ebook img

digitalisaatio ja bkt PDF

22 Pages·2017·2.54 MB·Finnish
by  
Save to my drive
Quick download
Download
Most books are stored in the elastic cloud where traffic is expensive. For this reason, we have a limit on daily download.

Preview digitalisaatio ja bkt

DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA Tekijät: Paula Koistinen-Jokiniemi Teemu Koskiniemi Ilkka Lehtinen Ville Lindroos Juha Martikainen Satu Montonen Olli Savela Eljas Tuomaala sähköposti: [email protected] Kansikuva: Shutterstock Kannen suunnittelu: Irene Matis Taitto: Riikka Turunen Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus © 2017 Tilastokeskus DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA Helsinki 2017 3 DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA Sisällys 1 Raportin sisältö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 5 Digitalisaation haasteet hintaindekseille . . . . . . 15 5.1. Kuluttajahintaindeksi ...................15 2 Digitalisaatio – käsitteet ja määritelmät . . . . . . . . 6 5.2. Tuottajahintaindeksit ...................18 3 Kansantalouden tilinpito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 6 Keskeiset johtopäätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.1. Tilinpidon tuotantoraja – mitä bkt sisältää ja mitä ei ................7 7 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.2. Investoinnit ja aineeton pääoma ...........8 Liite 1 Tilinpidon tuotantoraja . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.3. Kansantalouden tilinpidon mittareita ........9 3.4. Digitaalinen talous ulottuu yli tilastoluokitusten ....................10 4 Digitalisaation mittaushaasteet . . . . . . . . . . . . . 11 4.1. Uudet digitaaliset välityspalvelut ..........11 4.2. Ilmaiset ja mainos rahoitteiset palvelut ......12 4.3. Alusta- ja jakamistalous .................13 4.4. Globaali tuotanto ......................14 4 DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA 1 Raportin sisältö Digitalisaatio on muuttanut taloutta oleellisesti viimeisen kerrotaan yleisesti kansantalouden tilinpidon mittareis- parinkymmenen vuoden aikana. Miten se heijastuu kan- ta, tuotantorajasta ja investoinneista sekä luokituksista ja santalouden keskeisiin tunnuslukuihin? Onko bkt vielä niiden suhteesta digitalisaatioon. Luvussa 4 tarkastellaan käyttökelpoinen talouden kehityksen mittari? miten talouden digitalisoituminen näkyy tai miten sen Tämä raportti käsittelee digitalisaation vaikutuksia tulisi näkyä bruttokansantuotteessa ja muissa kansanta- kansantalouden tilinpidossa ja hintatilastoissa. Raportin louden tilinpidon keskeisissä aggregaateissa. Luvussa 5 laadinnasta ovat vastanneet kyseisten tilastojen asiantun- kuvataan ilmiön vaikutuksia hintoihin ja hintaindeksien tijat Tilastokeskuksessa. tuotantoon. Luku 6 sisältää keskeiset johtopäätökset. Luvussa 2 pohditaan digitalisaation määritelmää ja sitä, miten digitalisaatio vaikuttaa taloudessa. Luvussa 3 5 DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA 2 Digitalisaatio – käsitteet ja määritelmät Digitalisaatiolla ei ole yksiselitteistä ja vakiintunutta lutuspiikkien ajoittumista. Käsitteen englanninkielinen määritelmää. Digitalisaatio tarkoittaa tiedon tallenta- nimi on ”Internet of things” tai ”M2M” eli ”machine mista, siirtämistä ja käsittelyä tietokoneiden ymmär- to machine” (communication). Esineiden internet yhdis- tämässä muodossa, mutta käsitteellä viitataan myös tetään usein kuluttajaliiketoimintaan, kuten puettavaan