legal privilege in international arbitration

95 Pages·2014·1 MB·English

by  Niemelä Harri

LEGAL PRIVILEGE IN INTERNATIONAL ARBITRATION

Master’s Thesis
Harri Niemelä
Supervisor: Dan Frände
Discipline of Procedural and Insolvency Law
Faculty of Law
University of Helsinki
April 2014
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos/Institution– Department
Oikeustieteellinen tiedekunta Rikos- ja prosessioikeuden laitos sekä oikeuden yleistieteiden laitos

Tekijä/Författare – Author
Harri Niemelä

Työn nimi / Arbetets titel – Title
Legal privilege in international arbitration

Oppiaine /Läroämne – Subject
Prosessi- ja insolvenssioikeus

Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages
Pro gradu Huhtikuu 2014 81

Tiivistelmä/Referat – Abstract

Lakimiehen ja asiakkaan välisen viestinnän luottamuksellisuus, tai lyhyemmin asianajosalaisuus, on tunnustettu laajalti eri puolilla
maailmaa, mutta sen tarkempi luonne ja laajuus vaihtelevat eri valtioiden välillä. Kansainvälisen välimiesmenettelyn kannalta
asianajosalaisuuden tarkempi luonne on relevanttia etenkin todistelun ja siihen liittyvän edition osalta, sillä asianajosalaisuuteen
perustuvien vastalauseiden esittäminen edition yhteydessä on yleistymässä. Tämä johtunee osaltaan myös siitä, että common law
–järjestelmissä, joissa editio (”discovery” tai ”disclosure”) on laajempaa ja yleisempää kuin monissa mannermaisissa
järjestelmissä, asianajosalaisuus on yksi tärkeä peruste edition vastustamiselle oikeudenkäynnin yhteydessä.

Asianajosalaisuuteen liittyvien kulttuurillisten erojen vuoksi riidan osapuolet saattavat nauttia erilaajuisesta suojasta, jolloin
tietynlaisten tietojen luovuttaminen edition yhteydessä saattaa olla hyväksyttävää yhden osapuolen kannalta muttei toisen.
Esimerkiksi yritysten sisäisillä lakiosastoilla toimivat in-house lakimiehet ovat tietyissä maissa asianajosalaisuuden piirissä ja
toisissa eivät. Näin ollen asianajosalaisuuteen vetoamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia saatavilla olevan todistusaineiston
kannalta, ja välimiehen on lopulta ratkaistava minkä säännösten perusteella asianajosalaisuuden laajuus määritetään.

Asianajosalaisuutta pidetään siinä määrin merkittävänä ja yleisesti tunnustettuna oikeutena, että osapuolten odotuksia sen
voimassa olon suhteen sekä heidän oikeuttaan vedota siihen on pidetty perusteltuina myös kansainvälisessä
välimiesmenettelyssä. Asianajosalaisuuden perustuessa perinteisesti kansalliseen lainsäädäntöön tai kansallisiin eettisiin
sääntöihin osapuolet käyttävät näitä kansallisia säädöksiä vaatimustensa perusteena myös kansainvälisessä
välimiesmenettelyssä. Jos osapuoliin sovellettavat asianajosalaisuutta koskevat lait ovat sisällöltään ratkaisevasti erilaisia,
osapuolten tasapuolinen kohtelu on vaarassa, mikäli välimies soveltaa saman riidan osapuoliin eri säännöksiä. Välimiesmenettelyn
tärkeimpiin periaatteisiin kuuluvan osapuolten tasapuolisen kohtelun laiminlyöminen voi pahimmillaan johtaa välitystuomion
kumoamiseen. Näin ollen välimiehen on tällaisissa tilanteissa pyrittävä valitsemaan yksi asianajosalaisuuteen sovellettava laki, jota
sovelletaan molempiin osapuoliin.

On kuitenkin epäselvää, kuinka välimiehen tulee valita asianajosalaisuuteen sovellettava laki kansainvälisessä
välimiesmenettelyssä. Kansalliset lait ja välitysinstituuttien säännöt ohjeistavat harvoin valinnan tekoa eivätkä osapuolet yleisesti
sovi asiasta välityssopimuksessaan. Välimiehen harkintavaltaa onkin pidetty keskeisenä asian ratkaisemisen kannalta.

