HT3/2005 PDF
Preview HT3/2005
h a m m a s t e k n i s e n a l a n e r i k o i s l e h t i 3 / 2 0 0 5 h a m m a s t e k n i s e n a l a n e r i k o i s l e h t i 3 / 9 8 tässä numerossa Ammattikorkeakoulun antamat Hammasteknikon työelämävalmiudet s. 4-11 Proteeseista tiedetään edelleenkin liian vähän s. 12 Syysluentopäivät s. 15 Hammasteknikoiden neljäs matrikkeli s. 19 HALLITUKSET JA TOIMIKUNNAT 2005 Liput 40 euroa. Suomen HammaSteknikkoSeura ry nimi gSm e-mail toimikunta Puheenjohtaja Ilkka Tuominen 040 - 540 4 880 [email protected] Varapj. Teppo Kariluoto 040-588 1023 [email protected] Lehtitoimikunta, www Jussi Karttunen 0400-595 559 [email protected] Koulutustoimikunta Pia Rauhamäki 040-509 0217 [email protected] Kirsi Ehoniemi 040-831 1375 [email protected] Koulutustoimikunta opiskelijajäsen Marko Puro 040-566 5323 [email protected] Koulutustoimikunta Varajäsenet Jukka Salonen 050-594 3638 [email protected] Hemmo Kurunmäki 049-163 562 [email protected] Tapio Suonperä 044-325 4885 [email protected] Lehtitoimikunta VIRKISTYSTOIMIKUNTA Minna Harmanen 050-589 7003 [email protected] Virkistystoimikunta KOULUTUSTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Esko Kähkönen 050-371 1200 [email protected] Koulutustoimikunta HAMMASTEKNIKKO-LEHTI Päätoimittaja Wollstén Anders 0500-683 928 [email protected] Lehtitoimikunta Pasi Alander 0400-690916 [email protected] lehtitoimikunta Sihteeri Juha Pentikäinen 050-413 6199 [email protected] erikoiSHammaSteknikkoliitto ry nimi gSm e-mail toimikunta Puheenjohtaja J-P Marjoranta 044-556 6010 [email protected] Kansainvälinen toiminta toiminnanjohtaja Aino Rivinoja 050-406 8853 [email protected] Varapj. Jukka Talka 0400-552 873 Ilkka Garaisi 040-560 0400 [email protected] Jäsenpalvelutuotteet Terho Parikka 0400-712 151 [email protected] Koulutus Yrjö Rautiala 050-511 9052 Mainosasiat Varajäsenet Petteri Heliste 0400-771 370 [email protected] Mainostyöryhmä Leena Kukkonen 040-501 7722 [email protected] Anu Vakkila 040-741 5283 [email protected] Virkistystoiminta Pauli Nurmi 050-557 0399 [email protected] Eettinen toiminta Sihteeri Juha Pentikäinen 050-413 6199 [email protected] HammaSlaboratorioliitto nimi gSm e-mail Puheenjohtaja Anna-Liisa Tuominen 040-504 4321 [email protected] toiminnanjohtaja Markku Annaniemi 040-720 9885 [email protected] Varapj. Henry Salmelainen 040-513 0511 [email protected] Aki Lindén 0400-648 540 [email protected] Timo Linnavuori 040-503 4461 [email protected] Ari Nieminen 0400-486 828 [email protected] Virpi Nummi 040-820 0888 [email protected] 3/005 Hammaslaboratorioliitto 18.09.2005 SSiissäällttöö:: O Liput 40 euroa. sallistuin Oral Kompetens ryhmän järjestämille messu- ja luentopäiville 9.-10.9.2005. Messu- ja luentopäivät järjestettiin jo kolmannen kerran Gö- teborgin pohjoispuolella, Tanums Strandin kauniissa "kalastajakylässä". Osallistujia oli kaiken kaikkiaan lähes 600. Näytteilleasettajia oli noin 25 kap- Pääkirjoitus ..............................3 paletta. Erikoiseksi tilaisuuden tekee se, että messu- ja luentopäivät on suunnattu vain hammasteknikoille. Ammattikorkeakoulutuksen antamat "Oral kompetens gruppen" koostuu henkilöistä, jotka vaikuttavat Ruotsissa val- mistus-, maahantuonti- ja jälleenmyyntiyrityksissä. Mukaan mahtuu siis implant- työelämävalmiudet ...................4 tivalmistajien, materiaali- ja laitevalmistajien edustajia sekä jälleenmyyjiä. Kaikki Stadia Opinnäytetyö sulassa sovussa ilman kireää "olemme kilpailijoita" asennetta! Kaikkia tuntui yhdistävän "samassa veneessähän tässä ollaan" asenne, eli messuil- Proteeseista tiedetään edelleen liian le oli tultu tapaamaan vanhoja tuttuja ja pitämään hauskaa yhdessä sekä samalla tutustumaan hammasteknisiin uutuus tuotteisiin ja kuuntelemaan mielenkiintoisia vähän .....................................12 