laajemmin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen muutos- teknologiaan. prosessiin, joka on seurausta tieto- ja viestintätekniikan Teollisella internetillä tarkoitetaan usein yritysten (ICT) kehityksestä. (Itkonen 2015) teollisiin koneisiin ja laitteisiin kytkettyjen digitaalisten Ehkä parempi ilmaus on internet-talous, sillä internet ratkaisujen hyödyntämistä liiketoiminnassa. Esimerkik- on tekijä, joka mahdollistaa talouden murroksen, jota voi si koneisiin voidaan asentaa sensoreita, jotka tuottavat verrata teollisuuden syntyyn. Sitä luonnehtivat esimerkik- reaaliaikaista tietoa laitteen toiminnasta. Tätä tietoa si seuraavat piirteet: resurssien huomattavasti tehokkaam- voidaan koneellisesti tai manuaalisesti analysoida ja hyö- pi käyttö (Airbnb, Uber), arvoketjujen lyhentyminen dyntää eri tavoin. (printtimedia muuntuu digitaaliseksi, jolloin lehtien pai- naminen ja jakelu vähenevät), palveluiden eksponentiaali- Digitalisaatio vaikuttaa taloudessa kolmella tapaa: nen kasvu (Facebook, Twitter), datan merkityksen kasvu 1. Fyysiset tuotteet muuttuvat digitaalisiksi palveluiksi liiketoiminnassa (Google) sekä kaikenlaisten asioiden pal- alentaen käyttö-, kopiointi-, jakelu- ja kuljetuskus- veluvaltaistuminen (robottiauto). (Kostiainen 2016) tannuksia. Tuotannon rajakustannukset laskevat. Esi- Usein puhutaan myös jakamistaloudesta (sharing merkkeinä ovat CD:t, sanomalehdet ja paperikirjat, economy, collaborative economy), jossa jaetaan vaikka- jotka korvautuvat sähköisillä versioilla. Teollisuudessa pa vajaakäytössä olevaa omaa asuntoa tai kesämökkiä. 3D-tulostimet voivat korvata tavaroiden fyysisen kul- Sinällään jakamistalous ei ole uusi ilmiö, koska kotita- jettamisen, koska digitaalinen data voidaan lähettää loudet ovat aina esimerkiksi vuokranneet asuntojaan ly- sinne missä tuote kulutetaan ja tulostetaan. hytaikaisesti, ja tämä myös ainakin periaatteessa sisältyy 2. Digitaaliset alustat kasvattavat tehokkuutta ja muutta- bruttokansantuotteeseen. Jakamistalous on samalla osa vat aiemmin paikalliset palvelut kansainvälisiksi, esi- alustataloutta (platform economy). Kaikki digitaalisen merkiksi lentolippujen hankinta verkosta. Ne luovat alustan kautta tapahtuva liiketoiminta ei kuitenkaan ole myös kansainvälisiä markkinapaikkoja työnantajille ja jakamistaloutta, vaan digitaalisia alustoja voidaan hyö- työntekijöille ilman että työvoiman tarvitsee liikkua dyntää myös ’perinteisessä’ yritystoiminnassa. maasta toiseen. Kuluttajalta toiselle välitetyistä digitaalisista palve- 3. Digitalisaatio parantaa perinteisen tuotannon tehok- luista käytetään englanninkielistä nimeä peer-to-peer kuutta. Esimerkiksi energiatuotantoa voidaan parem- (P2P, consumer to consumer). Kaupan liiton tutkimuk- min sopeuttaa kysyntään, logistiikkaa yksinkertaistaa sessa käytetään osuvaa termiä vertaiskauppa tarkoitta- digijäljittimillä tai kehittämällä teollisia robotteja kei- maan sellaista yksityishenkilöiden keskenään käymää noälyn suuntaan. (McKinsey Global Institute 2014) kauppaa, josta ei peritä arvonlisäveroa. Vertaisverkko- kauppa on puolestaan sellaista internetissä tapahtuvaa OECD:n internet-taloutta käsittelevä työryhmäraportti kaupankäyntiä, jossa yksityishenkilöt myyvät tavaroita (OECD 2013) käyttää luokittelua, joka soveltuu myös ja palveluita toisilleen internetissä olevan alustan välityk- digitalisaation tarkasteluun, vaikka käsitteissä olisikin sellä. Tutkimuksen mukaan suomalaisten vertaisverk- eroa. OECD:n suosituksen mukaan