Apunaan välimies voi käyttää lainvalinnassa yleisesti sovellettavaa läheisimmän liitynnän periaatetta, jolloin sovellettavaksi tulee
editiopyynnön kohteena olevaan tietoon läheisimmin liittyvä laki. Asianajosalaisuuteen voi potentiaalisesti liittyä lukuisia eri lakeja
monimutkaisissa kansainvälisissä menettelyissä, joissa osapuolet, asiamiehet ja suojattavat tiedot voivat kukin liittyä läheisesti eri
valtioihin. Kuitenkin tiettyjä vaihtoehtoja, kuten riidan osapuolen kotipaikan lakia ja lakimiehen ammatillisen kotipaikan lakia on
pidetty erityisen perusteltuina etsittäessä asianajosalaisuuteen sovellettavaa lakia kansainvälisessä välimiesmenettelyssä.

Läheisimmän liitynnän periaatteen lisäksi välimies voi päätyä soveltamaan niin sanottua suotuisimman valtion lakia eli lakia, joka
tarjoaa kattavinta suojaa asianajosalaisuuden piirissä oleville tiedoille. Tätä lähestymistapaa on pidetty toivottavana etenkin
osapuolten tasapuolisuuden kannalta, sillä se mahdollistaa saman säännöksen soveltamisen molempiin osapuoliin. Soveltamalla
sen osapuolen kotimaan lakia, joka tarjoaa kattavimman suojan asianajosalaisuuden piirissä, välimies antaa osapuolille samat
prosessuaaliset oikeudet, jolloin myös editio voidaan kohdistaa tasapuolisesti molempien osapuolten materiaaleihin. Toisaalta
luottamuksellisuuden suoja laajenee tällaisessa tilanteessa huomattavasti totuttua kattavammaksi sen osapuolen osalta, johon
kyseistä lakia ei normaalisti sovellettaisi, jolloin saatavilla olevan todistusaineiston määrä ja laatu voi kyseisen osapuolen kohdalla
poiketa tavanomaisesta.

Avainsanat – Nyckelord – Keywords
Välimiesmenettely; asianajosalaisuus; luottamuksellisuus; editio; arbitration; legal privilege; privileges; disclosure

Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited

Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
II

Contents
Abbreviations .................................................................................................................................... IV
Bibliography ........................................................................................................................................ V
Legislative and institutional sources .................................................................................................. X
Case law ............................................................................................................................................ XII
Miscellaneous .................................................................................................................................. XIII
1. Introduction .................................................................................................................................... 1
1.1. Background ............................................................................................................................ 1
1.2. Research questions and methodology ................................................................................... 3
1.3. Structure, scope and terminology .......................................................................................... 4
2. Outlining arbitrator’s discretionary approach to legal privilege .................................................... 7
2.1. The nature of legal privilege ................................................................................................... 7
2.1.1. Why does legal privilege matter?................................................................................... 7
2.1.2. Categorizing legal privilege .......................................................................................... 10
2.1.3. Introducing common law and civil law concepts of legal privilege .............................. 11
2.2. Important arbitral considerations ........................................................................................ 16
2.2.1. Party equality ............................................................................................................... 16
2.2.2. Legitimate expectations ............................................................................................... 19
2.2.3. Arbitrator’s discretion and finality of awards .............................................................. 20
2.3. Towards a choice of law ....................................................................................................... 23
2.3.1. Party agreement .......................................................................................................... 26
2.3.2. Difficulty of qualifying legal privilege ........................................................................... 27
2.3.3. Possibilities of making a direct choice of law ............................................................... 32
2.4. Legal privilege in arbitration rules and legislation ............................................................... 34
2.4.1. National arbitration acts and model laws .................................................................... 34
2.4.2. Institutional arbitration rules and the IBA Rules .......................................................... 36
2.4.3. International conventions ............................................................................................ 40
2.4.4. Other transnational and international sources ............................................................ 41
2.4.5. International law and public policy .............................................................................. 43
3. Practical considerations and proposed solutions ......................................................................... 45
3.1. Certain practical considerations ........................................................................................... 45
3.1.1. Privilege claims, good faith and negative inferences ................................................... 46
III