luentoja. Raili Mykkänen Tapahtuma huipentui perjantai-iltana järjestettyyn illanviettoon ja ruokailuun, joka koostui lähinnä Ruotsin länsirannikon syvyyksistä pyydystetyistä merenelävistä. Syysluentopäivät 2005 ...........15 Tapahtuma muistutti aika tavalla Suomen Hammasteknikkoseuran järjestämää Mikko Rikkonen Tahkon kevättapahtumaa, mutta hieman suuremmassa mittakaavassa. Väkisin tulee mieleen miksei tällainen tapahtuma voisi onnistua Suomessakin, siis näyttelyn ja 50 VUOTTA SITTEN - luentojen osalta. Kunhan saamme vain kaikki jälleenmyyjät ja valmistajat aktiivisesti mukaan järjestelyihin niin myös Suomessa voisi joskus olla "vain" hammastekni- Tutkimus Jacket-kruunun ominai- koille suunnatut messu- ja luentopäivät! suuksista ..............................16 Mehän olemme kaikki samassa veneessä… H. Conod Neljäs matrikkeli hammasteknikoista valmistui .................................19 Ilkka Tuominen Kurssit ja tapahtumat 2005 ....22 Teppo Kariluoto Anders Wollstén, päätoimittaja Tuoteuutuudet ........................23 P.S. Terveisiä Jukalle ja Mikolle! Näyttelyssä oli mukava kuulla myös suomea. Erikoishammasteknikoiden tiedotussivut ...........................24 Hammaslaboratorioliiton tiedotussivut ...........................26 Julkaisija: Suomen Hammasteknikkoseura ry • 60. vuosikerta • No 3 /2005 • ISSN 0780-7783 Päätoimittaja: Laskutusasiat: SHtS ry:n Hallitus Mediakortti 2005 ....................29 Anders Wollstén Juha Pentikäinen Puheenjohtaja: Puh: 0500-683 928 Puh: 050-413 6199 Ilkka Tuominen, Helsinki Toimituksen osoite: Taitto: Eero Mattila Jäsenet: Mannerheimintie 52 A1 Puh. 0400-790 889 Piia Rauhamäki, Lappeenranta 00250 Helsinki Toimituskunta: Jussi Karttunen, Pori Hammasteknikko 4/2005 [email protected] Teppo Kariluoto, SHtS Teppo Kariluoto, Helsinki ilmestyy 12.12.2005 www.hammasteknikko.fi Henry Salmelainen, HL-liitto Kirsi Ehoniemi, Eura Puh: 09-278 7850 Aino Rivioja, EHT-liitto Varajäsenet: Fax: 09- 436 2131 Tapio Suonperä, Helsingin AMK Hemmo Kurunmäki,Vaasa Painopaikka: Uusimaa Oy Pasi Alander, Turun yliopisto Jukka Salonen, Kerava Aineisto toimitukseen Hammasteknikko on Suomen Hammasteknikkoseura ry:n jäsenlehti, joka jaetaan jäsenille jäsenmaksua 21.11.2005 mennessä vastaan. Lehden artikkelit ovat valistusaineistona vapaasti lainattavissa. Lähde mainittava. 3/005 3 Hammaslaboratorioliitto Opinnäytetyö: Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 00 Kirjoittajat: Pauliina Lehto, Anne Petäjämäki, Eeva Rekonen, Hanna Sompinmäki ja Miia Varis AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN ANTAMAT HAMMASTEKNIKON TYÖELÄMÄVALMIUDET Tutkinnonsuorittaneiden ja työnantajien kokemuksia Opinnäytetyömme tarkoituksena strukturoidut kyselylomakkeet Eversin Hammaslaboratorioliitosta, Erikoisham- tutkijaryhmän jäsentelyn (Ruohotie 2000) masteknikkoliitosta, Hammaslääkäriliitosta on selvittää hammastekniikan sekä opetusministeriön Terva (2001)-selvi- ja Helsingin yliopiston hammaslääketieteen ammattikorkeakoulutuksen tyksen pohjalta. Kyselylomakkeiden sisältö laitokselta sekä Hammaslaboratorion toimi- on yhdenmukainen, jotta tuloksia voidaan henkilöt TU ry:stä. Ammattikorkeakoulua antamia työelämävalmiuksia vertailla keskenään. Vastausprosentti oli neuvottelukunnassa edustavat koulutusjoh- sekä tutkinnon suorittaneiden tutkinnon suorittaneiden osalta 67 % ja taja, lehtori ja opiskelija. Neuvottelukunta työnantajien osalta 77 %. osallistuu opetussuunnitelmien kehittämi- hammasteknikoiden että heidän seen ja keskustelee alan koulutuksesta ja työnantajiensa näkökulmasta. Hammastekniikan koulutukseen hakeutumisesta. (Lehtimäki ammattikorkeakoulutus 2003.) T yöelämän odotusten ja koulutuksen Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa Vastanneiden taustatiedot tavoitteiden välille on syntynyt