Lukukirja. Kolmas osa. Alkuşkoulun kolmatta klassaa vart / Книга для чтения на ижорском языке. Часть 3. Для 3-го класса начальной школы PDF
Preview Lukukirja. Kolmas osa. Alkuşkoulun kolmatta klassaa vart / Книга для чтения на ижорском языке. Часть 3. Для 3-го класса начальной школы
N. A. ILJIN LUKUKIRJA ALKUSKOULUN KOLMATTA KOLMAS OSA U С P E D G I Z L E N I N G R A D AN O T D E L E N IE L E N I N G R AD >937 N. A. ILJIN L U K U K I R JA KOLMAS OSA ALKUSKOULUN KOLMATTA KLASSAA VART jRSFSR-n Narkotnposan vahvistama UCEBNO-PEDAGOGICESKOI IZD ATELJSTVA LENINGRAD — 1937 — MOSKOVA H. A. ИЛЬИН КНИГА ДЛЯ ЧТЕНИЯ НА ИЖОРСКОМ ЯЗЫКЕ ЧАСТЬ IU ДЛЯ ТРЕТЬЕГО КЛАССА НАЧАЛЬНОЙ ШКОЛЫ Утверждено Наркомпросом РСФСР ГОСУДАРСТВЕННОЕ УЧЕБНО-ПЕДАГОГИЧЕСКОЕ ИЗДАТЕЛЬСТВО ЛЕНИНГРАД 1 9 37 МОСКВА Korkia, rohoin jo ootteli aikaa. niitty taas on. Jokkee nyt hyppiit Meil nahka on kerityt päät, punain, veessä höö ^uljppiit, Se päivyttynt on. ku buljbukkaan 1 Elo meil lapsiil, päät. kesäin on tult, Helisöö ranta, niityille, vesille i vesi nyt loiskaa, taas joutuneet hätähyi kala oomma. karkuu vaa tuiskaa.2 Jooksemma rantaa, Seis! ku jalka vaa antaa, Olkaa vait! — teelt nyt pois, Mikä se kuuluu jos räätyy et nois! laagerilt päin. Jovvuimma rantaa Se gornista seel liiva vaa paistaa: soittaa,— taitaa meit joki kutsuu meit pois, 1 Buljbukas—vesiroho, kukkii keltaisiil tali valkioil kuki? 2 luiskaa — pakkiijaa, ruttiijaa. jo aika on lopettaa, Pölly taas noisoo, Rooka on valmis, ku otrjada jooksoo— käykää nyt pois! teelt vaa pois, Syyvvä on tarvis ku parvee et nois! ja leppäämää noissa. N. Laukaalain Kysymykset. 1. Kest läätää täs stihas? 2. Mitä merkitsööt: „taitaa meitä joki jo ootteli aikaa". 3. Mitä vart lapset kesäks männööt laagerii? Mitä antaa äaageri lapsille? 4. Ken teist on olt laageriis? Upraztienja. Mitä näyttäät eri kuvat, läätkää niist. Hyppähys. Yks laiva kävi ympäär maailmaa ja oli matkaal takas kottii. Oli hiljain ilma, kaik väki oli täkil.1 Väen sises pööri suur obezjana i nagratti kaikkia. Tämä obezjana hyppi, kaikeel viisii irvisteli näkköä, narri inmihissiä, i näkyi, hää tiitää, jot hänenkä pelataa, hänt nagretaa, i sentää veel kovemmast ylpeni. Hää hyppäis kakstoistvootisen laivan kapteenin pojan looks, repäis hänen pääst §lääpin, pani itseen päähä ja kiiree krapuis mastii. Kaikin noistii nagramaa, a poikain jäi ilman §lääppiä i itse ei tiitänt, nagraa hänen vai itkiä. Obezjana istuis ma§?in ensimäisen ristipuun päälle, otti :§lääpin pääst pois ja noisi hampainka i laappoinka sitä repimää. Hää niku narri poikaist, näytteli hänen päälle ja irvisteli hänelle. Poikain torui hänt i kiljahti hänen päälle, no obezjana veel hullumpii repi slääppiä. Matrossit kovemmast noistii nagramaa, a poikain pu- nastui, viskais pinzakan päält pois ja hyppäis obezjanan 1 Täkki — laivan päälys. 