Inter arma silent revisores rationum. Toise maailmansodan aiheuttama taloudellinen rasitus ...

335 Pages·2012·9.51 MB·Finnish

by  Ilkka Nummela

Inter arma silent
revisores rationum
Toisen maailmansodan aiheuttama
taloudellinen rasitus Suomessa
vuosina 1939-1952
ISBN 951-34-0034-4
ISSN 0081-6523
Copyright © 1993, by Ilkka Nummela
and University of Jyväskylä
Gummerus Kirjapaino Oy
Jyväskylä 1993
STUDIA HISTORICA JYVÄSKYLÄENSIA 46
Ilkka Nummela
Inter arma silent
revisores rationum
Toisen maailmansodan aiheuttama
taloudellinen rasitus Suomessa
vuosina 1939-1952
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, JYVÄSKYLÄ 1993
3
ABSTRACT
Nummela, Ilkka
Inter Arma Silent Revisores Rationum, The Financial Burden Imposed on
Finland by the Second World War During the Period 1938-1952
Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1993, 336 pp.
(Studia Historica Jyväskyläensia
ISSN 0081—6523; 46)
ISBN 951—34—-0034—4, (, nid), 978-951-39-4351-6 (PDF)
Summary
My point of departure in this study is the post-WWI research tradition of
the economic consequences of war, a tradition requiring a caiculation as
precise and meticulous as possibie. The final account for World War II
presented to Finland totais almost 95 billion marks at 1938 values ($ 2
billion) or 2½ year’s GDP.
The most severe years from the point of view of war costs were
1940 and 1944. Their large proportion relative to the other years may be
seen in the territorial concessions, which raised the costs to one third of
the total sum. Taking into account the cost effect of the lost territories, the
annual war expenditure for 1940 took up almost the whole national
product and for 1944 more than 11 months’ worth.
The increase in defence expenditure was of the greatestsignificance,
namely some 2/5 of the total expenditure. The second largest group of
varied war costs and losses was caused by the territorial cessions. The
third largest group comprised expenses having the characteristics of war
reparations. Their proportion of the total sum amounted to 1/8. Of the
other war expenditures grouped in this study the extra administrative
costs and compensation for personal losses contributed some 4% of the
total bill.
The financiai value of the domestic war damages was less than half
of the extra administrative expenditure. The much-disputed destruction
of Lapland by the Germans was of approximately the same magnitude as
the domestic war damages. The losses of the Finnish merchant navy
during the war years were insignificant.
The indirect effects may be seen in the development of the gross
domestic product. In ali, there were so few war losses from this point of
calcuiation that they may be ignored.
Key words: war costs, second world war
5
SAATTEEKSI
Kolmelle vuosikymmenelle ajoittuva Suomen sotakulujen seulonta on
saavuttanut yhden tavoitteistaan. Aikaa siihen on kulunut enemmän kuin
itse toinen maailmansota kesti. Uudet tutkimustehtävät ovat vieneet aikaa
ennen kuin vanhat on saatettu loppuun.
Toista maailmansotaa on tutkittu paljon. Suomessa tämä koskee
erityisesti sotahistoriaa ja dipiomatiaa. Sodan yhteiskunnallisista
vaikutuksista eiole kirjoitettuyhtä paljon. Sama koskeesodan taloudellista
puolta. Sitä tutkiessa kietoutuu yhä monimutkaisempiin syy- ja
seurausvyyhteihin, koska toisenmaailmansodan rakenteellisetvaikutukset
suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet todella suuret. Entä jos sota olisi
loppunut toisella tavalla? Itä-Euroopan viimeaikaiset mullistukset
korostavat entisestään sellaisia kysymyksiä. Nyt tuntuu hyvältä, että
olemme saaneet elää omassa isänmaassamme. Se korostaa sota-aikana
rintamilla taistelleiden ja kotiseuduilla vaikuttaneiden suomalaisten työn
arvoa. He ovat ansainneet nuorempiensa kiitokset.
Sysäyksen sotakustannusten tutkimiseen sain aikanaan professori
Mauno Jokipiiltä. Hän kehotti tuloksellisesti historianopettajana
ensiaskeleitaan ottavaa oppilastaan hakemaan tutkijaksi Suomi toisessa
maailmansodassa -projektiin. Sen jälkeen hän on ollut ensin tarkastajana
lisensiaatintyössäni ja myöhemmin painatuslupaa varten. Hänen
rohkaiseva ja kannustava asenteensa kaikissa vaiheissa on ollut
esimerkillisiä. Siitä hänelle lämmin kiitos.
