LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA- ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projektin Dynamo-mallin valtakunnallinen ja alueellinen pilotointi Raportit ja selvitykset 2018:5 © Opetushallitus Raportit ja selvitykset 2018:5 ISBN 978-952-13-6461-7 (pdf) ISSN-L 1798-8918 ISSN 1798-8926 (pdf) Kansikuva: Salla Vasenius Taitto: Grano www.oph.fi SISÄLTÖ ESIPUHE 7 1 TIIVISTELMÄ 8 2 JOHDANTO 16 2.1 Projektin tavoitteet ja tarkoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 2.2 Työmarkkinoiden muutoshaasteita osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18 2.3 Sidosryhmien näkemyksiä aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämishaasteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23 3 DYNAMO-MALLI 29 3.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29 3.2 Dynamo-mallin pilotointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30 3.2.1 Dynamo-prosessin valmisteluvaihe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32 3.2.2 Työpajaprosessi, taustaselvitykset ja kyselyt. . . . . . . . . . . . . . . 34 3.3 Kvalifikaatioluokittelun hyödyntäminen osaamistarpeiden ennakoinnissa. . . . 40 3.3.1 Geneeriset taidot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 3.3.2 Ammattiryhmäkvalifikaatiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43 3.3.3 Toimialakvalifikaatiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43 3.3.4 Klusterikvalifikaatiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44 4 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN NYKYTILAKATSAUS 45 4.1 Katsaus liikenne- ja logistiikka-alan toimialojen viimeaikaiseen kehitykseen. . 45 4.2 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 4.3 Vesiliikenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .55 4.4 Ilmaliikenne. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 4.5 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 4.6 Posti- ja kuriiritoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .65 4.7 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus . . . . . . . . . . .66 5 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN KOULUTUSTARJONTA 69 5.1 Johdanto tilastokatsaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .69 5.2 Uudet opiskelijat ja tutkinnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .69 5.3 Autoalan koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .79 5.4 Merenkulkualan koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .82 5.5 Lentoliikenteen koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .84 5.6 Logistiikka-alan koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85 6 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN MUUTOSILMIÖISTÄ SKENAARIOIDEN LAADINTAAN 87 6.1 Huomioita aikaisemmista liikenne- ja logistiikka-alan muutosilmiöiden kartoituksista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ 3 6.2 Tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten kartoitus. . . . . . . . . . . . . . 91 6.2.1 Liikenteen ja logistiikan megatrendit . . . . . . . . . . . . . . . . . . .94 6.2.2 Liikenteen ja logistiikan työllisyystrendit . . . . . . . . . . . . . . . . .96 6.2.3 Liikenteen ja logistiikan signaalit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .97 6.3 eDELPHI.org-paneelin näkemys tulevaisuudesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 6.3.1 Panelistien näkemykset megatrendeistä ja ajureista . . . . . . . . . .99 6.3.2 Panelistien näkemykset trendeistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 6.3.3 Panelistien näkemykset signaaleista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 6.4 Tulevaisuuden muutosten arvottaminen skenaarioiksi. . . . . . . . . . . . . . 103 6.4.1 Liikenne ja logistiikka-alan yhteinen Business as usual -skenaario (BAU) vuoteen 2032 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 6.4.2 Liikenne- ja logistiikka-alan yhteinen tavoiteltavan tulevaisuuden skenaario vuoteen 2032. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 7 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN SKENAARIOT 112 7.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 7.2 Maaliikenteen skenaariot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 7.2.1 Maaliikenteen työvoimatarpeiden keskipitkän aikavälin kehitys . . . 115 7.2.2 Maaliikenteen osaamistarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 7.2.3 Maaliikenteen osaamistason nostotavoitteet . . . . . . . . . . . . . . 121 7.2.4 Maaliikenteen osaamisen ja koulutuksen kehittämisehdotukset . . . 