internet-taloudella kokauppa kasvaa vauhdilla ja sen arvo ylitti esimerkiksi tarkoitetaan erilaisia mitattavissa olevia internetin vai- suomalaisten kulutuksen Virossa vuonna 2015. Eniten kutuksia, joiden laajuutta voi mitata kolmesta eri nä- käytetään internetin kauppapaikkoja, kuten Tori.fi:tä tai kökulmasta: suora vaikutus, dynaaminen vaikutus ja Huuto.netiä, mutta myös erilaiset Facebook-ryhmät ovat epäsuora vaikutus. suosittuja (Vertaiskauppa verkossa 2015). Suora lähestymistapa on konservatiivisin ja nojautuu Esineiden internetillä tarkoitetaan digitaalisia rat- lähinnä viralliseen dataan. Esimerkiksi internet-talouden kaisuja, joiden avulla koneet ja laitteet voidaan liittää bkt-osuutta voidaan mitata selvittämällä, mitkä toimialat verkkoon. Verkon kautta laitteita voidaan ohjata etänä liittyvät läheisesti internetiin ja laskemalla yhteen niiden tai laitteen tuottamaa dataa voidaan analysoida reaaliai- arvonlisäys. Toinen tarkastelutapa pyrkii kuvaamaan dy- kaisesti. Tiedon pohjalta voidaan tuottaa uusia palveluita naamista vaikutusta, joka internetillä on kaikkiin toimi- kuluttajille, yrityksille tai laajemmin koko yhteiskunnal- aloihin heijastuen virallisten tilastojen mukaisissa tuot- le, esimerkiksi arvioida liikennevirtojen tai sähkön ku- tavuuden ja bkt:n kasvuluvuissa. 6 DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA Kolmas lähestymistapa ottaa huomioon internetin selvittävät sitä lisäarvoa (hyötyä), jonka internet tuottaa välilliset vaikutukset. Siinä pyritään selvittämään inter- taloudelliseen hyvinvointiin ja jota perinteinen tilastoin- netin vaikutusta sellaisiin talouden ilmiöihin kuin ku- ti ei välttämättä mittaa. luttajan hyöty tai sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimukset 3 Kansantalouden tilinpito 3.1. Tilinpidon tuotantoraja – palvelutuotantoon ei lueta mukaan tilinpidon tuotan- non käsitteeseen. Bkt:n laadinnan ja tulkinnan kannalta mitä bkt sisältää ja mitä ei tuotantorajan laajentaminen sisältäisi hankalia hinnoit- telu- ja rajausongelmia. Kansantalouden tilinpidon tuotantoraja on määritelty Näiden kotitalouksien itse tekemien digitaalisten maailmanlaajuisessa kansantalouden tilinpidon suosi- palvelujen vaikutus esimerkiksi yksittäisen vuoden kas- tuksessa SNA 2008:ssa sekä Euroopan Unionin säätä- vulukuihin lienee olematon, tosin sitä on vaikea arvioida. mässä Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä Enemmän vaikutusta voi olla muilla siirtymillä tuotantora- EKT 2010:ssa (kohdat 3.07 – 3.09). Lyhennelmä EKT:n jan yli esimerkiksi työttömyyden kasvaessa tai supistuessa. ao. kohdasta on esitetty liitteessä 1. Sama lähestymistapa pätee myös kotitalouksien ku- Rajanveto on tärkeä, koska digitalisaation myötä yrityk- lutukseen. Kuluttajille maksuttomat mainosrahoittei- sissä ja kotitalouksissa tehtävän työn raja on hämärtynyt. set palvelut sisältyvät implisiittisesti lopputuotteiden EKT:n määritelmästä voi huomata, että tilinpidon hintaan ja myös mainospalveluiden tuotokseen, jos niitä tuotantoon luetaan kotitalouksien itselleen tuottamista tarjoava yritys on kotimainen. Tilinpidossa ei siis arvi- tavaroista vain maataloustuotanto ja asuntojen rakenta- oida erillistä (laskennallista) mediapalvelun kulutusta. minen sekä palveluista vain omistusasuntojen laskennal- Maksuttomien internetpalveluiden kulutusosuuksia ja linen asumispalvelu ja kotitaloushenkilöstön palvelut. niiden kuluttajille tuottamaa hyötyä olisi periaatteessa Kun tuotantoa siirtyy tuotantorajan yli