3.1.2. De facto evaluation and document reviews ................................................................ 52
3.1.3. The case of in-house counsel ....................................................................................... 55
3.1.4. Waiver of legal privilege ............................................................................................... 62
3.1.5. Codes of conduct and legal privilege ........................................................................... 65
3.2. Proposed solutions to the legal privilege dilemma .............................................................. 66
3.2.1. The closest connection test ......................................................................................... 67
3.2.2. The most favorable privilege approach ........................................................................ 72
3.2.3. Harmonization as an answer? ...................................................................................... 75
4. Conclusion .................................................................................................................................... 79
IV

Abbreviations
ALI American Law Institute
CCBE The Council of Bars and Law Societies of Europe
ECHR European Convention of Human Rights
FCC The Arbitration Institute of the Finland Chamber of Commerce
IBA International Bar Association
ICC International Chamber of Commerce
ICDR International Centre for Dispute Resolution
ICSID International Centre for Settlement of Investment Disputes
LCIA The London Court of International Arbitration
SCC The Arbitration Institute of the Stockholm Chamber of Commerce
UNCITRAL United Nations Commission on International Trade Law
UNIDROIT International Institute for the Unification of Private Law
V

Bibliography

Alexander Richard Does the Akzo Nobel case spell the end of legal professional
privilege for in-house lawyers in Europe? Company Lawyer,
volume 31, number 10, pp. 310-310. Sweet & Maxwell 2010.
(“Alexander”)
Alvarez Henri C. Evidentiary Privileges in International Arbitration. In Albert Jan
van den Berg (ed), International Arbitration 2006: Back to
Basics?, ICCA Congress Series, 2006 Montreal, volume 13, pp.
663-704. Kluwer Law International 2007. (“Alvarez”)
Baudesson Thomas Professional secrecy versus legal privilege. International
and Rosher Peter Business Law Journal, issue 1, pp. 37-66. Sweet & Maxwell 2006.
(“Baudesson & Rosher”)
Berger Klaus Peter Evidentiary Privileges: Best Practice Standards versus/and
Arbitral Discretion. Arbitration International, volume 22, issue 4,
pp. 501-520. Kluwer Law International 2006. (“Berger”)
Berger Klaus Peter Evidentiary Privileges under the revised IBA Rules on the Taking
of Evidence in International Arbitration. International Arbitration
Law Review, volume 13, issue 5, pp. 171-176. Sweet & Maxwell
and its Contributors 2010. (“Berger 2010”)
Boisséson Matthieu de Evidentiary Privileges in International Arbitration. In Albert Jan
van den Berg (ed), International Arbitration 2006: Back to
Basics?, ICCA Congress Series, 2006 Montreal, volume 13, pp.
705-716. (“Boisséson”)
Born Gary B. International Commercial Arbitration. Kluwer Law International
2009. (“Born”)
Burkard Peter H. Attorney-Client Privilege in the EEC: The Perspective of
Multinational Corporate Counsel. The International Lawyer,
volume 20, issue 2, pp. 677-688. American Bar Association
1986. (“Burkard”)
Capper Phillip and In Julian D.M. Lew, Harris Bor, et al. (eds.): Arbitration in
Zagonek Julia England, with chapters on Scotland and Ireland. Kluwer Law
International 2013. (“Capper & Zagonek”)
El Ahdab Jalal and Discovery in International Arbitration: A Foreign Creature for
Bouchenaki Amal Civil Lawyers? In Albert Jan van den Berg (ed.): Arbitration
Advocacy in Changing Times, ICCA Congress Series, 2010 Rio,
volume 15, pp. 65-113. Kluwer Law International 2011. (“El
Ahdab & Bouchenaki”)
VI