124 7.3 Vesiliikenteen skenaariot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 7.3.1 Vesiliikenteen työvoimatarpeiden keskipitkän aikavälin kehitys . . . 129 7.3.2 Vesiliikenteen osaamistarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 7.3.3 Vesiliikenteen osaamistason nostotavoitteet . . . . . . . . . . . . . . 133 7.3.4 Vesiliikenteen osaamisen ja koulutuksen kehittämisehdotukset . . . 136 7.4 Ilmaliikenteen skenaariot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137 7.4.1 Ilmaliikenteen työvoimatarpeiden keskipitkän aikavälin kehitys . . . 139 7.4.2 Ilmaliikenteen osaamistarpeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 7.4.3 Ilmaliikenteen osaamistason nostotavoitteet. . . . . . . . . . . . . . 144 7.4.4 Ilmaliikenteen osaamisen ja koulutuksen kehittämisehdotukset. . . 146 7.5 Logistiikan ja postin skenaariot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147 7.5.1 Logistiikan ja postin keskipitkän aikavälin työvoimatarpeiden kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 7.5.2 Logistiikan ja postin osaamistarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152 7.5.3 Logistiikan ja postin osaamistason nostotavoitteet . . . . . . . . . . 155 7.5.4 Logistiikan ja postin osaamisen ja koulutuksen kehittämis - ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 7.6 Moottoriajoneuvojen myynnin ja huollon skenaariot . . . . . . . . . . . . . . . 159 7.6.1 Moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon keskipitkän aikavälin työvoimatarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161 7.6.2 Moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osaamistarpeet. . . . . . . . 163 7.6.3 Moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osaamistason nostotavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166 7.6.4 Moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osaamisen ja koulutuksen kehittämisehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169 4 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ 8 ALUEPILOTTIEN TULOKSET 171 8.1 Johdanto aluepilottien toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 8.2 Meriklusterin logistiikka -aluepilotti (Satakunta – Pohjanmaa – Varsinais- Suomi). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 8.2.1 Logistiikan muutostekijät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 8.2.2 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174 8.2.3 Keskeiset tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 8.2.4 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 178 8.3 Liikenne- ja logistiikkaklusterin digitaaliset palvelut (Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pirkanmaan yhteistyöalue). . . . . . . . . . . . . . . . . 181 8.3.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181 8.3.2 Keskeiset tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182 8.3.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 183 8.4 Matkailu-, auto- ja logistiikkaklusteri (Lappi) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184 8.4.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184 8.4.2 Keskeiset tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 8.4.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 189 8.5 Hyvinvointilogistiikka (Päijät-Häme) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 8.5.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 8.5.2 Keskeiset tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191 8.5.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 199 8.6 Metsäbiotalouden logistiikka (Kymenlaakso) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 8.6.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201 8.6.2 Keskeiset tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202 8.6.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 208 8.7 Metsäbiotalous (Kainuu). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208 8.7.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 8.7.2 Keskeiset tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 8.7.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 211 8.8 Metsäbiotalous (Pohjois-Karjala). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 8.8.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 8.8.2 Keskeiset tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 8.8.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 214 8.9 Metsäbiotalous (Pohjois-Savon liitto). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 8.10 Metsäbiotalous (Keski-Suomi) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 8.11 Yhteenvetoa Dynamo-mallin hyödynnettävyyden arvioista alueilla. . . . . . . 