kotitalouk- mahdollista kuvata perinteisen tilinpitokehikon ulko- silta markkinoille, bkt kasvaa ja kun tuotantoa siirtyy puolella ns. satelliittitileillä hyödyntämällä esimerkiksi markkinoilta kotitalouksille, bkt supistuu. Liikettä ta- ajankäyttötutkimuksia tai tiedonsiirtomääriä, mutta Ti- pahtuu koko ajan molempiin suuntiin. Esimerkiksi aterioi- lastokeskuksessa tällaisia harjoituksia ei ole tehty. den valmistusta ja lastenhoitoa on siirtynyt kotitalouksilta Sen sijaan Kuluttajatutkimuskeskus on yhdessä Tilas- markkinoille pitkällä aikavälillä naisten työssäkäynnin yleis- tokeskuksen kanssa tutkinut kotitaloustuotannon arvoa. tyessä; bkt on kasvanut. Vastaavasti esimerkiksi kauppapal- Julkaisuja ovat esimerkiksi Johanna Varjonen ja Kristiina veluiden ja matkatoimistopalveluiden käytön vähentymi- Aalto: Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito Suomessa nen supistaa bkt:ta, kun on siirrytty suoriin nettiostoihin. 2001 sekä Johanna Varjonen ja Kristiina Aalto: Kotitalo- Samoin pankkipalveluiden siirtyminen pankeista kotiko- uksien palkaton tuotanto ja sen muutokset 2001 – 2009. neella hoidettavaksi on supistanut tuotantoa ja bkt:ta, jos se Bkt-laskelmien ulkopuoliseen kotitaloustuotantoon on pienentänyt pankkien korkokatetta ja palvelumaksuja. luetaan muun muassa asunnon siivous ja kunnossapito, Tieto- ja viestintäteknologian yleistyminen on hä- aterioiden valmistus, vaatehuolto, lasten hoito, omaisten märtänyt työn, kotituotannon ja vapaa-ajan välisiä rajo- hoito, kulkuvälineiden huolto ja vapaaehtoistyö sekä näi- ja. Kotitaloudet voivat netin avulla tuottaa toisilleen tai hin liittyvien ostosten teko matkoineen. Siten siihen kuu- itselle palveluita, joita aiemmin tuotettiin markkinoilla luu myös esimerkiksi pankki- ja kauppa-asioiden hoito. palveluita välittävän yrityksen toimesta, jolloin toimin- Tutkimusten mukaan tilinpidon ulkopuolisen ko- ta sisältyi bkt:een. Lentojen ja hotellivarausten ohella titaloustuotannon arvonlisäyksen vuosimuutos ei ole esimerkkejä ovat itsepalvelu lentokentillä, kaupoissa, kovin paljon poikennut bkt:n vuosimuutoksesta. Ero oli käteisen nostamisessa tai laskujen maksamisessa. Kuten suurimmillaan vuonna 2007, jolloin bkt kasvoi nimelli- edellä jo todettiin, tällaista kotitalouksien osallistumista sesti 8 prosenttia, mutta tilinpidon ulkopuolinen kotita- 7 DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA loustuotanto 3,5 prosenttia. Vuonna 2009 ero oli toiseen Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit luonnollisesti kulu- suuntaan, bkt pieneni nimellisesti 6,5 prosenttia, mutta vat tuotannossa. Niiden elinikä kansantalouden tilinpi- kotitaloustuotanto 3 prosenttia. Toisin sanoen kotitalo- dossa oletetaan yleisesti 10 vuodeksi. Ohjelmistoinves- ustuotanto on kehittynyt vakaammin kuin bkt. tointien eliniäksi oletetaan 5 vuotta. Kansantalouden tilipidon käsikirjat muuttuvat hitaasti Muiden henkisten omaisuustuotteiden kuin tutki- eikä muutoksia esimerkiksi tilinpidon nykyiseen tuotan- mus- ja kehittämisinvestointien tilastointi on tällä hetkel- torajaukseen liene odotettavissa ainakaan lyhyellä aikavä- lä osin puutteellista eikä niiden investointi- tai kantatie- lillä. Internet-talouden (digitaalisen talouden) kuvaus on toja julkaista erikseen. Sama pätee sellaisiin aineettomiin kuitenkin pohdittavana. YK:n tilinpitokäsikirjan, SNA:n varoihin, jotka eivät kuulu investointeihin vaan erään seuraavaa uudistusta valmisteleva kansainvälinen Advisory ’Muiden valmistamattomien