risti- työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin riitoja hammastekniikan opetuksen sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökoh- Kyselyyn vastanneista tutkinnon suoritta- siirryttyä Valtion Hammasteknik- tiin perustuvaa korkeakouluopetusta, tukea neista naisia oli 46 % ja miehiä 54 %. Heistä ko-opistosta ammattikorkeakou- yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa 84 % oli työskennellyt hammaslaboratorios- lu-uudistuksen kautta Helsingin ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sa, 19 % oli perustanut oman laboratorion ammattikorkeakoulun alaisuuteen. Am- soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä ja 16 % oli työskennellyt muualla kuin ham- mattikorkeakoulutuksen tavoitteita ei ole (Ammattikorkeakoululaki 2003: 4§). Tä- maslaboratoriossa. Hammaslaboratorioissa koettu yhteneväisiksi työelämän tarpeiden män lisäksi ammattikorkeakoulut sopivat työskennelleiden työkokemusaika vaihteli 2 kanssa. Mihin suuntaan koulutusta tulisi opetusministeriön kanssa määrävuosiksi kuukaudesta 19 vuoteen. Työskentelyvuosia kehittää, jotta ammattikorkeakoulututkin- kansallisen korkeakoulupolitiikan kannalta hammaslaboratoriossa heille oli keskimäärin non suorittaneella hammasteknikolla olisi keskeisistä tavoitteista ja kehittämishank- kertynyt 3 vuotta. Tutkinnonsuorittaneista kaikki työelämässä menestymiseen tarvit- keista (Ammattikorkeakoululaki 2003: 8§). 16 % oli aikaisemmalta koulutukselta ham- tavat valmiudet? Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia on maslaborantteja ja 11 % hammashoitajia. ainut oppilaitos Suomessa, joka kouluttaa Aihetta pohdittiin hammastekniikan hammasteknikkoja. Stadialla on merkittävä Työnantajista 18 % oli naisia ja 82 % mie- neuvottelukunnassa, jonka toimesta to- tehtävä alan kehityksen kannalta. Neuvotte- hiä. Heidän alalla työskentelyaikansa vaihteli teutettiin kysely. Teimme kvantitatiivisen lukunnat tukevat koulutuksen kehitystä. 10 vuodesta 41 vuoteen. Keskiarvo työsken- tutkimuksen kokonaisotantaa käyttäen. telyajasta alalla oli 27 vuotta. Aika yrittäjänä Suoritimme puhelinhaastattelun vuosina Koulutusohjelmakohtaisen neuvottelu- vaihteli 2 vuodesta 33 vuoteen. Keskimää- 1999 - 2003 hammastekniikan ammattikor- kunnan tehtävänä on toimia asiantuntijana rin he olivat toimineet yrittäjänä 17 vuotta. keakoulututkinnon suorittaneille hammas- sekä koulutuksen kehittäjänä (Ammattikor- Yrityksien koko vaihteli 1 työntekijästä 28, teknikoille (55) sekä heidän työnantajilleen keakoululaki 2003: 19§). Hammastekniikan jolloin keskiarvoksi tuli 7 työntekijää, joista (22). Haastattelujen pohjaksi laadimme neuvottelukunnan työelämäedustajat tulevat ammattikorkeakoulun tutkinnon suoritta- 3/005 neita oli 1,5 työntekijää. sesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin Tutkinnon suorittaneiden yleiset työelä- Kolmas kokonaisuus käsitteli henki- käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja tai- mävalmiudet lökohtaisia vahvuuksia. Tätä selvitettiin tojen soveltamiseen työelämässä. (Asetus kysymällä tutkinnon suorittaneen kyvystä ammattikorkeakouluopinnoista 1995: 7§.) Ammattikorkeakouluopiskelu perustuu säilyttää positiivinen asenne, taidosta toimia Hammasteknisen käsityön taustalla on pit- konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen, jol- stressitilanteissa ja työskennellä itsenäisesti. källe jäsentynyt, rikas teoreettinen tietämys, AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN loin oppiminen on prosessi, jossa opiske- Kokonaisuutena henkilökohtaiset vahvuu- mikä on edellytyksenä käytännöllisen taidon lija soveltaa aiemmin oppimaansa tietoa det koettiin hyväksi tai melko hyväksi. Kyky säilyvyydelle. Käytettävä tieto on enimmäk- tulevien ongelmien ja tehtävien ratkaisus- säilyttää positiivinen asenne jakoi mielipi- seen