217 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 221 LÄHDEAINEISTO 230 LIITE 1 ALATOIMIALAKUVAUKSET JA NIIDEN KESKEISIMMÄT AMMATTIRYHMÄT 236 LIITE 2 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN YDINRYHMÄÄN KUTSUTUT ASIANTUNTIJAT 237 LIITE 3 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN LYHYEN AIKAVÄLIN OSAAMISTARPEITA 239 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ 5 LIITE 4 AIKAISEMMIN TUNNISTETTUJA LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN TOIMIALARAJAT YLITTÄVIÄ OSAAMISIA, TOIMIALAOSAAMISIA JA AMMATTIALAKOHTAISIA OSAAMISIA 245 LIITE 5 AMMATTIRYHMIEN MÄÄRITTELYT 253 6 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ ESIPUHE Tämä raportti on osa Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projektia, jonka tavoit- teena on tuottaa uusi toimintamalli aikuisväestön koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi- tulosten tuottamiseen ja tulkintaan. Raportin tavoitteena on kuvata kehitettyä aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimallia (Dynamo-malli) sekä raportoida mallilla ennakoituja liikenne- ja logistiikka-alan osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointituloksia ja niistä johdettuja koulutuksen toimenpide-ehdotuksia. Raportin ovat koonneet ja pääosin kirjoittaneet projektipäällikkö Samuli Leveälahti ja pro- jektisuunnittelija Jenna Nieminen. Selvityksessä kuvattujen aikaisempien ennakointiselvi- tysten ja niissä raportoitujen osaamistarpeiden koonnin ja analyysin ovat pääosin tuottaneet Gaia Consulting Oy:n asiantuntijat Laura Descombes, Anu Vahtera ja Mari Heljt (luku 4). Opetusneuvos Hannele Savioja on tuottanut koontia maahanmuuttajien työllisyydestä ja koulutuksesta luvussa 6.1. Skenaarioiden lähtökohdista on raportoinut Opetushallituksen erityisasiantuntija Jukka Vepsäläinen (luku 6.2). eDELPHI.org-paneelin näkemyksiä tulevai- suudesta ovat kuvanneet Metodix Oy:n asiantuntijat Hannu Linturi ja Antti Kauppi (luku 6.3). Delfoi-prosessiin kytkeytyvän työpajatyön tuloksia ovat tiivistäneet raporttiin KPMG Oy:n asiantuntijat Eeva Juntunen ja Minna Tuominen-Thuesen (luku 6.4). Lisäksi toimialasiirtymiä, tutkintotuotosta sekä työvoiman poistumaa kuvaavia tilasto- ja ennusteaineistoja on koonnut opetusneuvos Ilpo Hanhijoki (Opetushallitus) luvussa 7. Luvussa 8 on kuvattu aluepilottien tuloksia, joiden raportoinnin toteutuksesta ovat vastanneet alueelliset ennakointiasiantun- tijat. Julkaisun aineistojen muokkauksessa ja teknisessä viimeistelyssä on avustanut assis- tentti Riitta Siitonen. Erityiskiitokset raportista kuuluvat kaikille aiemmin Dynamo-mallin kehittämistyössä olleille ja erityisesti mallin valtakunnalliseen sekä alueellisiin pilotointiprosesseihin osallistuneille liikenne- ja logistiikka-alan asiantuntijoille. Kiitokset kuuluvat myös Opetushallituksen enna- kointiyksikölle asiantuntijatuesta pilotointiprosessin eri vaiheista ja sekä projektin ohjausryh- mälle arvokkaista kommenteista. Helsingissä 5.3.2018 Samuli Leveälahti & Jenna Nieminen Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projekti Opetushallitus LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ 7 1 TIIVISTELMÄ Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projektin tavoitteena on ollut kehittää aikuis- väestön koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimalli, jonka tuloksia voidaan hyödyntää työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien koulutustarjonnan suuntaamiseen ja osaamisen sisällölliseen kehittämiseen. Projektissa kehitetty aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin niin sanottu Dynamo-ennakointimalli perustuu toimialojen ja niiden tuotantoverkostoissa tarvittavan osaamisen keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuushaasteiden ennakointiin. Dynamo-mallia pilotoitiin liikenne- ja logistiikka-alalla vuonna 2017. Valtakunnallisena toteu- tetun pilotin lisäksi Dynamo-mallia sovellettiin alueilla liikenne- ja logistiikka-alan rajapin- noilla. Aluepilottien teemoina olivat digitaaliset palvelut, metsäbiotalous, meriteollisuus, matkailu, sosiaali- ja terveysala sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Työelämän murroksessa on osaamista ylläpidettävä, kehitettävä ja uusittava työuran aikana. Itsenäinen työskentely ja kyky toimia aktiivisesti verkostoissa nousevat tärkeiksi valmiuk- siksi. Työntekijöiden odotetaan siirtyvän kapea-alaisista tehtävistä ja pätevyydestä laajempiin työrooleihin ja monitaitoisuuteen, sääntösidonnaisuudesta sopeutuvuuteen, yksilösidonnai- sista työrooleista ryhmiin ja tiimeihin, tehtävään liittyvistä odotuksista kohti reagoivaa itse- näistä toimintaa sekä reaktiivisesta nopeaan