Pienyrityksen tietojärjestelmän päivitys Windows 7:ään

36 Pages·2014·0.98 MB·Finnish

by  Jani Pelkonen

Jani Pelkonen

Pienyrityksen tietojärjestelmän päivitys Windows 7:ään
Pienyrityksen tietojärjestelmän päivitys Windows 7:ään

Jani Pelkonen
Opinnäytetyö
Syksy 2014
Tietojenkäsittely
Oulun ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Tekijä: Jani Pelkonen
Opinnäytetyön nimi: Pienyrityksen tietojärjestelmän päivitys Windows 7:ään
Työn ohjaaja: Teppo Räisänen
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Syksy 2014 Sivumäärä: 36

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella Rapico Ay:n tietojärjestelmän päivitys Windows
XP:stä Windows 7:ään. Suunnitelma käsittää Rapicon uudet tietokoneet käyttöjärjestelmineen,
ohjelmistot sekä tarvittavat lisälaiteet. Rapico Ay on vuonna 2004 perustettu pienkoneiden
huoltoon ja korjaukseen erikoistunut yritys, jonka asiakkaisiin kuuluvat rakennusliikkeet, yksityiset
sekä yritykset. Rapicolla huolletaan paineilma, akku- ja sähkökoneita sekä polttomoottorikoneita.
Monimerkkihuollon lisäksi he tarjoavat myös takuuhuoltoja tunnetuille pienkonemerkeille.

Opinnäytetyössä perehdytään tietokoneen rakenteeseen sekä selitetään tärkeimpien yksittäisten
osien omaa toimintaa sekä niiden toimintaa suhteessa muihin tietokoneen osiin. Ohjelmia sekä
ohjelmistoja käsitellään yleisellä tasolla. Käyttöjärjestelmien toimintaa on myös selitetty ja
Windows- sekä Linux-käyttöjärjestelmien historiaa ja niiden eri versioiden erovaisuuksia käydään
läpi. Virustorjuntaohjelmistoilla on myös oma osansa tässä opinnäytetyössä.

Opinnäytetyössä on pyritty esittämään mahdollinen malli, minkä perusteella tulevia tietokone-,
lisälaite- ja ohjelmistohankintoja voisi suunnitella tarkemmin. Tavoitteena oli luoda eräänlainen
ohjenuora siihen, mitä Rapicon tulevissa Windows 7-tietojärjestelmään liittyvissä hankinnoissa
kannattaa ottaa huomioon.

Asiasanat: Windows 7, Linux, tietojärjestelmät, tietokoneet
3
ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Degree Program in Business Information Systems

Author: Jani Pelkonen
Title of thesis: Upgrading a SME's computer system to Windows 7
Supervisor(s): Teppo Räisänen
Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2014 Number of pages: 36

Purpose of this thesis was to design SME’s computer upgrade from Windows XP to Windows 7.
The plan consists of Rapico’s new computers including operating systems, softwares, and
accessories needed. Rapico was founded in 2004 for electrical tools maintenance and repairs
specialized company, whose customers include construction companies, as well as private
persons and other companies. Rapico also does maintenances and repairs for compressed air,
battery, electrical machines and internal combustion engines. In addition to multi-brand service
they also offer a warranty maintenance for well known power tools brands.

The thesis focuses on the structure of the computer and explains the main individual components
of their own activities as well as their activity in relation to other computer components. Programs
and software are discussed in general terms. Operating systems are also described, and the
Windows and Linux operating systems, the history and the different versions of the disparities are
reviewed. Antivirus softwares are also discussed in this thesis.

In the thesis one possible computer system model is presented. Based on the model future
computer, device and software purchases can be planned.

