Table Of Content

1 2001 Skeptikko uskomusmessuilla Numero 48 2.4.2001 PÄÄKIRJOITUS Epäileminen käy työstä Epäileminen ammattina on raskasta, mutta Kaveriporukassa on helppo ja mukava olla samaa antoisaa. Monissa ammateissa skeptikon mieltä. Maakuntatasolla ei ole riittävästi kriitti- taipumuksista on enemmän haittaa kuin sestä journalismista innostuneita tekijöitä. apua. Esimerkiksi pappina, liikemiehenä, po- Jo kohtalaisella työmäärällä voi selvittää us- liitikkona tai matematiikan opettajana epäilijän komattomia asioita. Semmoisen huomaaminen elämä on yhtä myrkkyä. Niissä hommissa on innostaa uusia ja rohkeita kykyjä. Heille pitäisi uskottava annettuihin malleihin, kaavoihin ja antaa enemmän palstatilaa ja lähetysaikaa. järjestelmiin. Mutta hyvän tai edes kohtalaisen Arkojen juttujen julkaiseminen voi olla vai- toimittajan pitää olla jo syntyjään tyyppi, joka keaa. Kustannus- ja mediamaailmassa on paljon aavistelee kaiken aikaa pahinta. Ei ehkä yksityis- konformisteja. On huomattavasti helpompi elää, elämässään, mutta työssään. Silti Woody Allen jos unohtaa vääryydet ja siirtyy viihteen puolelle. voi olla yllättävän monen journalistin suosikki Olemme hyvin tavallisia ihmisiä. Harva uskaltaa elokuvantekijänä. Arthur Schopenhauer lienee pistää koko elämänsä peliin. Pitää olla joko ääliö vastaavasti tutkivien ja penkovien toimittajien tai ääliömäisen rohkea. Valtakoneisto iskee takai- mielifilosofi. sin. Tavalla tai toisella. Se isku tulee ennemmin Suomalaisten nykykatastrofien taustalta löyty- tai myöhemmin. Ja se tulee kovaa! vät liian hyväuskoiset ja kaveripiirinsä lumoissa Kuumien juttujen seuraukset voivat olla ka- olevat toimittajat. Esimerkkejä on politiikassa, tastrofaaliset sekä yksittäisen toimittajan että talouselämässä ja urheilussa. Jos politiikan- ja koko työporukan kannalta. Kaikki riippuu omas- taloustoimittajat olisivat hoitaneet hommansa ta asemasta työpaikalla, suhteesta esimieheen, kunnon skeptikon tavoin, ei meillä olisi hätä- päättäjien herkkänahkaisuudesta, työkavereitten päivää. Emme edes tuntisi sanoja pankkikriisi ja solidaarisuudesta ja kustantajan ymmärryksestä. lama. Sama pätee urheiluun ja erityisesti huip- Harvalla kustantajalla tässä maassa on riittäväs- pu-urheiluun. Jos urheilutoimittajat eivät täysin ti rohkeutta ja pyrkimystä rehellisyyteen. Tiedon- kritiikittömästi hölöttäisi hjallisten peeärrää, niin välityskin kun on vain liiketoimintaa. meillä ei olisi hiihtohässäkkää. Kilpaurheilun ää- Toimittajan työssä epäilijän kyvyt pääsevät liömäisyydet näkee kuka tahansa lukemaan ja oikeuksiinsa. Ne voivat jopa jalostua ja tuottaa kirjoittamaan oppinut. Kannattaako niistä edes lukijoille monia iloisia hetkiä. Lukunautinnon huolestua? Pintaurheilun julkisuusarvo ja mega- lisäksi toimittaja voi tarjota kipeitä tietoja. Hän bisnes romahtaisivat hetkessä, jos urheilutoimi- voi olla herättäjä, viimeinen unilukkari. Toisaalta tuksiin palkattaisiin pari kunnon toimittajaa ny- jatkuva päättäjien toiminnan motiivien selvittely kyisten hehkuttajien, huutajien ja mielistelijöitten ja moraalin arvioiminen käy voimille. Siinä voi tilalle. Kylmäveristä urheilubisnestä myötäileviä jopa oma suhteellisuudentaju