Esko Timo Asianajajan salassapitovelvollisuudesta ja sen rajoista erityisesti
takavarikkomenettelyä silmällä pitäen. Suomen Asianajajaliiton
julkaisuja 2/1986. Hämeen Sanomat Oy 1986. (”Esko”)
Esko Timo and Asianajajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden
Könkkölä Justus viimeaikaisesta kehityksestä. Defensor Legis 3/2004, pp. 355-
371. Suomen Asianajajaliitto 2004. (”Esko & Könkkölä”)
Evans Malcolm D. International Law. First Edition. Oxford University Press 2003.
(“Evans”)
Fortier L. Yves The Minimum Requirements of Due Process in Taking Measures
Against Dilatory Tactics: Arbitral Discretion in International
Commercial Arbitration – “A Few Plain Rules and a Few Strong
Instincts”. In Albert Jan van den Berg (ed.), Improving the
Efficiency of Arbitration Agreements and Awards: 40 Years of
Application of the New York Convention, ICCA Congress Series,
1998 Paris, volume 9, pp. 396-409. Kluwer Law International
1999. (“Fortier”)
Fry J.A. Without prejudice and confidential communications in
international arbitration (when does procedural flexibility erode
public policy?). International Arbitration Law Review, volume 1,
issue 6, pp. 209-213. Sweet & Maxwell 1998. (“Fry”)
Gaillard Emmanuel and Fouchard Gaillard Goldman on International Commercial
Savage John (ed.) Arbitration. Kluwer Law International 1999. (“Gaillard &
Savage”)
Greenberg Ross G., Attorney-Client Privilege. American Criminal Law Review, volume
Klingsberg Jordan and 30, pp. 1011-1024. Georgetown University Law Center 1993.
Mulligan Deirdre (“Greenberg et al.”)
Greenberg Simon and Part I: International Commercial Arbitration, Chapter 9: Adverse
Lautenschlager Felix Inferences in International Arbitral Practice. In Stefan Michael
Kröll, Loukas A. Mistelis, et al. (eds), International Arbitration
and International Commercial Law: Synergy, Convergence and
Evolution, pp. 179-205. Kluwer Law International 2011.
(“Greenberg & Lautenschlager”)
Grierson Jacob and van Arbitrating under the 2012 ICC Rules. Kluwer Law International
Hooft Annet 2012. (“Grierson & van Hooft”)
Heiskanen Veijo And/Or: The Problem of Qualification in International
Arbitration. Arbitration International, volume 26, issue 4, pp.
441-466. Kluwer Law International 2010. (“Heiskanen”)
VII

Heuman Lars Arbitration Law of Sweden: Practice and Procedure. Juris
Publishing 2003. (“Heuman”)
Heitzmann Pierre Confidentiality and Privileges in Cross-Border Legal Practice: The
Need for a Global Standard? ASA Bulletin, volume 26, issue 2,
pp. 205-240. Kluwer Law International 2008. (“Heitzmann”)
Hill Alison M. A problem of privilege: In-house counsel and the attorney-client
privilege in the United States and the European Community.
Case Western Reserve Journal of International Law, volume 27,
pp. 145-194. Case Western Reserve Journal of International Law
1995. (“Hill”)
Kaufmann-Kohler Discovery in international arbitration: How much is too much?
Gabrielle and Bärtsch SchiedsVZ January 2004, pp. 13-21. Verlag C.H. Beck 2004.
Philippe (“Kaufmann-Kohler & Bärtsch”)
Lew Julian D. M., Comparative International Commercial Arbitration. Kluwer Law
Mistelis Loukas A. and International 2003. (“Lew, Mistelis et al.”)
Kröll Stefan Michael
Martínez-Fraga Pedro J. King or Arbitrator: Exploring the Inherent Authority of
Arbitrators to Impose Sanction within the Framework of the
2010 IBA Rules on the Taking of Evidence in International
Arbitration. Spain Arbitration Review, volume 2011, issue 12,
pp. 57-75. Wolters Kluwer España 2011. (“Martínez-Fraga”)
Meyer Olaf Time to Take a Closer Look: Privilege in International Arbitration.
Journal of International Arbitration, volume 24, issue 4, pp. 365-
378. Kluwer Law International 2007. (“Meyer”)
Mosk Richard M. and Evidentiary Privileges in International Arbitration. International
Ginsburg Tom and Comparative Law Quarterly, volume 50, April 2001, pp. 345-
385. British Institute of International and Comparative Law
2001. (“Mosk & Ginsburg”)
Park William W. Arbitration’s Discontents: Of Elephants and Pornography.
Arbitration International, volume 17, issue 3, pp. 263-274.
Kluwer Law International 2001. (“Park”)
Park William W. The 2002 Freshfields Lecture – Arbitration’s Protean Nature: The
Value of Rules and the Risks of Discretion. Arbitration
International, volume 19, issue 3, pp. 279-301. Kluwer Law
International 2003. (“Park 2003”)
Poudret Jean-François Comparative Law of International Arbitration. Second Edition.
and Besson Sébastien Sweet & Maxwell 2007. (“Poudret & Besson”)
VIII