menettelytapatietoa ja äänetöntä tietoa, ANTAMAT HAMMASTEKNIKON sa. Opiskelija oppii rakentamaan tiedolle teet. Tutkinnon suorittaneista 46 % koki joka yhdistyy pääosin tekemiseen ja työs- uusia merkityksiä. Pyrkimyksenä on, että kykynsä säilyttää positiivinen asenne vain kentelyn menetelmiin sekä henkilöihin ja ammattikorkeakoulu oppimisympäristönä tyydyttäväksi, kun taas työantajien mielestä tiimeihin. (Maljojoki 2003: 89; Nurminen tukee opiskelijaa itsenäiseen sekä ryhmä- (65 %) se oli hyvä tai melko hyvä. Toinen 1993: 60-61.) TYÖELÄMÄVALMIUDET työskentelyyn kykeneväksi ja rohkaisee kohta, josta löytyi eroavaisuutta, oli taito häntä luovaan ajatteluun sekä kriittiseen toimia stressitilanteissa. Tutkinnon suo- Tutkinnon suorittaneiden pohdiskeluun. (Nummenmaa 2002: 128- rittaneista 57 % arvioi sen melko hyväksi, tekninen perusosaaminen 135.) Stadiassa konstruktiiviseen oppimis- kun taas työnantajien mielipiteet jakautuivat Hammasteknikon tulee työssään hallita pe- käsitykseen on vielä liitetty kokemuksellinen kolmeen yhtä suureen osaan; välttävä 24 %, rusteet materiaalien valintaan, niiden käsit- oppiminen, joka hammastekniikassa on eri- tyydyttävä 24 % ja melko hyvä 29 %. telyyn ja työstämiseen (Terva 2001: 33-37). tyisen vahvassa osassa käsityöammatin ja Sekä tutkinnonsuorittaneet että työnantajat johtotehtävissä toimimisen mahdollisuuden Kommunikaatiotaito oli neljäs yleisten olivat samaa mieltä siitä, että materiaalin vuoksi. (Heiskanen 2004.) työelämävalmiuksien kokonaisuus, josta esi- valinnassa tutkinnon suorittaneen kyky oli timme kysymyksiä. Hammasteknikon työs- hyvä tai melko hyvä (tutkinnon suoritta- Kyselylomakkeemme ensimmäinen ko- sä kommunikaatiotaito on tärkeää, koska on neet 76 % ja työnantajat 53 %). Materiaalien konaisuus käsitteli oppimisen taitoa. Aluk- pystyttävä yhdistämään kolmen osapuolen työstäminen suurella tarkkuudella sekä työn si kysyimme tutkinnon suorittaneen kykyä tietämys ja toiveet: teknikolta tekninen tieto, rakenteen ja kestävyyden arvioiminen jakoi hyödyntää arkipäivän kokemuksia oppien lääkäriltä kliininen osaaminen ja potilaan vastauksia. Tutkinnon suorittaneista 73 % omista ja työnympäristönsä virheistä. Seu- toivomukset. Kommunikaatiotaito koettiin piti kykyään työstää materiaaleja hyvänä tai raavaksi kysyimme kykyä pitää ammattitai- tutkinnon suorittaneille olevan hyvä tai mel- melko hyvänä ja työnantajista vain 47 % oli toa ajan tasalla seuraamalla alan kehitystä ja ko hyvä. samaa mieltä. kouluttautumalla. Tutkinnon suorittaneet itse kokivat oppimisentaitonsa melko hy- Tutkinnon suorittaneiden Hammasteknisen työn lähtökohtana toi- vänä, kun taas työnantajien mielestä se oli ammatillinen osaaminen mivat kipsimalli ja hammaslääkärin ohjeet tyydyttävä. Ammattiopintojen tavoitteena on pereh- (Terva 2001: 33-37). Nämä lähtökohdat dyttää opiskelija ammatillisen tehtäväalu- hammasteknikon tulee osata tulkita suun- Toinen kokonaisuus käsitteli kykyä orga- een keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja nitellessaan työn esteettisiä ominaisuuksia. nisoida ja hallita ajankäyttöä. Hammastek- sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai Tämän kysymyksen vastaukset erosivat nikko työskentelee jatkuvasti aikataulujen taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija merkittävästi toisistaan (kuvio 1). Tutkin- mukaan. On tärkeää kyetä pysymään aika- kykenee itsenäisesti työskentelemään teh- non suorittaneista 57 % koki kykynsä huo- tauluissa, asettaa asiat tärkeysjärjestykseen täväalueen asiantuntijatehtävissä, kehitys- mioida estetiikan vaatimukset olevan melko sekä hallita useita tehtäviä saman aikaisesti. työssä ja yrittäjänä. Harjoittelun tavoitteena hyvä, kun taas työnantajista vain 12 % oli (Terva 2001: 33-37.) Tämä kyky koettiin on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityi- samaa mieltä. Työnantajien (41 %) mielipide yleisesti hyväksi tai melko hyväksi. KUVIO 1. Kokemus kyvystä huomioida estetiikkaa. 