kärsiä. Koskaan ei juttuja löytyy joka viikonloppu iltapäivälehdistä voi olla varma mistään. Oma mottoni on: varo, ja television urheiluohjelmista. sinua huijataan. Pienlehdessä ikäviä kysymyksiä tekevällä ja arkistoja penkovalla toimittajalla on helteiset ol- Kalle Keränen tavat, kahdestakin syystä. Uutisia ja pengottavaa kalle.keranen@sicom.fi riittää, sillä paikallis- ja maakuntalehdillä ei ole minkäänlaista perinnettä tutkivalle journalismil- le. Perusteellista työtä ei ole tehty. Kuntien ja kaupunkien päättäjien on annettu sählätä kaikessa rauhassa. Johtavat poliitikot ja virka-miehet ovat Kirjoittaja on Sulkava-lehden päätoimittaja ja tutkiva- liian lähellä päällikkötoimittajia ja kustantajia. na journalistina vuonna 2000 palkittu toimittaja. 2 SKEPTIKKO 1/2001 SISÄLTÖ 1/2001 Numero 48 Professori Juha Kere: Geeneistä ei ole tulevaisuu- Julkaisija den ennustajiksi ................................................4 Risto K. Järvinen Skepsis Ry PL 483 Geeneillä myydään huuhaata ...........................9 00101 Helsinki Risto K. Järvinen www.skepsis.fi Bara Normal. Höpsismin geeni löydetty .......11 Päätoimittaja Voiko poltergeist-ilmiötä Risto K. Järvinen järkiperäisesti tutkia? ....................................12 Hannu Lauerma Toimitus Pellavansiemenvalmisteiden Närhitie 11 terveys- vai haittavaikutus ............................16 01450 Vantaa Pertti Kolari puhelin: 040 - 5616 050 Myrsky vesilasissa ........................................19 e-mail: editor@skepsis.fi Puheenjohtajan palsta. Taitto Huuha-palkinnon jälkimaininkeja .................20 Jukka Häkkinen Risto K. Järvinen “Paradigma 2001“ kumosi perustelut nousevien tähtimerkkien vaikutuksista .........22 Kaikki tässä lehdessä julkaistut kirjoituk- Jukka Vuori set ovat kirjoittajien omia mielipiteitä, eivätkä edusta toimituksen, Skepsiksen Skeptikko uskomusmessuilla ........................24 tai ECSO:n virallista kantaa. Risto K. Järvinen (ECSO=European Council of Skeptical Organisations. Skepsis ry on ECSO:n Matkapuhelimet ja terveys ............................32 jäsen.) Dariusz Leszczynski Varpumiehet innokkaina Joensuussa .............38 Painopaikka Vesa Tenhunen Nykypaino Skeptikon Katekismus ..................................39 Pertti Kolari ISDN 0786-2571 Keskustelua. Vastauksia tyhmiin kysymyksiin evoluutiosta ................40 Anssi Saura SKEPTIKKO 1/2001 3 Professori Juha Kere: GGeeeenneeiissttää eeii oollee ttuulleevvaaiissuuuuddeenn eennnnuussttaajjiikkssii Mihin geenit kelpaavat tutkimuksessa? Kun tehdään eri eliölajien vertailevaa tutkimusta, pystymme geenien avulla vastaamaan kysymykseen, mistä me tulemme. Voimme saada tietoa evoluution kulusta. Jo nyt olemme oppineet, että hyvin suuri osa geeneis- tämme on olennaisesti samanlaisia kuin hiivalla ja vielä suurempi osa samanlaisia kuin sukkulamadolla. Erona on, ettei hiivalla ole geenejä, joita käytetään solujen väliseen kommunikaatioon, koska se ei yksisoluisena sellaisia tarvitse. Suk- kulamato tuhannella solullaan kommunikaatiota jo tarvitsee, mutta ihminen paljon enemmän, joten meillä solujen väliseen kommunikaatioon vaikuttavat geeniperheet ovat luonnollisesti suurempia kuin sukkulamadolla. Kiinnostavaa