varojen nettohankinta’. Näi- Expert Group kylläkin torjui huhtikuussa 2016 ehdotuk- tä ovat mm. radio-spektra, sopimukset ja lisenssit sekä sen ilmaispalveluja vastaavan laskennallisen kulutuskompo- goodwill. Sektoritilillä kyseinen erä sisältää tällä hetkellä nentin lisäämisestä tilinpitoon, mutta aikoo kuitenkin tut- tietoja vain päästöoikeuksien myynnistä. kia mitä lisätietoa digitaloudesta olisi mahdollista tuottaa. Ehkä ongelmallisinta on käyttäjien kannalta, ettei Tämä voisi tarkoittaa erilaisten, digitaalista taloutta kuvaa- nk. softainvestoinneista julkaista erillisiä tietoja ja että vien satelliittitarkastelujen lisäämistä tilinpitoon. OECD:n tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit julkaistaan muita työryhmän työsuunnitelmassa mainitaan esimerkkeinä investointeja karkeammalla toimialajaolla. Myöskään seuraavat täydentävät kokonaisuudet: verkkokauppa, il- ICT-laiteinvestointeja ei julkaista erikseen. Siihen syynä maispalvelujen arvo kotitalouksille ja tietovarantojen arvo. on tietojen epävarmuus. Esimerkkejä investointien rajanvedosta 3.2. Investoinnit ja aineeton Asunnon hankinta on kansantalouden tilinpidossa aina pääoma investointi eikä kulutusmeno. Periaatteessa airbnb-toi- minnassa käytetty asunto pitäisi olla siltä osin majoi- Investointien (kiinteän pääoman bruttomuodostuksen) tustoiminnan talonrakennusinvestointi eikä asuntojen määrittelyssä on tärkeää tehdä rajanveto välituotekäyt- omistuksen tai vuokrauksen asuinrakennusinvestointi. töön ja kulutukseen. Käytännössä rajanveto välituote- Toimialaluokitus (tol2008) ei tosin tunnista airbnb-toi- käyttöön määräytyy yritysten kirjanpitokäytäntöjen mu- mintaa, mutta tuntuisi luontevalta käsitellä se majoitus- kaan: investointeja ovat ne menot, jotka yritykset ovat toimintana eikä asuntojen vuokrauksena. Käytännössä kirjanneet investoinneiksi. Rajanveto kulutukseen on jakoa ei kannattane tehdä, koska ilmiö on vähämerkityk- myös periaatteessa selkeä: investointeja ovat ne hankin- sellinen, mutta tilannetta kannattaa kuitenkin seurata. nat, joita kotitaloudet käyttävät tuotantotoimintaan. Si- Uber-taksiliikenteessä käytetyn auton hankinta ten esimerkiksi auton hankinta on investointi, jos kotita- pitäisi taksiliikenteen harjoittamisen osalta katsoa inves- lous hankkii sen yrittäjätoimintaan, mutta kulutusmeno, toinniksi eikä kulutusmenoksi. Käytännössä lienee niin, jos auto hankitaan henkilökohtaiseen käyttöön. että eri alojen yrittäjien autohankinnat kirjautuvat inves- Suomen tilinpidon pääomanmuodostukseen ja kulu- toinneiksi kokonaan, vaikka niitä käytetään myös muu- miseen sovelletaan varaluokitusta, joka periaatteessa kattaa ten kuin yrittäjätoiminnassa. Ongelma saattaakin olla kaikki aineelliset ja aineettomat varat. Digitalisoituvassa ja toisinpäin, autoinvestoinnit yliarvioituvat tilinpidossa. globalisoituvassa taloudessa henkisten omaisuustuottei- Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittäminen den (IPP, Intellectual Property Products) merkitys kasvaa on periaatteessa investointi omaan (ja muidenkin) käyt- ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Tilinpidossa erä töön. Investointi on ilmaiseksi kaikkien saatavilla. Sille ei sisältää tutkimus- ja kehittämistoiminnan, mineraalien et- voi kuitenkaan laskea arvoa, koska työ on tehty ilmaiseksi. sinnän, ohjelmistot ja tietokannat, viihteen, kirjallisuuden Yritystietojärjestelmiin kertyneet tietomassat (big ja taiteen alkuperäisteokset sekä muut henkiset