3/005 5 KUVIO 2. Kokemus kliinisestä ym- märryksestä. painottui tässä kysymyksessä tyydyttävään. tyyppien toisiinsa kiinnittämiseen ja kiin- ja yhteistyö hammaslääkäreiden kanssa ko- nittimien toimintaperiaatteiden tunteminen ettiin myös selkeästi heikoksi osa-alueeksi Koneiden sekä laitteiden käytössä ja uu- sekä upotusten ja kruunujen valmistus eri- (kuvio 8). Vain 19 % tutkinnon suorittaneis- sien käytön opettelussa vastaukset jakautui- koistarkoilla jyrsinlaitteilla, koettiin myös ta ja 12 % työnantajista vastasi tässä kohdas- vat myös eri ääripäihin. Tutkinnon suorit- todella heikoksi. Huonosta tyydyttävään sa hyvä tai melko hyvä. Työnantajista 41 % taneista hyvään tai melko hyvään painottui vastaus oli 81 % tutkinnonsuorittaneilla ja ei osannut arvioida tutkinnon suorittaneen 89 % (työnantajista 53 %). Työnantajista 65 % työnantajilla. Työnantajista 30 % ei kykyä valmistaa oikomiskojeita, mikä saat- 41% vastasi kyvyn olevan välttävä tai tyy- osannut vastata kysymykseen, ehkä siksi, taa johtua oikomiskojeiden valmistuksen dyttävä (tutkinnonsuorittaneista vain 11 että tällaisia töitä valmistetaan melko har- keskittämisestä yhteen tai muutamaan la- %). Kliiniseen ymmärrykseen sisältyy mm. voin. Myös keinojuuriprotetiikka koettiin boratorioon alueellisesti. suunolosuhteiden ymmärtäminen ja ana- heikkoksi kohdaksi. Tutkinnon suoritta- tomisen muotoilun vaikutus. Työnantajista neista 70 % koki kykynsä valmistaa keino- Yrittäjyydestä tutkinnon suorittaneet ko- 29 % vastasi, että kliininen ymmärrys oli juuriprotetiikkaa olevan huono välttävä tai kivat saaneensa tietoa huonosti (32 %) tai tyydyttävää ja tutkinnon suorittaneista 35 tyydyttävä, kun taas työnantajilla vastaava välttävästi (39 %). Kuitenkin 19 % vastan- % vastasi samoin. (kuvio 2) luku oli 47 %. neista on perustanut oman laboratorion. Laboratorion perustaneista 29 % on ollut Tutkinnon suorittaneiden Muovirunkoisten proteesien suunnitte- myös laboranttikoulutuksen käyneitä. tekninen erityisosaaminen lussa, valmistuksessa, ulkönäköseikkojen huomioimisessa ja toiminnallisuuden ar- Johto- ja ohjaustehtävissä Hammastekniikan koulutuksessa opis- kelija valitsee viimeisenä vuonna erikois- vioimisessa ei ollut merkittävää tilastollis- toimiminen ta eroa vaan molemmat osapuolet pitivät tumisopinnot, joiden tarkoitus on antaa Johtotehtävissä oli toiminut 29 % tutkin- kykyä melko hyvänä tai hyvänä. Metalli- hammasteknikolle erityistietämys joillakin non suorittaneista hammasteknikoista. Sekä runkoisten osaproteesien osalta vastaukset seuraavista osa-alueista; kyky valmistaa ja työnantajat että tutkinnon suorittaneet vas- jakautuivat tilastollisesti merkittävästikin korjata kruunu- ja siltaprotetiikkaa, valmis- tasivat vapaamuotoiseen arviointiin tutkin- (kuvio 6). Vain 12 % työnantajista vastasi taa yhdistelmäprotetiikkaa, keinojuuripro- non suorittaneen valmiudesta toimia johto- tutkinnon suorittaneen hammasteknikon tetiikkaa, muovi- ja metallirunkoisia pro- ja ohjaustehtävissä tasapuolisesti puolesta ja kyvyn olevan hyvä tai melko hyvä, vastaava teeseja, hammaskeramiaa ja oikomiskojeita. vastaan. Työnantajien mielestä tutkinnon luku tutkinnonsuorittaneilla taas oli 51 %. (Terva 2001: 33-37.) suorittaneiden valmius ohjaustehtäviin voisi Työnantajien mielipide (71 %) metallirun- siis olla parempi kuin johtotehtäviin. Tutkin- koisten osaproteesien valmistuksesta pai- Siltaprotetiikka koettiin hieman heikom- non suorittaneista negatiivisesti asiasta ajat- nottui asteikossa tyydyttävä-huono väliin maksi osa-alueeksi kuin kruunuprotetiikka, televat kokivat, että se vaatii harjoittelua ja (tutkinnon suorittaneet 49 %). mutta molemmista ryhmistä