4 jäles mastii. Yhes minutiis nooraa mööt hää krapuis ensimäisen ristipuun päälle; no obezjana veel lovkem- mast i kiirempää hänt, sil samal minuttia, ku poikain duumais laamata §lääpin, krapuis veel ylemmälle. — No et vaa mää siä miust! — kiljahti poikain i krapuis ylemmälle. Obez- jana jällee manitteli hänt, krapuis veel ylemmälle, no poikain jo suuttui siint kiu- saamisest, i ei jäänt jälelle. Niin obezjana i poikain yhes minutiis krapuisivat samoi yllää. Samoi yllääl obezjana venutti itseen koko pittuuelt i tarttui ta- kakäel noorast kiin, ripusti slääpin viimäisen ristipuun otsaa, a itse krapuis mal- tin otsaa i seelt pelehteli, näytteli hampaita i oli hyvil meeliil. Ma§tist ristipuun ot- saa saa, mis rippui slääppi, oli ar§inaa kaks, niin jot sitä muitas ei saant, ku vaa piti lassa käsist noora i ma§ti. No poikain jo kovast suuttui. Hää hylkäis ma§tirv ja noisi ristipuun päälle. Täkin pääl kaikin katsoivat ja nagroivat sille, mitä tekivät obezjana i kaptee- nin poika; no ku nähtii, jot poikain laski nooran käsist pois i noisi ristipuun päälle, häylyttäjes käsijää, kaikin jäätii koolleeks pölästymisest. Jos ku hää olis antant vaa hot harkkomuksen takas, ni olis hää purusiks särkent itseen täkkiä vas. No jos hää vaik ei oliskaa antiissut takas, a olis mänt ristipuun otsaa saa i ottant slääpin, to kehno olis olt hänel pööräh- täässä i tulla takas mastii saa. Kaikin vait katsoivat i oottelivat, mitä leenöö. 5 No vot väest kenlee aikahti pölästymisest. Poikain siint kiljahtamisest tuli muistoo, katsahti alas i noisi häylymää. Sil aikaa laivan kapteeni, poikaisen isä, tuli kajutast. Hää toi pyssyä, jot ampua kajavia. Hää näki pojan ma§- §ist i sil minuttia venutti pyssyn poikaa päin ja mörähti: „Vettee! Hyppää järkeestää vettee! Ammun!" Poikain häylyi, no ei saant tolkkua. „Hyppää, tali ammun:.. Yks, kaks!..." I ku va hää kiljahti: „kolt!" — poikain viskais pääpoolen alas ja hyppäis. Niku tykin looti, plajahti poikaisen ruumis merree, i evät ehtineet laineet peittää häntä, ku jo kakskymment molotsaa hyppäisivät laivast merree. Yli sekunnin neljän- kymmenän—neet pitäks näyttiisivät kaikille — pylkähtyi poikaisen ruumis. Hänt otettii kiin i temmattii laivaa, yli monikkaisen minutin poikaiselt suust i nenäst noisi jooksemaa vesi, i hää noisi henkäämää. Kons kapteeni senen näki, hää järkenää kiljahti, hänt niku mikälee tukehutti, ja jooksi itsellee kajuttii, jot kenkää ei näkis, kuin hää itköö. L. N. Tolstoi. Kysymykset. 1. Mitä teki obezjana laivaas? 2. Kuin piti itsiää poikain? 3. Mis oli opasnosti poikaisen elolle? 4. Kuin kapteeni päästi oman pojan? 5. Kuin kutsutaa mokomaisia inmihissiä, niku kapteeni? 6. Ken, krome issää, päästivät poikaista, i kuin? Kokkipoika. (Kokkipojan läkkäämys.) Ennen meil oli paljo alusmeehiä. Ken oli rikas — katsot, i alus oli. Torgua pitivät: Petterii1 halkoja veitti- vät, tali liivaa. Alukset olivat suuret, kaksmastiset. Yksinää peremees ei voint seilata, vot i palkkais tren- 1 Petteri — niin kutsuttu ennen Leningradan linnaa. 6
The list of books you might like