Keywords: Windows 7, Linux, computer systems, computers

4
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ........................................................................................................................... 6
2 TIETOKONEEN RAKENNE ................................................................................................... 7
2.1 Emolevy...................................................................................................................... 9
2.2 Prosessorit ............................................................................................................... 11
2.3 Muistit ....................................................................................................................... 14
3 OHJELMISTOT.................................................................................................................... 16
3.1 Käyttöjärjestelmät ..................................................................................................... 17
3.1.1 Windows .................................................................................................... 18
3.1.2 Linux .......................................................................................................... 24
3.2 Virustorjuntaohjelmistot ............................................................................................ 27
4 RAPICON TIETOJÄRJESTELMIEN PÄIVITYS ................................................................... 28
4.1 Nykyinen järjestelmä ................................................................................................ 30
4.2 Laitehankinnat .......................................................................................................... 32
4.3 Ohjelmistohankinnat ................................................................................................. 33
5 POHDINTA .......................................................................................................................... 34
LÄHTEET ..................................................................................................................................... 35

5
1 JOHDANTO
Windows XP:n virallinen tuki Microsoftilta loppui 8.4.2014 eikä sille enää olla julkaisemassa uusia
edes kriittisiä päivityksiä, vaan XP:n käyttäjiä on ohjeistettu yrityspuolella siirtymään joko
Windows 7:ään tai Windows 8:aan. Windows XP:n käyttäminen tukiajan päättymisen jälkeen
mahdollistaa hyökkääjän käyttää hyväkseen paikkaamatta jääneitä tietoturva-aukkoja ja asettaa
koko järjestelmän toiminnan vaaraan. Pahimmassa tapauksessa hyökkääjä voi paikkaamatonta
tietoturva-aukkoa hyväksikäyttäen varastaa luottamuksellisia tietoja tai kaapata tietokoneen
osaksi bottiverkostoa.

Opinnäytetyönäni suunnittelen Rapico Ay:lle uuden Windows 7-tietojärjestelmän, joka kattaa
uudet tietokoneet käyttöjärjestelmineen, ohjelmistot, varmuuskopioinnin sekä tiedostopalvelimen
verkkolevyratkaisun ja muut tarvittavat lisälaitteet järjestelmälle. Rapicon tietokoneissa on
käytetty Windows XP-käyttöjärjestelmää jo vuodesta 2004 ja tietokoneet ovat eri tasoisilla
Pentium 4-prosessoreilla varustettuja, joten nekin pitää päivittää vastaamaan Windows 7-
käyttöjärjestelmän vaatimuksia ja tulevaisuudessa hankittavien ohjelmistojen vaatimuksia myös.
Tavoitteena on myös keskittää varmuuskopiointi verkkolevyasemalle nykyisen hajautetun
järjestelmän sijaan sen vuoksi, että varmuuskopiot otetaan ajastetusti ja niillä on myös olemassa
vielä varmistusmekanismi, joka takaa sen, että varmuuskopiot ovat olemassa ainakin kahdella
kiintolevyllä.

Rapico Ay on vuonna 2004 perustettu pienkoneiden huoltoon ja korjaukseen erikoistunut yritys,
jonka asiakkaisiin kuuluvat rakennusliikkeet, yksityiset sekä yritykset. Rapicolla huolletaan
paineilma, akku- ja sähkökoneita sekä polttomoottorikoneita. Monimerkkihuollon lisäksi he
tarjoavat myös takuuhuoltoja tunnetuille pienkonemerkeille.
6
2 TIETOKONEEN RAKENNE
Tietokone koostuu useista erilaisista komponenteista ja niillä kaikilla on oma tehtävänsä koko
laitteiston toiminnan kannalta. Emolevy on koko pc-järjestelmän ydin ja siihen liitetään kaikki
tietokonelaitteiston komponentit mitä tietokone toimiakseen tarvitsee. Emolevy hallitsee koko
järjestelmän toimintaa sekä varmistaa sen, että eri komponentit toimivat keskenään. Seuraavaksi
tärkeimpänä komponenttina on prosessori, jonka tehtävänä on suorittaa laskutoimituksia, koska
tietokoneohjelmat ovat järjestelmätasolla binäärisiä. Prosessoria kutsutaan tämän vuoksi myös
tietokoneen aivoiksi tai moottoriksi. Keskusmuistissa pidetään sitä dataa ja niitä ohjelmia, jotka
ovat suorittimella juuri sillä hetkellä käytössä. Keskusmuisti eli RAM-muisti (Random Access
Memory) eroaa kiintolevyn muistista sillä tavalla, että siihen ei voi tallentaa mitään pysyvästi, ja
kun tietokoneen sammuttaa, niin RAM-muisti tyhjentyy. (Mueller, 2013)