toimintaan. Digitaalisuuden kehitys vahvistaa alustataloutta liikenne- ja logistiikka-alalla (operaatio- vetoinen MaaS). Tuotteiden ja palveluiden innovaatioalustojen kehittämiseen avautuu uusia mahdollisuuksia, kun tekoälyn mahdollisuudet yhdistetään osaksi inhimillistä osaamista ja luovuutta. Osaamistarpeet kohdistuvat muun muassa robottiohjelmointiin, telematiikan osaamiseen, älylaitteiden sujuvaan käyttöön ja oman osaamisen joustavuuteen. Lisäksi osaa- misen tulisi kattaa kyvyn varautua riskeihin ja muutoksiin, mikä edellyttää osaamisen uudis- tamista ja muutosjoustavuutta. Koulutusjärjestelmän haasteena on koulutusorganisaatioiden reagointikyky osaamisen kehittämiseen, strategioiden ja tavoitteiden juurruttaminen tutkin- non perusteisiin, näyttöihin, opetussuunnitelmiin ja koulutusohjelmiin yhdessä työnantajien kanssa. Osaamisen kehittäminen tulee viedä oppijoiden luo pois oppilaitosympäristöstä. Dynamo-ennakointimallista saatujen kokemusten perusteella ennakointitiedon kokoamiseen ja analysointiin on tarpeen kehittää ennakointimallia tukevia tietojärjestelmiä. Big dataa voi- taisiin hyödyntää toimintaympäristön muutostekijöiden, yritysten tuotteiden ja palveluiden, tuotantoverkostojen ja tunnistettujen kvalifikaatioiden kartoittamisessa. Lähitulevaisuudessa on arvioitava erilaisten tekoälyohjelmistojen hyödyntämistä sekä mää- rällisen että laadullisen ennakointitiedon tuottajina, analysoijina ja jopa alustavien johtopää- tösten ja toimenpide-ehdotusten laatijoina. Dynamo-mallin perusrakennetta on päätetty soveltaa Opetushallituksen Osaamisen enna- kointifoorumin ennakointiryhmien ennakoinnissa (1.1.2017–31.12.2020). Ennakointiprosessi tulee etenemään Dynamo-ennakointiprosessin mukaisesti, mutta siihen tullaan lisäämään aloittaja- ja tutkintotarpeita koskeva määrällisen ennakoinnin osio. 8 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ SUMMARY Background The National Anticipation Model for Adult Education project was launched at the Finnish National Agency for Education in the autumn of 2015. The project is implemented between 1 August 2015 and 31 July 2018. It is carried out and funded by the Finnish National Agency for Education. Financing by the European Social Fund (ESF) has been granted to the project. The aim of the National Anticipation Model for Adult Education project has been to develop a new anticipation model for the education and competence needs of the adult population. The purpose has been to identify and pilot solutions concerning anticipation methods, anticipation processes, anticipation networks and information flow system that particularly serve the anticipation of competence and education needs among the adult population. The results of the model can be utilised in targeting offered education to employed and unemployed as well as economically inactive persons, and developing the contents of their competence. The starting points of the development work have included the most recent reports and poli- cies on the development needs for the anticipation of competence and education needs of the adult population as well as an analysis on the previous anticipation models for adult educa- tion by the Finnish National Agency for Education. International reports and studies on con- cerned with the anticipation of competence and education needs among the adult population have also been used as background material. At its initial phase, the project brought together around one hundred specialists in adult education and anticipation work from different industries and regions to a two-day foresight seminar. The seminar included discussing the premises for developing an anticipation model for the competence and education needs of the adult population. The quick and unexpected nature of transient phenomena as well as the limited resources of the public sector set chal- lenges to anticipation work. In addition to statistical data, quantitative indicators and econo- metric models, there is a need for constructing alternative future scenarios based on qualita- tive anticipation work. The methods of futures research should be integrated into the anticipa- tion of competence and education needs. It is key to efficiently utilise the synthesis of available anticipation results and to produce supplementary anticipation data in collaboration between different actors (international, national and regional level). The anticipation work should have a stronger effect on decision-making. The role of anticipation work should shift away from a passive production of background information to more active and proactive