omaisuus- data) voisivat ainakin teoriassa kuulua henkisiin omai- tuotteet. Henkiset omaisuustuotteet sisältyvät tilinpidon suustuotteisiin luettaviin tietokantoihin. Yritykset käyt- investointeihin tällä hetkellä seuraavasti (luvut kuvaavat tävät keräämiään tietomassoja toiminnassaan esimerkiksi koko kansantalouden kiinteän pääoman bruttomuodos- kohdentaakseen markkinointia. SNA suosittaa, että vain tusta Suomessa vuonna 2015 käyvin hinnoin): tietokantojen fyysinen ylläpito ja rakentaminen sisällyte- tään tuotettuun pääomaan, mutta sinne kertyneen tiedon N117 Henkiset omaisuustuotteet 9,0 mrd EUR tuottopotentiaali jää sen ulkopuolelle. Käytännössä siis siitä: kansantalouden tilinpidossa kirjataan investoinniksi tieto- N1171 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 5,8 mrd EUR aineistojen digitalisointiin liittyvät kustannukset, muttei niihin kertyneiden aineistojen arvoa itsessään. Yksi syy 8 DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA tähän on se, että se saattaisi tahattomasti johtaa tiedon (ja talouden rakennemuutokset tulevat otetuksi paremmin inhimillisen pääoman) pääomittamiseen kansantalouden huomioon kuin aiemmin, jolloin perusvuotta vaihdet- tilinpidossa (Ahmad, N. and P. Schreyer 2016). tiin viiden vuoden välein. Käytännössä big data tullee mukaan vain, jos yritykset Käytännössä bkt:n volyymi lasketaan summaamalla kirjaavat sen taseessaan. OECD:n (Ahmad & Schreyer yhteen toimialoittaiset bruttoarvonlisäykset ja lisäämällä 2016) artikkelin mukaan tietokantojen markkina-arvo tuoteverot ja vähentämällä tuotetuet. Toimialoittaiset brut- on todennäköisesti huomattavasti pääomakannan las- toarvonlisäykset saadaan deflatoimalla tuotos ja välituote- kentamallin (Perpetual Inventory Method) arvostamaa käyttö erikseen sopivilla hintaindekseillä (kaksoisdeflatoin- pääomakantaa suurempi. Onkin todennäköistä, että tie- ti) ja vähentämällä deflatoitu välituotekäyttö deflatoidusta tokantojen koko arvo huomioidaan vain silloin, kun ne tuotoksesta. Näin saatu arvonlisäyksen volyymi voi yksit- myydään kokonaisuudessaan. Tällöin sen kaiketi tulisi täisillä toimialoilla heilahdella paljonkin vuodesta toiseen, näkyä yrityksen liikearvossa, joka ei vaikuta bkt:een. Lii- mutta koko talouden tasolla heilahtelut tasoittuvat. kearvo merkitään aineettomaan omaisuuteen yrityksen Toinen kansantalouden tilinpidon keskeinen mittari taseeseen yleensä yrityskaupan yhteydessä. on nettokansantuote (NDP). Se saadaan, kun brutto- Henkisten omaisuustuotteiden myynti ulkomaille kansantuotteesta vähennetään kiinteän pääoman kulu- näkyy Suomessa ko. sektorin tai toimialan negatiivisena minen, mikä kuvaa pääomakannan arvon vähenemistä investointina, jonka vastinkirjaus on palvelun vienti. Jos normaalin kulumisen ja vanhentumisen seurauksena. kyse on valmistamattomien aineettomien varojen, Tämä osa tuotannosta on käytettävä uuden pääomakan- kuten päästöoikeuksien myynnistä ulkomaille, myynti nan luomiseen, jotta talouden tuotantokyky säilyy. Net- kirjautuu sekä kotimaan että ulkomaiden kannalta ko. tokansantuote kuvaa siten bruttokansantuotetta parem- valmistamattoman varan nettohankintaan. Molemmissa min talouden käyttöön jäävää tuotannon arvoa. tapauksissa Suomen vaihtotase paranee. Kolmas keskeinen mittari on (netto)kansantulo Jos itse IPP:tä ei myydä, mutta myydään sen käyt- (NNI). Se saadaan, kun nettokansantuotteeseen lisätään töoikeus ulkomaille, kirjataan palvelun vienti erässä ulkomailta saadut ensitulot (korot, osingot, kotiutta- ’Patentit