lääketieteen kannalta on näiden Genetiikan professori Juha Kere. elintoimintojen yhtäläisyyksien ja eroavaisuuk- sien tutkiminen. Toinen alue, johon geenitietoutta voidaan käyt- Sattumalle sijaa tää, on ihmisen monimuotoisuuden tutkiminen. Ihmiset eroavat perimältään toisistaan vain muu- Tautien taustat voidaan karkeasti luokitellen taman promillen verran. Silti on arveltu, että kaksi jakaa perintötekijöistä ja ympäristötekijöistä ai- ihmistä poikkeaa toisistaan useamman kymme- heutuviksi. Pelkästään ympäristötekijöistä johtuu nen tuhannen pienen koodin kautta eri geeneissä. esimerkiksi luun murtuma lento-onnettomuudes- Tämä vaihtelu selittää eri näköisyytemme ja sen, sa - asiaan ei vaikuta yhtään luun vahvuus, vaikka että sairastumme eri tauteihin. se onkin osittain perintötekijöistä riippuvainen. Myös kansojen sukulaisuutta, väestöhistoriaa Verenvuototauti, eli hemofilia, johtuu taas lähes ja ihmisen varhaishistoriaa voidaan tutkia gee- täysin perintötekijöistä, eli siitä onko veren hyy- nien avulla. Tiedämme, että ihmislaji on saanut tymistekijägeenissä mutaatiota vai ei. alkunsa Afrikassa, jossa väestöjen sisäiset erot On koko joukko tavallisia sairauksia, joiden ovat suurimmat kuin mitä missään väestöissä tiedetään kasaantuvan perheittäin - joihin siis tunnetaan. Ihminen on elänyt Afrikassa kaikista vaikuttavat perintötekijät. Silti esimerkiksi ident- kauimmin, koska erojen kirjo on ehtinyt muodos- tisillä kaksosilla ei toisen sairastuminen määrät- tua niin laajaksi. tyyn tautiin ennusta myös toisen sairastumista Geenit kelpaavat myös yksilön tunnistukseen, samaan tautiin. Todennäköisyys on vain 50 pro- sukulaisuuksien selvittämiseen ja rikostutkin- senttia, vaikka kyseessä ovat perintötekijöiltään taan. Sekä erittäin tärkeään asiaan: tautien syiden täysin samanlaiset yksilöt. Perintötekijät eivät selvittämiseen. yksin aiheuta sairauksia, vaan niihin vaikuttavat 4 SKEPTIKKO 1/2001 “DNA on puhdas luonnontuote. Ei ole olemassa teellisen edullisesti tunnistaa kyseisten tautien elämää ilman DNA:ta. Joka kerta, kun juomme lasil- takana olevat geenimutaatiot. Mutta jos geenien lisen vettä, pistelemme suuhumme bakteerien DNA: perään halutaan lähteä kattavasti, pitää vuosittain ta. Joka kerta kun syömme pihvin, syömme lehmän tutkia noin 60 000 odottavaa äitiä tai tulevaa DNA:ta. Joka kerta, kun syömme luonnonmukaista isää. Tästä joukosta löytäisimme noin 12 000 elävää ravintoa salaatin muodossa, syömme DNA: tautien perimän geeninkantajaa. Tämän jälkeen ta, joka on vieläpä raakaa. Elimistömme on kestänyt olisi loogista tutkia, onko heidän puolisoillaan tätä hyvin satoja tuhansia vuosia.” tautigeenejä, jolloin löytäisimme jälleen 2500 kantajaa lisää. Valtaosalla pareista olisi kuitenkin eri sairauden perintötekijät, jolloin mitään riskiä - Risto K. Järvinen - saada sairas lapsi ei ole. Seulonnassa löytyisi noin 130 paria, jossa molemmat puolisot kantavat samaa peittyvästi periytyvää geeniä. Sairaita lapsia he synnyttäisivät siis noin 30. myös ympäristötekijät ja usein unohdettu oikea, Näiden 30 suomalaisen tautiperintöön sairastu- puhdas sattuma. van lapsen etukäteen löytämiseen kuluisi ainakin Ihmisen ulkomuoto on