yleisesti mel- koulutuksen jälkeen täytyy saada kokemusta kein 40 % oli vastannut kysymyksiin hyvä ennen kuin valmius löytyy. Myöskään kou- Keraamisella osa-alueella hammastekni- tai melko hyvä. Työnantajat olivat hieman lutuksen ei koettu tukevan tätä osa-aluetta. kon tulee osata valmistaa luonnonhampaan tyytymättömämpiä kuin tutkinnon suorit- Johtamistehtävien kokemus myös jakautui, kaltaisia töitä, hallita keraamisten materi- taneet. Kruunu- ja siltaprotetiikan osaa- jotkut mielsivät sen todella haasteelliseksi ja aalien erityisluonne ja hampaan väri- sekä miseen poikkeuksen tekee kuitenkin sillan toisia se ei kiinnostanut ollenkaan. Koettiin muoto-oppi luonnollisen lopputuloksen korjaus, jossa sekä tutkinnon suorittaneista myös että motivaatio riippuu siitä, onko yri- saavuttamiseksi (Terva 2001: 33-37). Tut- että työnantajista 70 % koki kyvyn olevan tys oma vai toisen omistuksessa. kinnon suorittaneet olivat 43-prosenttisesti huono, välttävä tai tyydyttävä. sitä mieltä, että heidän kykynsä oli melko Työntekijän valinta hyvä, työnantajista vain 12 % vastasi samoin Kyky valmistaa yhdistelmäprotetiikkaa, Kun työnantajilta kysyttiin perusteita siihen, (kuvio 7). Oikomiskojeiden valmistaminen johon kuuluu perehtyneisyys eri proteesi- miten työntekijä valitaan, nousi vastauksista 3/005 KUVIO 3. Kokemus kyvystä valmistaa kruu- nuprotetiikkaa. KUVIO 4. Kokemus kyvystä valmistaa silta- protetiikkaa. KUVIO 5. Kokemus kyvystä korjata rikkou- tunut siltaproteesi. 3/005 esiin kaksi käsitettä: ammatilliset taidot ja ammattitaitonsa. Kyselyyn vastanneiden kelija ei kykene aktiivisesti hyödyntämään persoonalliset tekijät. Ammatillisissa taidois- kokemukset koulutuksen antamista yrittä- aiemmin opittua tietoa oppimisprosessinsa sa arvostettiin osaamista, hyvää työn jälkeä jyysvalmiuksista yllättivät negatiivisesti kes- aikana. Oppimisympäristö on koulutukses- ja tarkkuutta. Toisaalta ammatilliset taidot kiarvollaan (1.9). Koska hammastekninen sa rakennettu tukemaan yksilön ammatillista voitiin testata näyttökokein tai koeajalla. ammattikunta on pienyritysvaltainen, tulisi kasvua. Ohjauksen tulisi kannustaa opiske- Muutama oli otettu töihin työharjoittelun yrittäjyyden opintokokonaisuutta kehittää. lijaa itsenäiseen pohtimiseen ja aktiiviseen perusteella, mikä myös on tietynlainen testi kyselyyn. Lisäämällä opettajan palautetta ennen työntekijän palkkaamista. Persoonal- Oman ammattitaidon sekä tukemalla opiskelijan omaa arviointia lisissa tekijöissä suurin luokka olivat vasta- yliarvioiminen parannetaan opiskelumotivaatiota. Opiske- ukset, jotka liittyivät positiiviseen asentee- lusta tulee tavoitteellisempaa ja opiskelijan Yleensä työnantajat kokivat tutkinnon suo- seen. Toinen luokka oli sopivuus työhön tai on helpompi arvioida omaa työskentelyään rittaneiden valmiudet heikommiksi kuin työympäristöön ja yhteistyökykyisyys, joka sekä kehittyä kädentaidoissa. Arviointikyky tutkinnon suorittaneet itse. Ryhmämme myös nousi selkeänä persoonallisissa teki- on tärkeä työelämässä ja korostuu erityises- mielestä suurin vaikuttaja epärealistisen ku- jöissä. Myös hyvä maine oli ollut perustana ti johtavana teknikkona toimiessa, jolloin van syntymiseen on liian vähäinen palaute työllistymiselle. tulee osata arvioida rakentavasti muiden koulutuksen aikana tehtävistä ammatillisista työskentelyä. töistä. Koulutuksessa ei ole onnistuttu tar- Kokemus ammattikorkea- peeksi noudattamaan ammattikorkeakou- koulutuksesta Vastaajat kokivat tutkinnon suoritta- lutuksen oppimiskäsityksen perusajatusta, neiden yleiset työelämävalmiudet hyviksi. Sekä työnantajilta että tutkinnon suorittaneil- jossa oppiminen ja ammatillinen kasvu ta- Sosiaali- ja terveysalalle yhteiset opinnot, ta kysyttiin kokemusta ammattikorkeakou- pahtuvat oman itsen, toiminnan ja harjoitus- jotka tukevat