Kiintolevylle tallennetaan kaikki käyttäjän tiedostot ja sinne asennetaan myös käyttöjärjestelmä,
jota ilman tietokonetta ei voi käyttää. Kiintolevyjä on nykyään kahta eri tyyppiä, joista vanhemman
mallisessa tieto tallennetaan kiintolevyn kiekolle magneettisesti ja luetaan lukupäällä. Tässä
vanhemmassa mallissa on siis liikkuvia osia ja niille aiheutuu mekaanista kulumista pitkään
käytössä oltuaan. Tätä vanhempaa mallia kutsutaan termillä HDD (Hard Disk Drive). Uudemman
mallisissa kiintolevyissä tiedot tallennetaan flash-piireille eikä niissä ole liikkuvia osia, joten niissä
ei esiinny mekaanista kulumista sekä ne ovat nopeampia, koska tietoja ei tarvitse lukea kiekoilta,
vaan ne saadaan suoraan flash-muistista käyttöön digitaalisena ilman mekaanista välivaihetta.
Näitä uudemman tyyppisiä kiintolevyjä kutsutaan nimellä SSD (Solid State Drive). Optiset asemat
mukaanlukien CD (Compact Disc), DVD (Digital Versatile Disc) sekä BD (Blu-ray Disc) ovat
ROM-tyyppisiä (Read Only Memory) muisteja, joista luetaan tietoa. Komboasemiksi nimitetään
sellaisia asemia, joilla voidaan sekä lukea dataa levyltä että kirjoittaa sitä tyhjille levyille. On myös
olemassa uudelleenkirjoitettavia levyjä, joihin voi ensin polttaa dataa ja tarpeen tullen tyhjentää
levyn uudelleen käytettäväksi. Tällaisten levyjen käyttäminen vaatii polttavan optisen aseman.
Optisten levyjen kapasiteetti vaihtelee cd-levyjen 650 megatavusta aina bd-levyjen 128
gigatavuun saakka. (Mueller, 2013)

Nykyaikaisissa emolevyissä on tyypillisesti sisäänrakennettuna yhden gigabitin verkkokortti,
mutta verkkokortteja voi ostaa myös ostaa erikseen ja liittää PCI-e-väylään. Verkkokortin
tehtävänä on mahdollistaa tietokoneen liittäminen lähiverkkoon tai internetiin. Muita PCI-e-
7
väylään liitettäviä laitteita ovat muun muassa näytönohjaimet ja äänikortit. Näytönohjaimen
tehtävänä on siirtää kuvaa tietokoneelta näytölle. Näytönohjaimia on hyvin monessa eri
hintaluokassa ja nykyisin tehokkaissa pelikäyttöön rakennetuissa tietokoneissa niitä saattaa olla
jopa kolme maksimaaliseen ruudunpäivitykseen ja hienon peligrafiikan näyttämiseen sujuvasti.
Näytönohjain voi olla joko emolevyn piirisarjassa tai prosessorissa integroituna. Nykyään
oikeastaan jokaisen hintaluokan emolevyistä löytyy integroituna sellainen äänikortti, mistä saa
ulos monikanavaääntä. Äänikortin tehtävänä on lähettää äänisignaalia koneelta ulos esimerkiksi
vahvistimeen tai muuhun tietokoneeseen liitettyyn äänentoistolaitteistoon. (Mueller, 2013)