operations that include providing decision-making with recommendations and suggestions for action. The development of the anticipation model for the competence and education needs of the adult population has been based on short-, medium- and long-term examination. During the initial phase of the project, it was recognised that short-term anticipation work must be focused on current statistical data and material based on surveys, making the timeframe for the anticipation 0–3 years. The short-term anticipation data should be based on regional and local information production, which particularly serves the anticipation data needs of labour policy education and human resource training. However, the short-term anticipation work is linked to medium- and long-term anticipation, as short-term anticipation results can reveal weak signals of medium-term development. LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ 9 In the autumn of 2016, the project carried out an experiment of the anticipation of short-term competence needs in collaboration with the Ministry of Economic Affairs and Employment, KEHA Centre, and the Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre). A survey conducted at the ELY Centres concerned the challenges, measures and solutions of competence development in the short term. The survey was carried out in connection with the Regional Economic Prospects review of autumn 2016. Responses were compiled around September and October of 2016. All fifteen ELY Centres gave their responses on the competence and education needs in their regions. The ELY Centres were asked to name at most five industries with challenges related to competence and educa- tion as well as possible measures and solutions for these. In addition, the ELY Centres were requested to separately evaluate challenges related to competence and education in the transport and logistics sector. The results of the survey have been utilised at the different stages of the piloting process. The survey was re-tested in the autumn of 2017, and the aim is to establish it as a permanent tool for evaluating short-term competence need by the educa- tion administration and the employment and economic development administration. Medium-term and long-term competence challenges among the adult population Adults must maintain, develop and even completely renew their competence during their careers. In the new economy, independent working and ability to work actively in networks emerge as the most important capabilities of an employee. Employees are expected to transition from narrowly determined tasks to more extensive work roles, from narrow com- petences to broader multi-skilling, from a dependence on regulations to adaptability, from individual-based work roles to groups and teams, and from expectations related to one’s task towards reactive, independent actions. Along with the economic development, new jobs are emerging as a result of innovations, which generate new means of production, work tasks and products. The activities of work organ- isations are increasingly based on global networks and flexible organisational structures. The life cycles of new companies have grown shorter, and their task structures are more and more frequently shaped by specific products, services or projects. In the new, global division of labour, there might no longer be a dividing line between industries and sectors. A general increase in the level of competence will lay a foundation for the renewal and growth of the economy. Digitality as well as new links between artificial intelligence and human competence will penetrate all industries. This requires a workforce with capabilities for multi- disciplinary competence and learning new things as well as the sort of competence for which demand is currently just about to grow in the labour market. There is particular growth in competence needs related to the production and development processes for products or ser- vices between different industries, which requires not only increasing the level of competence of the labour force, but also expanding and advancing their competence horizontally. A model of thinking based on global production networks and an ability for renewal must be integrated into a national system for the anticipation of competence, and education and train- ing needs. A constantly reshaping network that creates value for companies sets challenges to the quantitative targeting of education and early recognition of competencies required by work tasks. 10 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ
Description: