Haapaveden Opisto Anita Arppe SATUTUNTIEN KARTOITUSTARVE LAPINLAHDEN KIRJASTOSSA

42 Pages·2015·0.46 MB·Finnish

Haapaveden Opisto

Anita Arppe
SATUTUNTIEN KARTOITUSTARVE LAPINLAHDEN KIRJASTOSSA
Satutuntien kartoitustarve Lapinlahden kirjastossa

Anita Arppe

Opinnäytetyö
Haapaveden Opisto
tieto-ja kirjastopalvelujen ko,
merkonomi
Tiivistelmä

Haapaveden Opisto
Tieto-ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma
___________________________________________________________
Tekijä: Anita Arppe
Opinnäytetyön nimi: Satutuntien kartoitustarve Lapinlahden kirjastossa
Työn ohjaaja: Sanna Kallio
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Kevät 2015 Sivumäärä: 33
___________________________________________________________

Opinnäytetyön aiheena on satutuntien kartoitustarve Lapinlahden kirjastossa. Opinnäytetyön
aiheen idea lähti Lapinlahden kirjastolta, koska heillä on keväällä tulossa projekti satutunteihin ja
niiden tarpeeseen liiittyen. Työn tein tutkimuksellisena opinnäytetyönä. Laadin kyselykaavakkeen
kirjastoa varten, jonka jaoin Lapinlahden ja Varpaisjärven kirjastoille ja Lapinlahden lähiympäristön
päiväkodeille, perhepäivähoitopaikkoihin jne. Tutkimustulokset olen koonnut ja tehnyt niistä
yhteenvedot, joiden avulla pääsen tulokseen olisiko satutunneille tarvetta jatkossa.

Opinnäytetyössä käyn läpi satutuntien historiaa ja tärkeitä satukirjailijoita. Opinnäytetyötä varten
haastattelin Lapinlahden kirjaston työntekijää ja siinä tiedustelin esimerkiksi onko Lapinlahden
kirjastolla ollut aikaisemmin satutunteja.

___________________________________________________________
Asiasanat: kirjastot, kirjastoala, sadut, satutunnit, kartoitus, kirjailijat
SISÄLLYS

1 JOHDANTO…………………...……………………………………………………………………………….………..….1
2 SADUT KAUTTA AIKOJEN?.................................................................................................2
2.1 Lasten kirjailijat………....……………………….……….…………...……………..…….….3
2.1.1 Vanhemmat lastenkirjailijat….……………………………...…..………….….........3
2.1.2 “Nuoremmat” lastenkirjailijat………………………………..……..…..……..........5
3 SATUJEN HISTORIA JA ERI SATUTYYPIT……………………...…………………………………..……….…..7
3.1.1 Kansansadut………………………………………………….……………………..…………..7
3.1.2. Faabelit………………………………………………………...…………………………………7
3.1.4 Taidesadut………………………………………………………......……………….…………8
3.1.5. Fantasiasadut……………………………………………………...………………..………...9
3.1.6. Ihmesadut………………………………………………………….………………...…….……9
3.1.7. Nonsense……………………………………………………………...……………….…..…..10
4 SATUTUNTIEN HISTORIAA………………………...…………………………………………………..….……....11
4.1. Satutuntitoiminta………………..……………………………………………………....…...11
5 OMIA KOKEMUKSIA SATUTUNTIEN PIDOSTA……………………………………………………..……….13
5.1 Omaa pohdintaa………………………………………………..………………….…………….14
5.2 Satutuntien pitäminen……….………………………………………………….…………….14
6 SATUTUNTIEN SISÄLTÖ……………………………………………………………………………………………......16
6.1 Kirjojen lukeminen ja tarinankerronta…………..…………………….……..……....16
6.2 Musiikki………………………………………………………………………………….………….…16
6.3 Lorut ja runot…….……………………………………………………..…………………….…....17
6.4 Askartelu………………………………………………………………..……………………….…….17
6.5 Sadutus, leikit ja pelit………...……………………………………….……………….…….….17
6.6 Nukketeatteri..……………………………………………………………………………..…...…...18
7 LAPINLAHDEN KUNNAN JA KIRJASTON ESITTELY………………………………………………….…..…...19
8 KIRJASTON TYÖNTEKIJÄN HAASTATTELU………………………………………………..…………………..…..20
9 SATUTUNTIEN KARTOITUS KYSELYN ALOITUS…………………………………………………………...…....21
10 YHTEENVETO SATUTUNTIEN KARTOITUS KYSELYISTÄ……………………………………….…………..23
11 POHDINTA………………………………………………………………………….....................................……...31
LÄHTEET………………………………………………………………………………….……………………………………...…32
LIITTEET
1

1 JOHDANTO

Olin työharjoittelussa Lapinlahden kirjastolla syksyllä 2012, jolloin sain opinnäytetyön
aiheeksi tutkia Lapinlahden kirjaston satutuntien kartoituksen tarpeellisuuden. Innostuin
aiheesta, sillä minun edellinen ammatti on lastenohjaaja ja ajattelin, että siitä voisi olla
hyötyä opinnäytetyötä tehdessäni. Opinnäytetyöni on siis tutkimuksellinen.
Tutkimusmenetelmänä käytän siis kyselytutkimuskaavaketta, jonka jaan Lapinlahden ja
Varpaisjärven kirjastoille, päiväkoteihin, perhepäivähoitajille, ryhmäperhepäiväkoteihin jne.
Teen yhteenvedon kyselytutkimuksesta opinnäytetyön loppupuolella ja laitan liitteeksi
kyselykaavakkeen. Kyselyn avulla Lapinlahden kirjasto saa arvokasta tietoa olisiko
satutunneille jatkossa tarvetta. Siitä on hyötyä kirjastolle ja mahdollisesti lasten
vanhemmille, jos satutunteja päätetään järjestää.

Opinnäytetyön ja kyselyn tarkoituksena on kehittää työelämää ja vastausten avulla voi
suunnitella mahdollisesti tulevia satutunteja. Järjestämällä satutunteja voi jatkossa
mahdollisesti tukea lasten kasvua ja kehitystä.

Opinnäytetyössä kerron mitä sadut ovat ja kerron niiden historiasta ja useista lasten
kirjailijoista. Opinnäytetyössä käyn läpi satutuntien suunnittelua. Käyn läpi millaisia mitä
apuvälineitä satutunneilla voi käyttää, esim. kirjoja, musiikkia, askartelua, loruja, runoja,
sadutusta, leikkejä, pelejä ja nukketeatteria. Esittelen opinnäytetyössä Lapinlahden ja
Varpaisjärven kirjastot sekä kirjastoauton. Opinnäytetyön loppupuolella on
kirjastontyöntekijän haastattelu satutunteihin liittyen. Käyn läpi muun muassa onko
satutunteja aikaisemmin ollut Lapinlahden kirjastossa ja olisiko niitä mahdollista jatkossa
pitää jos niille olisi tilausta. Opinnäytetyön lopussa on pohdinta ja lähteet sekä liitteenä
kyselykaavake.
2

2 SADUT KAUTTA AIKOJEN

Satuja on kerrottu jo pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua ja niitä on kuunneltu
Egyptissä, Persiassa, Babyloniassa, Intiassa ja muissa korkeakultuurin maissa. Alunperin
kansan kertomat sadut olivat aikuisten suosittua ajanvietettä illanistujaisissa ja
yhteisöllisissä tapaamisissa. Sadut ovat myöhemmin muovautuneet lastenperinteeksi
vähitellen 1800-luvulla. Sadun alkuperäinen tekijä on tuntematon, mutta kaunokirjallisen
sadun tekijä on kirjailija. Kaunokirjallisille saduille on tyypillistä selkeä juonirakenne,
sankarien yliluonnolliset seikkailut, maagiset ilmiöt, taiat sekä onnellinen loppu. (Hjelt,
2014, 17) (Suomalainen satu 1, toim. Kolu, 2010, 9.)

Klassikkosaduista “Lumikki”, “Kaunotar ja hirviö”, “Prinsessa Ruusunen”, “Tuhkimo”,
“Grimmin sadut”, “Suomen kansan satuja ja tarinoita”, “Tuhannen ja yhden yön sadut” ja
“Topeliuksen sadut” ovat kulkeneet kansan suussa jo satojen vuosien ajan. “Lumikki” ja
“Kaunotar ja hirviö” ovat länsimaista kulttuuriperintöä ja ovat kiertäneet Euroopassa
useiden vuosisatojen ajan. “Prinsessa ruusunen” satu on kiertänyt Euroopassa kuuden
sadan vuoden ajan ja “Tuhkimo” on kulkenut jo antiikin Kreikassa ja 800 vuotta
myöhemmin Kauko-Idässä. “Grimmin sadut” ovat opettavaisia kansansatuja, ihmesatuja ja
faabeleita, joita on suomennettu vuosina 1848-67. “Tuhannen ja yhdenyön” satuja on
kerrottu Euroopassa jo 1700-luvulta. Romantiikan ajalla Eero Salmelainen toimitti
satuantologian “Suomen kansan satuja ja tarinoita”. Topelius aavisti nykyaikaisen
lapsikäsityksen, että lapsi tarvitsee mielikuvitusta rikastavaa ja kehittävää luettavaa. Hän
kirjoitti satujaan Ruotsiksi Läsning för barn ja niitä suomennettiin Lukemista lapsille sarjana
vuosina 1874-1905. (Suomalainen satu 1, toim. Kolu, 2010, 9.)

Hjeltin kirjassa on nostettu esille kuolemattomia satukirjailijoita, muuan muassa, Heinrich
Höffman (Jörö Jukka), Lewis Carroll (Liisa Ihmemaassa), Beatrix Potter (Petteri kaniini),
A.A. Milne (Nalle Puh), Sir J.M. Barrie (Peter Pan) ja Tove Jansson (Muumit). Kolun
toimittamassa kirjassa on myös tuotu esille lasten kirjailija Anni Swan.
3

2.1 Lasten kirjailijat

Kohdissa 2.1.1. ja 2.1.2. olen ottanut tärkeimpiä lastenkirjailijoita esille ja kerron niistä
hieman, muun muassa Mikael Agricola, Zacharius Topelius, Anni Swan, Jacob ja Wilhelm
Grimm, Heinrich Höffman, Lewis Carroll, Beatrix Potter, A.A. Milne, Sir J.M. Barrie, H.C.
Andersen, Astrid Lindgren, Tove Jansson, Kirsi Kunnas ja Mauri Kunnas.

2.1.1. Vanhemmat lastenkirjailijat

Mikael Agricola (1510-1557) kirjoitti kotitontuista jo 1500- luvulla, vaikka vielä 1800- luvulla
ne olivat tuntemattomia. Joulutontut päätyivät Saksasta Suomeen korvatunturille vasta
1920-luvulla. Markus-setä eli Markus Rautio piti lastentunti-ohjelmaa yleisradiossa ja
kertoili muun muassa tontuista vuonna 1927. (Hjelt, 2014, 69.)

Zacharius Topelius (1818-1898) syntyi Uuskaarlepyyssä. Jo pienestä lähtien hän harrasti
lukemista laidasta laitaan ja teki lyhennelmiä eri kirjoista. Topelius oli jo lapsesta lähtien
kuullut tarinoita ja kertomuksia ja hänen lääkäri isänsä keräili runoja. Topelius piti
luonnossa liikkumisesta ja saikin vaikutteita kertomuksiinsa sieltä. Esimerkiksi tarina
“Koivu ja tähti” on saanut vaikutteita Kristofferin sieppauksesta isonvihan aikana. Topelius
sai oppeja Johan Ludvig Runebergiltä, vuonna 1833 hän suoritti ylioppilastutkinnon ja
vuonna 1847 hän sai tohtorinarvon. Aluksi hän työskenteli lehtimiehenä ja hän loi
lastenkirjoja, romaaneja, historiallisia romaaneja, matkakertotuksia, muistelmia, näytelmiä
aikuisille sekä lapsille. Topelius oli myös erittäin isänmaallinen ja halusi opettaa sen
mukaisesti. Topelius kirjoitti oppikirjat Maamme-kirja ja Luonnon kirjan. (Suomalainen satu
2, toim. Kolu, 2010, 228-229, 231-232.)

Anni Swan (1875-1958) oli merkittävä satukirjallisuuden uranuurtaja ja kehittäjä. Hänen
ensimmäinen teoksensa on satukokoelma “Satuja lapsille luettavaksi”, joka ilmestyi 1901.
Kokoelma on ensimmäinen kirja 6-osaisesta satusarjasta. Swan loi suomenkielisen
4

taidesadun, jossa esiintyivät mytologia, luonnon maisema sekä symbolistiset teemat ja
motiivit. Swan on saanut vaikutteita satuihinsa Grimmiltä, Andersenilta ja Topeliukselta.
Tuomalla runollisia vaikutteita kirjoitustyyliinsä Swan uudisti Topeliuksen satuperinnettä ja
sai vaikutteita kuvataiteilijoilta Akseli Gallén-Kallelalta ja Hugo Simbergiltä. Anni Swanille
luonto oli tärkeä ja hän sai sieltä ideoita kirjoittamiselleen. Swan halusi korostaa ihmisen,
luonnon ja eläinten välistä ystävyyttä. Anni Swanin muita merkittäviä teoksia ovat Satuja I-
III, Pieniä satuja I-V, Lasten näytelmiä, Tarinoita lapsille, Satuja ja tarinoita, Satuja, Satuja
VI, Lastennäytelmiä II, Kettu Repolainen sekä Kotavuoren satuja ja tarinoita.
(Suomalainen satu 2, toim. Kolu, 2010, 200-201, 203-204.)

