu, yookaan
Taddasaa Birruu fi Ajajaa dhibbaa .Maammoo Mazamir du'aan akka
waanaan sanyiidhaan adda· ta'eef yoo ta'e garuu hin barre.
adabamaan, Kanneen hafan ja'an ammo hidhaa cimaa waggota gara
garaatiin akka hidhaman irratti murtaa' e. Murtiin obbo
Dur Itoophiyaanonni kanneen biroo hanga har'aatti seeraan ajaja
Hayilamaaryaam Gammadaa, sababa dhukkubsatani mana yaalaa
Girrnaawii mootii mootichaan kennamutti fayyadamaa turan. Anaaf
jiraniif bira darbamee yeroon booda akka irratti murteessaan walii
waan kun hin fayyadne. Himatamuu fi hidhamuun koos na gaddisisuu
galan.
irra darbee warreen ana fakkatan illee abdi kan kutachiisudha. Heera
mootummaa keeyyata J (a)irratti akka ibsutti muuduu fi angoo irraa
Murtii du'aa kan mirkaneessu ykn raggaasisu mootii Haylasillaasee
buusuu kan danda'u mootii mootichaa qofa jedha.Seera adabbii
waan tureef, kanneen biroo akkuma jirutti mirkaneessee, kan B/J
lakk.126 gulantaan kan mulqamu ajaja mana murtitiin jedhee lafa
Taddasaa Birruu murtii du'arraa gara hidhaa umri guututti jijjiirame.
kaa'a.Kan koo garuu kanaat~ ala aangoo himattota kiyyaatiin qofa
Jeneraal fonqolcha mootummaa Hayla Sillaasee irratti Muddee 5 bara
gulantaan koo akka waan narraa mulqameetti ummata Itoophiyaaf
1953 gaggeeffame ol' aantummaadhan kan fashaleesse waan. ta' ecf, isa
gazexaadhaan ibsame.
akka olmaatti lakka 'eetis jedhama.
Kunis kan ibsu seerri anaaf kan hin hojjenne ta'uu isaati.Hanga
Murtiin Maammoo Mazamir akkuma itti cimetti itti fufee, walakkaa
har'aatti qondaaltootni aangoo anaan walfakkatu qaban "Al~m
bara 1962 mana hidhaa Finfinneetti argamu "Alem baqqaany"
baqqanyitti" l~idhamanii_hin beekan. Anarratti garuu dabni kun narratti
jedhamee waammamu keessatti akka fannifamee du'u taasifame.
rawwate. "Alem baqqanyittan" hidhamee argama. Daba kanas
kabajamoo mana murtitti iyyadheen achitti hidhamuun kee sirridha
B/J Taddasaa Birruu erga murtiin hidhaa urnri guututti jijjirameefii gara
jedhamee murtiidhaan akkan jiru ni yaadatama.
magalaa Hararitti akka ergamee hidhamu taasifame. Baay'ee osoo hin
14 I 15 I