ja rojaltit’. Saadut rojalti- tms. maksut kirjataan mattomat voitot, palkat ym.) ja vähennetään vastaavat IPP:n omistavan maan tuotokseen. ulkomaille maksetut ensitulot. Se kuvaa kansantuotetta Kansainvälinen konserni voi verotussyistä tai osana paremmin kansantalouden tuloja. yritysjärjestelyä siirtää jonkin tytäryrityksen taseessa ole- Myös kansantulo lasketaan reaalisena. Tällöin ote- vaa aineetonta pääomaa maasta toiseen ilman korva- taan ensitulojen lisäksi huomioon vaihtosuhdevaikutus usta. Tilinpidossa ja maksutaseessa IPP:n siirto maasta eli vienti- ja tuontihintojen muutoksen vaikutus. Vaihto- toiseen kirjataan nk. muuna volyymin muutoksena, joka suhteen parantuessa kansantaloudelle jää enemmän vien- ei vaikuta vaihtotaseeseen. tituloja ostaa suhteessa halvempia tuontituotteita. Jos vaihtosuhde paranee, kansantulo kehittyy yleensä reaali- sesti paremmin kuin bkt tai nettokansantuote. Ero bkt:n 3.3. Kansantalouden tilinpidon ja kansantulon reaalisen vuosimuutoksen välillä voi olla mittareita huomattava, vuonna 1995 se oli jopa 4,5 prosenttiyksik- köä. Myös viime vuosina öljyn hinnan vaihdellessa ero Bruttokansantuote pyrkii mittaamaan tuotannon arvoa ja on ollut enemmän kuin yhden prosenttiyksikön. volyymia. Se ei ole hyvinvoinnin mittari, vaikka sitä sellai- Neljäs mittari on kansantalouden käytettävissä oleva sena usein käytetään. Taloudellista hyvinvointia (”aineel- tulo (disposable income). Se saadaan, kun kansantulosta lista hyvinvointia”, ”elintasoa”) se kuvaa nykyisellään koh- vähennetään ulkomaille maksetut tulonsiirrot (EU-mak- tuullisen hyvin, ei kuitenkaan täydellisesti. Esimerkiksi sut, kehitysyhteistyö, eläkkeet ym.) ja lisätään ulkomailta edellä mainittu tuotantoraja jättää palkattoman kotityön saadut tulonsiirrot. Kansantalouden käytettävissä oleva melkein kokonaan tuotantorajan ulkopuolelle, vaikka se tulo kuvaa nimensä mukaisesti käytettävissä olevaa tuloa. parantaa taloudellista hyvinvointia huomattavasti. Käytännössä bkt, nettokansantuote, bruttokansan- Bruttokansantuote (englanninkielinen lyhenne tulo, nettokansantulo ja käytettävissä oleva tulo ovat ni- GDP) ilmaistaan yleensä nimellisenä eli käypähintaise- mellisesti kehittyneet Suomessa keskenään hyvin samalla na, kunkin vuoden hintatasossa. Bkt:n kehityksen kan- tavalla. Reaalisessa kehityksessä on sen sijaan ollut mer- nalta oleellisempaa on tietää bkt:n reaalinen muutos eli kittäviä eroja vaihtosuhdevaikutuksen takia. kiinteähintaisen aikasarjan muutos. Se kuvaa bkt:n vo- Kotitalouksien tulojen kannalta oleellista on, miten lyymia, joka sisältää sekä tuotannon määrän että laadun kotitalouksien osuus käytettävissä olevasta tulosta ke- muutoksen. Nykyään kiinteähintainen sarja lasketaan hittyy. Vielä parempi mittari tälle on ns. kotitalouksien käyttämällä perusvuotena aina edellistä vuotta, jolloin oikaistu käytettävissä oleva tulo (adjusted income), joka 9 DIGITALISAATIO JA BKT – MITEN DIGITALISAATIO NÄKYY TALOUSTILASTOISSA sisältää myös julkisyhteisöjen ja voittoa tavoittelematto- yhä monimutkaisemmin. Palvelujen tai digitaalisten mien yhteisöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksi- hyödykkeiden (esim. ohjelmistojen ja sovellusten) osuus lölliset palvelut kuten koulutus-, sosiaali- ja terveyspal- tuotteen tuotantokustannuksista ja lopputuotteen ar- velut. Se on käyttökelpoinen erityisesti kansainvälisissä vosta voi olla merkittävä. Tämä ei välttämättä käy ilmi vertailuissa, koska nämä palvelut on järjestetty eri maissa