Tietokoneessa on myös kotelo, johon edellä mainitut komponentit sijoitetaan. Koteloita on
saatavilla monen kokoisina ja esimerkiksi olohuoneen multimedia-pc:ksi tarkoitetut HTPC-
tietokoneet (Home Theater Personal Computer) ovat tyypillisesti tavallisia pöytäkoneita
huomattavasti pienempiä. HTPC-tietokoneissa on tyypillisesti pienempi emolevy kuin tavallisissa
tietokoneissa ja pienempi kotelo asettaa myös rajoitteita muiden komponenttien kokoihin.
Joissakin koteloissa virtalähde saattaa tulla mukana, mutta se voi olla myös erikseen hankittava
komponentti. Virtalähde vastaa tietokoneen virransyötöstä ja viimeisten vuosien aikana etenkin
näytönohjaimet ovat alkaneet vaatia paljon enemmän virtaa, koska niiden tehot ja
transistorimäärät ovat kasvaneet niin huimasti. Aiemmin riitti noin 250-300-wattinen virtalähde,
mutta nykyään suositellaan jo noin 500-600-wattista juuri näytönohjainten tehonkulutuksen
vuoksi. (Mueller, 2013)

Tietokonetta käyttääkseen käyttäjä tarvitsee vielä näppäimistön, hiiren ja näytön. Näppäimistöjä
on nykyään tarjolla hyvin monenlaisia ja niitä löytyy ergonomiaa korostavista erityisesti
kirjoitustyöhön soveltuvista aina useilla väreillä valaistuihin kymmeniä lisänäppäimiä sisältäviin
pelinäppäimistöihin saakka. Mekaaniset näppäimistöt tekevät uutta tulemistaan etenkin pelaajien
käytössä, koska niiden näppäintuntuma on huomattavasti tyypillisiä kumikytkimellisiä
näppäimistöjä tarkempi ja ne ovat myös huomattavasti kestävämpiä. Myöskin hiiriä on tarjolla
hyvin monenlaisia. Erilaiset ohjauslaiteet ovat yrittäneet syrjäyttää hiirtä vuosien saatossa, mutta
tavallinen hiiri on edelleen käytetyin osoitinlaite. Hiiriäkin löytyy hyvin monessa eri luokassa
lähtien siitä, ettei niissä ole muuta kuin tavalliset vasen ja oikea nappi sekä rulla päätyen aina
sellaisiin pelihiiriin, minkä rungon pituutta käyttäjä voi itse säätää ja asentaa tai poistaa painoja
hiiren sisältä. Hiirivalmistajat ovat alkaneet viimeisten vuosien aikana panostamaan paljon
enemmän juurikin pelihiiriin, koska niiden kysyntä on huomattavasti kasvanut lisääntyneen
tietokonepelaamisen vuoksi. Tietokone tarvitsee myös näytön, jolle näytönohjain lähettää kuvaa
8
ja käyttäjä näkee mitä on tekemässä. Nykyään ovat näytöt ovat litteitä TFT LCD-näyttöjä (Thin-
Film-Transistor Liquid Crystal Display) ja vanhemman mallisia CRT-putkinäyttöjä (Cathode Ray
Tube) ei enää juurikaan näe. TFT-näytön hyviä ominaisuuksia on sen pienempi tilantarve sekä
pienempi virrankulutus. (Mueller, 2013)