yleisten työelämävalmiuksien lutuksesta. Yleisesti tutkinnon suorittanei- töiden kriittisen tarkastelun kautta. Tähän kehittymistä, koettiin ylimääräisiksi ja am- den mielipiteet jakautuivat melko tasaisesti tulee pyrkiä jo opiskelujen alkuvaiheessa, mattiopetusta haittaaviksi tekijöiksi koulu- positiiviseen ja negatiiviseen. Koulutuksen jotta opiskelija pystyy kehittämään itseään tuksessa. Mielestämme nämä opinnot tuke- koettiin olevan kyllä mukava mutta joissain aktiivisena oppijana. Huomattava parannus vat kykyä seurata alan nopeaa kehitystä ja kohden tehoton. Työnantajien yleiskäsitys ongelmaan on avoimen palautekulttuurin auttavat kehittymään alan huippuosaajaksi. koulutuksesta oli kokonaisuudessaan nega- luominen koko koulutusohjelmaan. Hammasteknisen koulutuksen tulee tukea tiivinen. He kokivat koulutuksen antavan myös tutkimuspainotteista suuntautumista. hyvän yleisnäkemyksen, mutta ammattia ei Osaltaan epärealistista kuvaa ylläpitää Hammaslääkärillä, joka erikoistuu protetiik- opi kuin tekemällä. Koulutuksen sisältöä opetusklinikan kanssa tehtävä yhteistyö, kaan, ei kuitenkaan ole hammasteknistä nä- käsittelevät vastaukset jakautuivat teoriaa jolloin työn tilaaja ja tekijä eivät kohtaa kemystä tai kokemusta. ja käytäntöä koskeviin vastauksiin. Tutkin- kommunikoitaessa työn toteuttamisesta. non suorittaneet kokivat, että perusopin- Opetusklinikalla hammaslääketieteen as- Tulokset osoittivat että koulutus tarjo- noissa on paljon turhia täyteopintoja ja että sistentti yhdessä kandidaatin kanssa mää- aa hyvät perustiedot, mutta kädentaidot ja koulutus antaa ammatista vain perustiedot. rittelevät tehtävän työn, jonka jälkeen työ uusin tietotaito ovat puutteellista. Lyytinen Käytäntöä kaivattiin selvästi enemmän sekä tuodaan hammaslaboratorioon. Ohjaava (1999) on painottanut että ammattikorkea- koulussa että kentällä, eikä käytännön töi- opettaja vastaanottaa työn ja antaa sen ham- koulun opetushenkilöstöllä tulee olla ajan- den koettu vastaavan todellisuutta. Työn- mastekniikan opiskelijalle toteutettavaksi. tasainen työelämän tuntemus, jota voidaan antajien vastauksista nousi esiin myös liika Tämän neliportaisuuden vuoksi vuorovai- edistää lisäämällä opettajien liikkuvuutta turhien aineiden opiskelu ja kokemus siitä, kutus ei ole välitöntä ja vaikeuttaa tiedon työelämään ja työelämän osaajien liikku- että ammattiopetuksessa on puutteita. Myös kulkua hammaslääketieteen kandidaatin ja vuutta opettajiksi. Tällä hetkellä opettajilla työnantajat kokivat käytännön harjoittelun hammasteknikko-opiskelijan välillä. Mo- on monien vuosien kokemus opetustyöstä liian vähäiseksi. Tutkinnon suorittaneilta niammatillinen yhteistyö heidän välillään oppilaitoksen sisällä. Yleensä opettaja on nousi myös näkökulma siihen, että opin- tukee ammatillisen identiteetin kehittymis- opettanut ryhmälleen suurimman osan eri toja voisi tiivistää. Sekä tutkinnon suorit- tä. Tulevaisuudessa hammaslääketieteen hammasteknisten osa-alueiden opinnoista, taneet että työnantajat odottivat opettajilta kandidaatti ja hammasteknikko-opiskelija jolloin eri ryhmien opetus on sisällöllises- enemmän läsnäoloa sekä ohjauksellista ja tulevat toimimaan suunterveydenhuollon ti poikennut toisistaan. Onko opettajien tavoitteellista otetta koulutukseen. Työn- tiiminä. Tiimin toiminnan edellytyksenä on mahdollista erikoistua oman hammastek- antajat kokivat ammattikorkeakoulutuksen hyvät kommunikointitaidot, jotka voidaan nisen osa-alueen asiantuntijoiksi ja opet- antavan ammatillisesti huonot valmiudet omaksua jo koulutuksen aikana. taa jokaista vuosikurssia tältä osa-alueelta? kädentaitoihin sekä epärealistisen kuvan Tällöin opettajien on helppo kerätä uusin omasta ammattitaidosta. Kädentaidot ja ohjaus tieto omasta alueestaan ja kurssi on ajan- Sekä tutkinnon suorittaneet että työnanta- mukainen