tilastoista, koska niissä käytetyt luokitukset tai niissä eri tavoin. käytetyt lähdetiedot eivät ole riittävän yksityiskohtaisia. Kotitalouksien oikaistua tuloa vastaava kulutus- Esimerkiksi ulkomaankauppatilastoissa tuote voi edel- käsite on kotitalouksien todellinen kulutus (actual leen kirjautua kokonaan tavaravientiin lopputuotteen consumption), jossa kulutusmenoihin on lisätty edellä mukaisesti. Tarjonta- ja käyttötauluissa tuotos ja väli- mainitut yksilölliset palvelut. Tulojen ja kulutuksen ero- tuotekäyttö pyritään kyllä jakamaan tuotteittain, mutta tuksena saadaan säästö. digitaalisia hyödykkeitä tilinpidon tuoteluokitus ei kat- Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo ja oikaistu tavasti erottele. Tuotoksesta ja välituotteista voidaan kui- tulo lasketaan myös reaalisina deflatoimalla ne kotitalo- tenkin eritellä ATK-suunnittelu ja ohjelmointipalvelut. uksien kulutusmenojen hintaindeksillä ja kotitalouksien Toimialojen välituotteina käytettyjen digitaalis- todellisen kulutuksen hintaindeksillä. Suomessa koti- ten hyödykkeiden mittaamiseen liittyy periaatteessa talouksien käytettävissä oleva tulo ja oikaistu tulo ovat samanlaisia ongelmia kuin kotitalouksien kulutukseen. kehittyneet melko samalla lailla. Tilinpidossa kunkin toimialan välituotekäyttö lasketaan mm. Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpää- töstilastosta saatavista arvotiedoista, jotka deflatoidaan 3.4. Digitaalinen talous ulottuu volyymin laskemiseksi välituotekäytön tuoterakenteen yli tilastoluokitusten mukaisesti sopivilla hintaindekseillä. Välituotteiden – kuten liikevaihdonkaan kohdalla – ei ole mahdollista Digitalisaatio koskettaa tavalla tai toisella kaikkia toimi- eritellä esimerkiksi konsernin sisäisen hinnoittelun vai- aloja, mutta perinpohjaisemmin se vaikuttaa niillä toimi- kutusta. Ei myöskään tiedetä missä määrin yritykset hyö- aloilla, joissa sekä tuotettavat hyödykkeet että niihin liit- dyntävät välituotteidensa komponentteina markkinoilta tyvät jakelu- tai muut palvelut ovat kokonaan tai osittain saatavia maksuttomia digitaalisia hyödykkeitä kuten siirrettävissä verkkoon. Se kiihdyttää Suomen teollisuu- ilmaisia ohjelmistoja. Molemmat ilmiöt vaikuttavat vä- dessa tapahtunutta rakennemuutosta, jossa korkeamman lituotekäytön arvon ja hinnan muutoksiin. jalostusarvon tehtävät ovat kasvaneet. Samalla teollisuus Tilastoista onkin hyvin hankala – ellei mahdoton on palveluvaltaistunut eli palvelujen merkitys teollisuu- – laskea edes karkeaa arviota digitalisaation suuruus- den väli- ja lopputuotteena on lisääntynyt. Palvelujen luokasta. Yksi seikka, mistä tämä johtuu, ovat tilastoissa digitalisoituminen mahdollistaa globaalit markkinat ja käytössä olevat luokitukset. Luokitukset määrittävät ke- vaikuttaa ulkomaankauppaan. hikon, jossa tilastotiedot esitetään. Esimerkiksi kulutus- Pelkästään kansantalouden tilinpidon toimialatilien tai toimialaluokituksissa ei kattavasti luokitella erikseen tai edes tarjonta- ja käyttötaulujen perusteella on kuiten- digitaalisia tuotteita tai toimialoja. kin vaikea erottaa meneillään olevaa rakennemuutosta, koska tavarat ja palvelut kietoutuvat tuotannossa yhteen 10

Description:
pi käyttö (Airbnb, Uber), arvoketjujen lyhentyminen. (printtimedia muuntuu maan sellaista yksityishenkilöiden keskenään käymää kauppaa, josta ei
See more

The list of books you might like

Most books are stored in the elastic cloud where traffic is expensive. For this reason, we have a limit on daily download.