2.1 Emolevy
Emolevy määrittää mitä komponentteja tietokoneessa voi käyttää. Ensimmäinen suosittu
tietokoneiden emolevy oli vuonna 1981 julkaistu IBM PC ja vuonna 1983 IBM julkaisi XT-mallisen
emolevyn. Näiden kummankin emolevyn tyyppiä nimitetään Baby-AT:ksi, koska ne olivat
verrattain pieniä ja niiden mitat olivat 9 x 13 tuumaa. Vuotta myöhemmin XT:n julkaisun jälkeen
IBM toi markkinoille ensimmäisen Full-Size AT-tyyppisen emolevyn jonka mitat olivat 12 x 13,8
tuumaa. Emolevyn kokoa piti kasvattaa, koska 16-bittisen 286-tyyppisen prosessorin vaatimat
tukikomponentit eivät mahtuneet aiempien tyyppien pienelle emolevylle. Baby-AT nimitystä
alettiin käyttää laajemmin siinä vaiheessa, kun IBM julkaisi XT-286 emolevyn vuonna 1986. Baby-
AT-tyyppisen emolevyn mitat olivat niin sopivat, että se mahdollisti joustavan suunnittelun ja
kotelot suunniteltin juuri sen tyypin emolevyn mitoille. Tämän kokoiset emolevyt olivat
tietokoneissa standardina vuodesta 1983 vuoden 1996 puoliväliin saakka, jolloin sen korvasi
ATX-standardi. Baby-AT:n ja ATX:n välissä olevana aikana kehitettiin myös muita
emolevytyyppejä, mutta niistä mistään ei tullut kovin suosittuja. Intel julkaisi ATX:n virallisen
avoimen spesifikaation jo heinäkuussa 1995, mutta ATX-tyyppiset emolevyt tulivat kunnolla
markkinoille vasta vuoden 1996 puolivälissä. ATX toi huomattavia parannuksia siihen miten
takapaneelissa sijaitsevat liittimet voitiin liittää emolevyyn suoraa juottamalla eivätkä ne vaatineet
enää erillistä kaapelointia emolevylle. Myöskin emolevyn päävirtaliittimeen tehtiin muutos, jonka
myötä emolevylle ei enää tarvinnut niin paljon jännitteensäätökomponentteja, jotka
rikkoutuessaan estävät koko emolevyn toiminnan. Suorittimen ja muistimooduulien paikkoja myös
siirrettiin, etteivät ne olisi laajennuskorttien tiellä ja ne voitaisiin helposti vaihtaa irrottamatta muita
osia. Kiintolevyjen ja diskettiaseman liittimet siirrettiin lähemmäs asemien kelkkoja, jotta niiden
kaapelointi olisi helpompi toteuttaa. (Mueller, 2013)

Emolevyn tärkein yksittäinen komponentti on piirisarja. Piirisarja ohjaa tietokoneen prosessorin
suoritinväylän dataliikennettä, muistinohjaimia, väyläohjaimia sekä I/O-ohjaimia. Piirisarjassa voi
9
myös olla näytönohjain sisäänrakennettuna, mutta nykyään on siirrytty yhä enemmissä määrin
siihen, että se integroidaan prosessoriin. Perinteisessä piirisarja-arkkitehtuurissa oli erikseen
pohjoissilta ja eteläsilta. Pohjoissilta yhdistää nopean prosessoriväylän ja hitaammat AGP- sekä
PCI-väylät toisiinsa. Eteläsilta puolestaan yhdistää prosessoriin vielä hitaamman PCI-väylän ja
hitaimman väylän eli ISA-väylän. Hyvin vanhoissa emolevyissä oli vielä erikseen Super I/O-siru
mikä liitettiin ISA-väylään. Uudemmissa eteläsilloissa tämän sirun ominaisuudet ovat jo valmiina,
joten erillistä sirua ei tarvitse.

Emolevyt voi jaotella sen mukaan minkä merkkiselle suorittimelle ne on suunniteltu. Tällä hetkellä
kuluttajaluokan tietokoneiden suoritinmarkkinoita hallitsevat Intel ja AMD. Intelillä on jo 486-
suorittimen julkaisusta lähtien ollut strategiana se, että uusia suorittimia ja piirisarjoja niille
kehitetään samanaikaisesti, joten uuden suorittimen tullessa markkinoille sille löytyy myös
emolevy. Intelillä ongelmana oli aiemmin ollut se, ettei sen suorittimille julkaisun aikaan ollut
olemassa valmista emolevyä mihin suoritin sopisi. Esimerkiksi 286-prosessorin julkaisusta meni
kaksi vuotta ennen kuin sille saatiin kehitettyä emolevy. Vielä 386-prosessorin julkaisussakin
tämä sama ongelma jatkui, mutta ensimmäiset sille suunnitellut emolevyt saatiin markkinoille jo
vuoden kuluttua suorittimen julkaisusta. (Mueller, 2013)

KUVIO 1. Emolevy (Education Portal, 2014, viitattu 11.12.2014)

10