sekä samansisältöinen joka vuosi. Yhteenveto jat kaipasivat koulutukseen lisää käytännön Näin kaikki tutkinnon suorittaneet ovat kes- Tulosten mukaan hammasteknisessä am- harjoittelua. Mielestämme harjoittelun li- kenään tasavertaisessa asemassa työelämään mattikorkeakoulutuksessa opiskelija saa säämisen sijasta tulisi tarkastella harjoitte- siirryttäessä. Työelämän osaajia tulisi käyttää hyvät perustiedot. Heikkoudeksi ammat- lun tehokkuutta ja laatua. Tutkinnon suo- perusopetuksen tukena, jotta tarjottaisiin tikorkeakoulutuksessa koettiin käytännön rittaneiden huonot kädentaidot johtuvat opiskelijoille monipuolinen ja uusin tieto- harjoittelun vähäisyys, kädentaitojen taka- osaltaan siitä, että opiskelu ei ole riittävän taito, joka auttaa heitä kehittymään alansa alalle jääminen ja ohjauksellisuuden puu- tavoitteellista. Yksilöllisen ohjauksen ja huippuosaajiksi. te. Lisäksi tulokset osoittavat, että usein vuorovaikutuksen rajallisuuden vuoksi kä- tutkinnon suorittaneet yliarvioivat oman dentaitojen kehittyminen on hidasta. Opis- 3/005 KUVIO 6. Kokemus kyvystä valmistaa metal- lirunkoisia osaproteeseja. KUVIO 7. Kokemus kyvystä valmistaa ham- maskeramiaa. KUVIO 8. Kokemus kyvystä valmistaa oiko- miskojeita. 3/005 Yrittäjyystietous ra ry:lle, joka kannusti meitä opinnäyttees- sämme ja mahdollisti puhelinhaastattelun Asetuksessa ammattikorkeakouluopin- teon. Lisäksi haluamme kiittää seuraavia noista mainitaan yhtenä tavoitteena, että tahoja arpajaispalkinnoista: Ivoclar Viva- opiskelijan pitäisi pystyä koulutuksen jäl- dent AG, Plandent Oyj, K.A. Rasmussen keen toimimaan itsenäisenä yrittäjänä. Oy KAR Sjödings ja Matkapojat Oy. Palkin- Hammastekniikan koulutusohjelman laa- not on arvottu ja toimitettu voittajille. juus on 140 opintoviikkoa ja näistä vain 1,5 opintoviikkoa käsittelee yrittäjyyttä. Tämä on mielestämme suhteellisen vähän alalle, joka on pienyritysvaltainen. Kysyttä- essä tutkinnon suorittaneiden mielipidettä koulutuksen antamista yrittäjyystiedoista, vastausten keskiarvo oli välttävä. Tulokset puoltavat omaa kokemustamme siitä, että ammattikorkeakoulu antaa heikot valmiudet toimia yrittäjänä. Kuitenkin viidesosa tut- kinnonsuorittaneista oli perustanut oman hammaslaboratorion. Lähitulevaisuudessa hammasteknisellä alalla tulee tapahtumaan sukupolvenvaihdoksia ja yrityksen jatkajia tarvitaan. Mielestämme ammattikorkeakou- lutuksen yrittäjyysopintoja tulisi kehittää hammasteknisen alan tarpeita vastaaviksi. Mitä hyötyä on opinnäytteestämme ja miten sitä voisi jatkossa käyttää? Ammattikorkeakoulutus on nuori ja kehit- tämispaineet ovat suuria. Opinnäytteemme selvittää koulutuksen ja työelämän välistä kuilua, jonka ymmärtäminen auttaa kehittä- mään koulutusta työelämälähtöisemmäksi. Työmme on hyvä selvitys tähän mennessä saavutetuista tuloksista hammastekniikan koulutusohjelmassa. Tulevaisuudessa eu- rooppalaisen koulutusalueen luominen vaa- tii jokaiselta ammattikunnalta koulutuksen keskeisten sisältöjen tarkastelua. Opinnäyt- teemme on hyvä pohja tälle tarkastelutyölle hammastekniikan osalta. Koska hammaslääkärit ovat merkittävä osa suunterveydenhuollon moniammatil- lista yhteistyötä, tulisi kattavan selvityksen saamiseksi tehdä tutkimus myös heidän tyy- tyväisyydestään hammastekniseen osaami- seen. Hammaslääkäri on kuitenkin aina työn tilaaja ja määrittäjä. Jatkossa voitaisiin sel- PURENNANHOIDON vittää myös työelämän halukkuutta ja tapoja edistää opetuksen monimuotoisuutta. Kou- MATERIAALIT lutuksen markkinointi ja imagon parantami- nen tulisi toteuttaa suunnitelmallisesti, jotta alalle saataisiin enemmän vetovoimaa. Puh. 02-276 4700 Kiitos Haluamme kiittää kaikkia tutkimusproses- sissa mukana olleita ja kyselyyn vastanneita. Erityiskiitos Suomen Hammasteknikkoseu- 10 3/005
Description:The list of books you might like