voimakkaasti geneetti- kymmenen sairaanhoitajan kokopäiväinen työpa- sessä kontrollissa, josta yksinkertainen todistus nos per vuosi ja lisäksi työpanos, joka tarvittaisiin on identtisten kaksosten muistuttaminen toisiaan näytteiden ottamiseen, lähettämiseen ja tutkimi- niin voimakkaasti, että heitä on vaikea erottaa seen sekä tulosten järjestyksessä pitämiseen. Voi- toisistaan. Ympäristö vaikuttaa asiaan hyvin vä- daan kysyä, kannattaako se. Miksi seulottavien hän. Kuitenkin, jos tutkitaan kaksosten silmien joukkoon on valittu juuri nämä sairaudet? Kuka iris-kuviointia, niin ne ovat erilaiset, vaikka muo- päättää, mitkä sairaudet pitäisi kuulua tutkitta- dostuvat tasan samoista perintötekijöistä. vien joukkoon ja miksi? Onko ylipäätään oikein On keinotekoista ruveta selittämään, että asia etsiä sairauksia? Olisiko järkevämpää käyttää johtuu siitä, että kaksoset olivat äidin kohdussa eri niiden kymmenen sairaanhoitajan työ esimerkik- puolilla - toinen vasemmalla, toinen oikealla - ja si päihdeongelmaisten perheiden auttamiseen? että tämä ympäristötekijä vaikutti iris-kuviointien Näin estettäisiin päihdeongelmasta johtuvaa muodostumiseen. vammautumista, joka todennäköisesti on lukuna Kysymys on puhtaasti satunnaisista ilmiöistä, suurempi kuin 30. Kysymyksiin ei ole tieteellisiä jotka liittyvät siihen, miten solut jakautuvat ja vastauksia, vain arvovastauksia. asettautuvat paikoilleen kuvioinnin muodostues- Suomessa pari vuotta sitten istunut geeniseu- sa. Vastaavia, satunnaisia ilmiöitä on elimistös- lontatyöryhmä totesi, että tällä hetkellä ei ole sämme luultavasti erittäin paljon. aihetta eikä perustetta käynnistää minkäänlaisia geeniseulontoja. Geeniseulontaa vai ei? Paljastavatko geenit kaiken? Tällä hetkellä tunnetaan erittäin hyvin määrätyt harvinaiset suomalaiset sairaudet, niin sanotut Moni on esittänyt huolestumisensa siitä, että suomalaisen tautiperinnön taudit. Niillä tarkoi- kohta vakuutusyhtiöt ja työnantajat haluavat tie- tetaan noin kolmeakymmentä yleensä peittyvästi tää geeneistämme kaiken. Asiaa kannattaa katsoa periytyvää sairautta, jotka todetaan yhteensä noin väestöepidomiologiselta ja teknis-tieteelliseltä 30 lapsella vuodessa Suomessa. Potentiaalinen pohjalta, jotta selviää mihin geenit kelpaavat ja riski saada sairas lapsi on noin 130 perheellä mihin eivät. vuosittain, koska vain joka neljäs riskiperheistä Mitä tarkoittaa alttius geneettisessä mielessä? saa sairaan lapsen. Jos olisi olemassa geenitesti, joka erottelee jo- Voidaan laskea, että noin joka viides suoma- honkin tautiin alttiit ihmiset, voitaisiin väestö lainen kantaa mukanaan ainakin yhtä näiden sai- sen perusteella jakaa kahteen ryhmään: sellaisiin rauksien geeneistä. Pitäisikö samaan sairauteen jotka omistavat alttiusgeenin ja sellaisiin, jot- altistavaa geeniä kantavat riskiparit seuloa esiin? ka eivät omista. Alttiusgeenien omistajista siis En tiedä oikeata vastausta, mutta on helppo las- suurempi osuus sairastuu esimerkiksi verenpai- kea, mitä tämä tarkoittaisi käytännössä. netautiin kuin niistä, jotka eivät kyseistä geeniä On olemassa menetelmiä, joilla voitaisiin suh- omista. On kuitenkin olemassa pieni joukko ih- SKEPTIKKO 1/2001 5 