Kuollan lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä - Wörterbuch der Kola-lappischen Dialekte nebst Sprachproben PDF
Preview Kuollan lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä - Wörterbuch der Kola-lappischen Dialekte nebst Sprachproben
/ ! f BIDRAG \7 til(cid:79) KÄNNEDOM AF FINLANDS NATU(cid:53) FOLK. OCH Utgifna af Finska Vetenskaps-Sooieteten. Femtionde (cid:43)(cid:108)ftet. Helsingfors, Finska Litteratur-Sällskapets tryckeri, 1891. INNE HÅLL: Siv. Kuollan Lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä, toimittanut .Ar vid Genetz. . . . . . . . . . . . . . . . . . . KUOLLAN LAPIN MURTEIDEN SANAKIRJA Y(cid:49)N(cid:98) KIELENNÄYTTEITÄ TO(cid:44)(cid:48)ITTA(cid:49)UT ARVID GENETZ. WÖRTERBUCH DER KOLA-LAPPISCHEN DIALEKTE NEBST SPRACHPROBEN VON ARVID GENETZ. Alkulause. Tämä teos on erään matkan tuloksia, jonka minä, n. s. kanslerinvaroista myönnetyllä matkarahalla, tein Venäjän Lapissa 1876 vuoden jälkipuoliskolla ja jonka tuotteina olen tätä ennen julkaissut: ,,(cid:48)atk(cid:68)(cid:80)uistelmia Venäjän Lap(cid:76)sta," Suomen Kuvalehdessä vv. 1877-1879; ,,Orosz-lapp nyel(cid:89) mutatv(cid:105)nyok" (Venäjän-lappalaisia kielennäytteitä, ynnä un- karinkielinen johdatus ja käännös), aikakauski(cid:85)jassa Nyelv- tudomanyi Közlernenyek XV, 1879; ,, Orosz-lapp utaz(cid:105)somb(cid:121)l" (Unkarin tiedeakatemian istunnossa 5 p. Toukok. 1879 pitä- mäni esitelmä Venäjän Lapin matkastani) kirjoitussa1jassa (cid:101)rtekez(cid:112)sek a nyelv (cid:112)s sz(cid:112)p tudornänyok Köreböl VIII, N:o 3, v. 1879; ynnä ,,l\IåxnTBeecT nac1> EBaHreJirr cal\Iac" (l\Iatheuk- sen Evankeliumi Venäjän Lapin kielellä, Brittiläisen pip- Jiaseuran kustantama), 1878. Jos näiden teosten lisäksi mainitsen kieliopinluonnok- sen ,, Orosz-lapp nyelvtani 1.:äzlat", Budapest 1882, jonka Halåsz pani kokoon minun julkaisemistani kielennäytteistä, ynnä Friis'in sanakirjan, jossa on joku määrä Kuollan Lapin sanoja sekaisin ja yhteisellä nimellä inarilaisten sa- nojen kanssa, niin olenkin luetellut kaikki lähteet, jotka tä- hän saakka ovat taijonneet jotain tietoa Venäjän Lappa- IV lai-sten kielestä ja henkisestä elämästä. Että sentähden suo- nialais-ugrilaiset kielimiehet ornt kaurnn kaivanneet Venä- jän Lapin tutkimusteni rnlrnisturnista; olen kyllä tiennyt: eikä sen -viipyminen ole saattanut olla kellekkään ikä-vämpi kuin itselleni; kuitenkin on tähän tiipymiseen ollut päte-vät ja osaksi poistamattomat syyt: aikaisemmin kokoomani muut ainekset ja ennen alottamani muut työt oli-vat ensin suori- tettavat; muutamain koulukirjojen, mielestäni kipeämpi tarve oli ensin tyydytettävä; viime aikoina on ollut pari yleisem- pää luottamustointa: ja ensimmäiseksi ja "Viimeiseksi on jo- tenkin työläs virka ollut tieteellistä työskentelyä hidastut- tamassa. Sitä paitse itse tämä työ: neljän eri kielirnmteen ainesten kokoominen eri teksteistä: sanaluetteloista ja muis- toonpanoista ynnä niiden yhteen sovittaminen: -vaatii arvaa- mattoman paljon aikaa ja työ-voimaa: jota äsken viitatuista syistä on jäänyt liikenemään ainoastaan silloin tällöin, pit- kien väliaikojen päästä. Xe neljä mmretta: jotka ornt tässä edustettuina, ovat: Turja11 murre (lapiksi Tarje