Jacob (1785-1863) ja Wilhelm Grimm (1786-1859) olivat saksalaisia kielitieteiteilijöitä ja
satututkimuksen uranuurtajia, jotka keräsivät satuja kokoelmiksi. Grimmin saduissa
seikkailevat maahiset, vetehiset, kääpiöt, jättiläiset ja merenneidot. Grimmin veljesten
kokoamat sadut ovat kansansatuja. Ne voivat olla pelottavia, mutta myös opettavaisia.
(Hjelt, 2014, 29)

Heinrich Höffman (1809-1894) halusi tehdä 3-vuotiaalle pojalleen kuvakirjan joululahjaksi,
näin syntyi hahmo Jörö-Jukka, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Saksassa vuonna
1844. Jörö Jukka on käännetty jopa 30 eri kielelle. (Hjelt, 2014, 60.)

Lewis Carroll (1832-1898) oli kertonut tarinan Alicesta, kummalliseen maahan
pudonneesta tytöstä, työkaverinsa pikkutytölle ja hän halusi että tarina kirjoitettaisiin
muistiin, näin syntyi Liisa Ihmemaassa -satu. Kirja julkaistiin vuonna 1865 ja siihen tullut
jatko-osa valmistui 1872. Kirjasta on tehty erilaisia versioita mm. Alice in Virusland, Alice in
Acidland jne. (Hjelt, 2014, 62.)

Alan Alexander Milne (1882-1956) on Nalle Puhin luoja ja hänen ensimmäinen kirjansa oli
salapoliisiromaani. Hänen toisessa kirjassaan seikkaili Risto Reipas, johon Milne oli
ottanut vaikutteita oman poikansa elämästä. Nalle Puh kirjojen eläinhahmojen esikuvina
5

on pidetty Milnen pojan pehmoleluja. Winnie-the-Pooh ilmestyi esperantoksi nimellä Nalle
Puh vuonna 1972. (Helt, 2014, 65.)

Sir J.M. Barrie (1860-1937) kirjoitti Peter Pan sadun. Barrie kertoili tarinoita ystävänsä
pojille, joista yksi oli nimeltä Peter. Ystävien poikien vanhempien kuoltua Barrie huolehti
pojista. Peter Pan on mukana jo alunperin aikuisille suunnatussa novellissa. Barrien oman
veljen traaginen kuolema antoi hänelle kipinän luoda Peter Pan, joka eli ikuisesti toisessa
maassa. (Hjelt, 2014, 66.)

H.C. Andersen (1805-1875) kirjoitti satuja lapsille ja aikuisille. Tanskalainen Andersen oli
kansainvälisesti tunnettu ja monien satukirjailijoiden esikuva. Hän kirjoitti elämänsä aikana
noin 156 satua. Andersenin tunnetuimmat sadut ovat “Tulukset”, “Todellinen prinsessa”
(“Prinsessa ja herne”), “Peukalo Liisa”, “Pieni merenneito”, “Keisarin uudet vaatteet”,
“Vakaa tinasotamies”, “Villijoutsenet”, “Sikopaimen”, “Satakieli”, “Ruma ankanpoikanen”,
“Lumikuningatar”, “Paimentyttö ja nokikolari”, “Pieni tulitikkutyttö” ja “Liejun kuninkaan
tytär”. Satujen lisäksi Andersen kirjoitti romaaneja, näytelmiä, oopperoita, runoja,
matkakertomuksia ja omaelämänkertoja. (Ylimartimo, 2005, 73,75, 82.)

2.1.2. “Nuoremmat” lastenkirjailijat

Astrid Lindgren oli ruotsalainen lastenkirjailija, joka satujen hahmoillaan lisäsi
suvaitsevaisuutta. Hänen Suomessa tunnetuimpia hahmojaan ovat “Peppi Pitkätossu”,
“Vaahteramäen Eemeli”, Taina Tomera, Marikki, Rasmus, Kalle mestarietsivä ja
Leijonamielen veljekset. (Hjelt, 2014, 76.)

Tove Jansson (1914-2001) oli muumien luoja ja hän oli hyvin monipuolinen taiteilija. Tove
Jansson oli kuvataiteilija, taidemaalari, kuvittaja, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija. Hän
kirjoitti proosaa, draamaa ja lyriikkaa, aikuisille sekä lapsille. Janssonin ensimmäinen
muumikirja on “Muumit ja suuri tuhotulva” ja siinä oli vain 48-sivua. Ruotsalainen taiteilija