Raeschke-Kessler The Production of Documents in International Arbitration – A
Hilmar Commentary on Article 3 of the New IBA Rules of Evidence.
Arbitration International, volume 18, issue 4, pp. 411-430.
Kluwer Law International 2002. (“Raeschke-Kessler”)
Redfern Alan, Hunter J. Redfern and Hunter on International Arbitration. Fifth edition.
Martin, Blackaby Nigel Oxford University Press 2009. (”Redfern, Hunter et al.”)
and Partasides
Constantine
Rosher Peter Legal privilege et confidentialité des communications en matière
d’arbitrage international – vers une possible harmonisation? Les
Cahiers de l'Arbitrage, volume 4. Editions A. Pedone 2008.
(“Rosher”)
Rubinstein Javier H and The Attorney-Client Privilege and International Arbitration.
Guerrina Britton B. Journal of International Arbitration, volume 18, issue 6, pp. 587-
602. Kluwer Law International 2001. (“Rubinstein & Guerrina”)
Schneider, Michael E. President’s Message: Yet another Opportunity to Waste Time
and Money on Procedural Skirmishes: The IBA Guidelines on
Party Representation. ASA Bulletin, volume 31, issue 3, pp. 497-
501. Kluwer Law International 2013. (“Schneider”)
Sharpe Jeremy K. Drawing Adverse Inferences from the Non-production of
Evidence. Arbitration International, volume 22, issue 4, pp. 549-
571. Kluwer Law International 2006. (“Sharpe”)
Shaughnessy Patricia The Attorney-Client Privilege: A Comparative Study of American,
Swedish and EU Law. Department of Law, Stockholm University
2001. (“Shaughnessy”)
Shaughnessy Patricia Dealing with Privileges in International Commercial Arbitration.
Scandinavian Studies In Law, volume 51, pp. 451-470. Stockholm
Institute for Scandinavian Law 2007. (“Shaughnessy 2007”)
Sindler Michelle and Privilege across borders in arbitration: multi-jurisdictional
Wüstemann Tina nightmare or a storm in a teacup? ASA Bulletin, volume 23,
issue 4, pp. 610-639. Kluwer Law International 2005. (“Sindler &
Wüstemann”)
Tevendale Craig and Privilege in International Arbitration: Is It Time to Recognize the
Cartwright-Finch Ula Consensus? Journal of International Arbitration, volume 26,
issue 6, pp. 823-839. Kluwer Law International 2009.
(“Tevendale & Cartwright-Finch”)
Waincymer Jeff Procedure and Evidence in International Arbitration. Kluwer Law
International 2012. (“Waincymer”)
IX

Waldman Michael L. Beyond Upjohn: The Attorney-Client Privilege in the Corporate
Context. William and Mary Law Review, volume 28, pp. 473-511.
William and Mary Law Review 1987. (“Waldman”)
Veeder, V.V. The 2001 Goff Lecture – The lawyer’s Duty to Arbitrate in Good
Faith. Arbitration International, volume 18, issue 4, pp. 431-451.
Kluwer Law International 2002. (“Veeder”)
von Schlabrendorff Conflict of Legal Privileges in International Arbitration: An
Fabian and Sheppard Attempt to Find a Holistic Solution. In Gerald Aksen et al. (eds.):
Audley Global Reflections on International Law, Commerce and Dispute
Resolution – Liber Amicorum in honour of Robert Briner. ICC
Publishing International Chamber of Commerce 2005. (“von
Schlabrendorff & Sheppard”)
Ylöstalo Matti and Asianajajan käsikirja. Sixth Edition. Werner Söderström Lakitieto
Tarkka Olli Oy 2001. (”Ylöstalo & Tarkka”)