k"ill), joka -vallitsee niemi- maan koko itäosassa, nim. paitse Po11oissa (merkitty: Pon.), Sosnofkan, Lumboz:skin (merk. Lnmb} Jokongan (m. Jok.), Kuroptjm:skin ja Kamenskin lappalaiskylissä (lapiksi: P'lenne, Sosn1ofke: Lu1nbes eli Llmbes, Joi·kuj, Kzettem-ja,.vre ja Kin 1 tus). Tätä murretta tutkin kaikkein tarkimmin, sekä sanas- ton että kieliopin suhteen, oleskellessani kolmatta kuukautta Ponoissa; se onkin sentähuen pantu esityksen perustukseksi, eikä sitä ole yleensä erikseen merkitty (joskus -rnin T:Ilä), vaan ornt kaikki teoksessa löytyvät merkitsemättömät muo- dot ymmärrettävät turjalaisiksi. Kildinin (merk. K.) mune, jota puhutaan Kuollan kau- pungin itä- ja eteläpuolella Kildini11, Vr;rone11ski11, Yarzinin, V Ljavo.z·crskiu (merk. Ljav.), Lovozcron (merk. KI1. ja L.) ja JJiaasclän pogostissa (lapiksi: Kildific, Kurdwy l. Kördjwy, Ars jolck, Lqj-jaivr, Lu-jatl'r 1. Luj-jaivr ja JJiiJJj('ilg); Varzinilla ja Ljavozerskilla on myöskin yhteinen nimi Semiostrovsk (merk. Sem.). r_fätä murretta, samoin kuin seuraavaakin, tutkin Knollassa ollessani. Notozeron murre (merk. N.), jonka alana ovat Notozc ron ja Songelin pogostat (lap. Nuoht-jaivr ja Sunjel) niemi- maan länsiosassa. Akkalan murre (merk. A.), jota puhutaan Imandran eteläpuolella, Akkalan ja Jolcostrovin (merk. Jokostr.) ky- lissä (lap. A~hlcel ja 6uik-sul); siitä minulla ei ole ollut muita muistoonpanoja kuin l\latheuksen loppulukujen kään- nös, jonka tein Kantalahdessa ja josta sitten olen poiminut kaikki kielelliset tiedot, asettaen ne paikoilleen. Niiden Venäjän Lappalaisten kielestä, jotka asuvat Kuollasta luoteeseen päin, ei ole minulla omiin havaintoihin perustuvia tietoja. Mitä teoksen muodolliseen puoleen tulee, niin on minun ollut pakko jä1jestäii sanakirja äännetieteellisen eikä aakko- sellisen perustuksen mukaan, saadakseni eri murteiden muo- dot yhteen ja niin helposti löydettäviksi kuin mahdollista. Samasta syystä on vokaaleille, jotka enimmin vaihtelevat eri murteissa, täytynyt antaa ainoastaan tois-asteinen arvo sanoja järjestettäessä. Äänteiden järjestys on siis seuraava: a) Ko n s o n a n tt i e n : 1) k: hlc, kk, g, r (= pehmeä, aukollinen g) 2) x, xx (= = venäjän x; osaksi sanojen sisässä, konso- nantin edessä jä1jestyksen suhteen erottamatta lc:sta) VI 3) 'lt, fö1 4) j, jj 5) t, ht, tt, d, o (= pehmeä d, jota äännettäessä kieli pannaan hampaiden väliin) 6) c, M, cc, 5 7) c, he, cc, 3 s, ss, z 8) 9) s, ss, z 10) Jt, 1t1t 11) n, nn 12) r, rr 13) l, ll 14) p, hp, pp, b, (3 ( = puhdas huuli-v) 15) v, vv~ f l 6) m, nim. b) Vokaalien: (joita siis tulee katsoa vasta sitten, kun sanan asema kon- sonanttien mukaan on haettu) 1) a, ~t (a:n ja o:n välinen), o (takavokaali = Viron 6) 2) ca (ic), c, e (umpinainen, i:hin vivahtava) 3) i (ie), I ( = ven. i,1) (fo), u, (tw, uo) 4) oa (lo, u(J, uo) 5) 0. Rivin alapuolelle asetettu pieni i ilmoittaa, että edel- lisen vokaaliäänteen loppupuolella kuuluu i:n vivahuus, joka samalla tuntuu vähän korottavan koko edellisen vokaalin ja hiuventavan seuraavan konsonantin, niin että esim. taille, so;rmc, cuJdw saatettaisiin jotenkin ääntämisen mukaisesti ki1joittaa näinkin: tälle ]. läl'l'e, söhnc, ciiltkc 1. cilltlic.
The list of books you might like