Suoma-projekti muodostui juuri perustutkintonsa suorittaneen
kannalta erinomaisen keskustelevaksi tutkimusyhteisöksi. Projektin
johtajan professori Olli Vehviläisen johdolla käydyt keskustelut ovat
todella jäänet mieleen. Hänen ohellaan professori Erkki Pihkala
lisensiaatintyöni tarkastajana ja professori Hannu Soikkanen sota-ajan
yhteiskunnallisten muutosten asiantuntijana ovat käyttäneet runsaasti
aikaansa työni eteenpäin viemiseen. Heidän ohellaan haluan kiittää
projektilaisista erityisesti eversti Vilho Tervasmäkeä.
Tutkimusta tehdessä useat arkistot ja Jyväskylän yliopiston kiiasto
ovat tulleet tutummiksi kuin opiskeluvuosina. Jälkikäteenajatellentuntuu
hyvin aiheen luonteeseen sopivalta, että korvausasiakirjat olivat
talletettuina ampumaradan takana. Ilman arkistojen ja kirjaston
henkilökunnan apua moni kiija ja asiakiija olisi löytynyt huomattavasti
hitaammin. Arkistoväestä haluan kiittää erikseen Riitta Sarkamoa ja Pertti
Nummelaa.
Pääosa tutkimustyöstä on tehtyniiden reilun kahdenvuodenaikana,
jolloin olin Suomen Akatemian rahoituksella Suoma-projektin tutkijana.
6
Hankkeen viime vaiheen olen voinut toteuttaa yliopiston assistenttina ja
muiden tutkimushankkeidenlomassa. Taloudellista tukea hankkeelleolen
lisäksi saanut Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiöltä.
Jyväskylän yliopiston julkaisutoimikunta on ystävällisesti ottanut
työni julkaisusarjaansa. Professori Jokipiin ohella lausunnonantajana on
toiminut professori Risto Eräsaari. Haluan kiittää lämpimästi heitä sekä
koko julkaisutoimikuntaa. Toimikunnan sihteerin Kaarina Niemisen
joustava suhtautuminenon todella auttanut työnvalmistumista. Kiitoksen
ansaitsee myös kääntäjäni Andres Perendi.
Moni työhön liittyvä mutka on oiennut historian laitoksen
kuppilakeskusteluissa. Dosentti Jorma Keräsen ja apulaisprofessori Erkki
Lehtisen kanssavuosien varrella käydyt keskustelut käsitteistäja aineiston
kattavuudesta ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä.
Vaimoni Päivi sekä lapseni Maria ja Mikko saavat kiitoksensa
viimeisinä. He ovat pitkään odottaneet oman sotalaskuni viimeistä ja
mustalla olevaa riviä. Ilman kotijoukkojeni tukea tutkimuksen saldo olisi
jo kauan ollut punaisella.
Jyväskylässä kesäkuussa 1993
Ilkka Nummela
7
SISÄLLYSLUETTELO
JOHDANTO 17
1.1 Yleistä 17
1.2 Katsaus aikaisempaan tutkimukseen 20
1.3 Lähteistöstä 27
1.4 Tutkimustehtävä 21
1.5 Käsitteistä 37
2 MAANPUOLUSTUSMENOT 45
2.1 Puolustusmenojen lisäys 46
2.1.1 Puolustuslaitoksen menot 55
2.1.2 Raja- ja merivartiostojen menot 69
2.1.3 Näkökohtia puolustusmenoista 70
2.2 Väestönsuojelumenot 74
2.3 Sodasta johtuneiden maanpuolustus
menojen kokonaismäärä 76
3 ALUELUOVUTUKSET 80
3.1 Luovutetut alueet 84
3.1.1 Talvisodan jälkeen 84
3.1.2 Jatkosodan etenemisvaiheen jälkeen 87
3.1.3 Karjala jatkosodan jälkeen 102
3.1.4 Petsamo 107
3.2 Vuokratut alueet 110
3.2.1 Hanko 110
3.2.2 Porkkala 114
3.3 Korjauseriä 116
3.4 Alueluovutusten kokonaisvaikutus 117
4 KOTIRINTAMAN VAHINGOT 119
4.1 Kotiseutujen sotavahingot 120
4.2 Itärajan suoja-alue 134
5 LAPIN HÄVITYS 138
5.1 Taustaa 138
5.2 Aikaisemmat selvitykset 140
5.3 Uusi arvio 145
237238
8
5.3.1 Yksityinen omaisuus 145
5.3.2 Valtion omaisuus 147
5.3.3 Valtioneuvoston harkinnan mukaan korva
tut vahingot 157
5.3.4 Jäniskosken voimalaitos 158
5.3.5 Lapin hävitysten kokonaisarvo 160
6 KAUPPALAIVASTON SOTATAPPIOT 161
7 SOTAKORVAUKSET 170
7.1 Talvisodanjälkeiset palautustoimituksetja korvaus-
vaatimukset 171
7.2 Sotasaalis ja ulkomaalainen omaisuus vuosina
1941—1944 172
7.3 Varsinaiset sotakorvaukset 180
7.4 Palautustoimitukset jatkosodan jälkeen 191
7.5 Sotasaaliskysymys jatkosodan jälkeen 196
7.6 Muut rauhansopimuksesta aiheutuneet menot 198
7.7 Kauppamerenkulun ohjaus- ja säännöstelytoimi
kunta (Kamerto) 199
7.8 Saksalainen omaisuus 202
7.9 Saksalaisten tilisaatavien siirto Neuvostoliitolle 205
.
7.10 Sotakorvausluonteisten rasitusten yhteismäärä 212
8 POIKKEUSAJAN YLIMÄÄRÄISET HALLINTOKULUT 215
8.1 Kansanhuolto 217
8.2 Siirtoväestä aiheutuneet menot 219
8.2.1 Siirtoväen ja siirretyn omaisuuden huolto 219
8.2.2 Korvauslakien toimeenpanokustannukset 229
8.3 Maataloussiirtoväen asuttaminen 232
8.3.1 Pika-asutuslaki 232
8.3.2 Maanhankintalaki 233
8.4 Jälleenrakennusorganisaatio
8.5 Ylimääräisten hallintokulujen kokonaismäärä
9 VÄLILLISET TALOUDELLISET RASITUKSET 241
91. Asevelvollisuusvero 241
9.2 Taloudellisen toiminnan supistumisestaaiheutunut
sotatappio 245
9.3 Ulkomaankaupan vaihtosuhteen muutos 262
9
10 HENKILÖVAHINGOT TALOLTDELLISENA ARVONA 268
10.1. Yleistä 268
10.2 Korvaukset 273
10.2.1 Valtion maksamat korvaukset 273
10.2.2 Sotatapaturmat työelämässä 274
10.2.3 Sotavammat henkivakuutuksen kannalta 276
10.2.4 Henkilövahinkokorvausten yhteismäärä 278
1.1. KOKONAISRASITUS 280
S1JMMARY: The financial burden imposed on Finland by
the Second World War during the period 1938-1952 292
LÄHTEET 303
10
TAULUKOT
Taulukko 1 Valtion puolustusmenot ja kokonaismenot Suo
messa vuosina 1938—1947, miljoonin markoin 57
Taulukko 2 Asevelvollisten omaisille maksetut avustukset
vuosina 1938—1947 miljoonin markoin 60
Taulukko 3 Puolustuslaitoksen tulot vuosina 1938—1947 mii
joonina markkoina 62
Taulukko 4 Sodan aiheuttama nettopuolustusmenojen lisäys
miljoonin markoin 64
Taulukko 5 Sotatarvikehankintojen arvo vuosina 1939—1944
miljoonin markoin 66
Taulukko 6 Ampumatarvikehankinnatjatkosodan aikana käy
ym
hinnoin, miljoonaa markkaa 68
Taulukko 7 Raja- ja merivartiolaitosten vuosien 1938—1947
menot miljoonina markkoina 71
Taulukko 8 Väestönsuojelumenot vuosina 1939—1945, miljoo
nina markkoina 6
Taulukko 9 Sodasta aiheutuneetmaanpuolustusmenotvuosina
1939—1947, miljoonina vuoden 1938 markoina 77
Taulukko 10 Muiden kuin valtion omaisuuden arvo Moskovan
rauhanjohdosta vuonna 1940 luovutetuillaalueilla
ennen talvisotaa, miljoonaa vuoden 1938 mark
kaa 85
Taulukko 11 Kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan ensimmäisen
korvauslain alaiset omaisuusmenetykset vuoden
1939 lopun hintoihin, miljoonaa markkaa 99
Taulukko 12 Valtion palautetulle alueelle vuosina 1942—1944
tekemät investoinnit miljoonina markkoina 100
Taulukko 13 Palautetunalueenaineellisetvahingot omistajaryh
mittäin, miljoonaa vuoden 1938 markkaa 101
Taulukko 14 Luovutetun Karjalan pääoma-arvo vuonna 1944,
miljoonaa vuoden 1938 markkaa 103
Taulukko 15 Aineelliset menetykset Petsamossa vuonna 1944
(ilman kolttia ja Petsamon Nikkeliä), miljoonaa
vuoden 1944 lopun markkaa 109
Taulukko 16 Hangon alueen vahinkojen arvo, miljoonaa vuo
den 1938 markkaa 114
Taulukko 17 Valtiokonttorin tekemät pidätykset siirtoväen kor
vauksista, miljoonaa markka 117