misiä, jotka eivät omista alttiusge- eniä, mutta sairastuvat kuitenkin. Ja tietysti joukko, jotka omistavat geenin, mutta eivät koskaan sairastu. Geenit eivät merkitse kohtalon- omaista, varmaa ennustetta, vaan pikemminkin tilastollista lukua. Esimerkiksi astmaa sairastaa noin neljä prosent- perusteella pitää myös olla kunnollinen keino tia väestöstä. Kuvitellaan, että puolet tapauksista puuttua siihen prosessiin, josta tauti aiheutuu, johtuisi geeneistä ja puolet muista tekijöistä. Jos seulonnasta täytyy siis olla hyötyä käytännön sitten lähdettäisiin tutkimaan sataatuhatta ihmis- kannalta. Lisäksi seulontaa täytyy olla tasapuo- tä, voisi kyseisen geenin omistajia olla vaikkapa lisesti, jatkuvasti saatavilla. Se, että seulontoja yhdeksän prosenttia, eli 9000 ihmistä, joista 2000 toteutetaan vain jollekin ryhmälle vain jonakin sairastuisi astmaan ja 7000 ei sairastuisi koskaan. aikana ei WHO:n mukaan ole hyväksyttävää. Niitä, jotka sairastuvat, mutta eivät omista geeniä, Kriteerien mukaan testimenetelmän pitää olla olisi myös 2000. Siis noin 20 prosenttia geenin riittävän tarkka löytämään ne, jotka todella tulevat omistajista sairastuisi. sairastumaan. Seulonnan aiheuttamien kustan- Kelpaisiko tällainen testi väestön seulontaan? nusten täytyy olla kohtuullisia verrattuna itse Mitä tehtäisiin niiden 7000 terveen kanssa, joilla sairauden aiheuttamiin. oli positiivinen testitulos, mutta jotka eivät kos- Täyttyvätkö edelliset edellytykset geeniseulon- kaan sairastuneet? Mitä tehtäisiin niiden 2000 nan osalta, jos ajatellaan tavallisia tauteja? Eivät. sairaan kanssa, joille sanottiin, ettei riskiä ole, Yhdenkään tavallisen taudin seulomiseen ei ole mutta jotka kuitenkin sairastuivat? olemassa geenitestejä, jotka täyttäisivät riittävän On hyvin tärkeää tiedostaa, ettei alttiusgeenin tarkkuuden vaatimuksen. Sellaisia ei ole luulta- kantajuus tarkoita välttämättä sairastumista, vaan vasti ole edes näköpiirissä. kasvanutta riskiä sairastua. Jos joku kulkee pyö- Mihin geenit sitten kelpaavat? Lääkinnällisessä rällä töihin sen sijaan että käyttäisi bussia, ottaa toiminnassa pyritään diagnoosiin - mahdollisen hän luultavasti kymmenkertaisen kuolemanriskin tarkkaan sairauden tunnistamiseen - sekä syyn- joka päivä. Kysymys on riskiluvuista, jotka eivät mukaiseen tai mahdollisimman paljon ihmistä yksilön kohdalla useimmiten toteudu. hyödyttävään sairauden hoitoon. Tähän tehtävään geenit tulevat kelpaamaan erittäin hyvin. Geenitestien käyttö otettaneen tulevaisuudessa Diagnostiikan avuksi diagnostiikkaan mukaan. Olisi epäloogista ryhtyä WHO on laatinut aikanaan, ennen kuin geeni- erottelemaan geenitestejä erikseen muista labo- testeistä tiedettiin yhtään mitään, kriteerit seu- ratoriotesteistä, joita lääketieteessä käytetään. lontatutkimuksille väestössä. Kriteerien mukaan Ihmisiä ei voi asettaa eri asemaan sillä perus- vain sellaisia asioita kannattaa seuloa, jotka ovat teella, todetaanko esimerkiksi verenvuotautia merkittäviä terveysongelmia - monet tavallisista sairastavalta hyytymistekijähäiriö verinäytteestä taudeista täyttävät tämän kriteerin. Seulonnan valkuaisainetta tutkimalla vai verisolun RNA- 6 SKEPTIKKO 1/2001 “Geenien toiminnasta ymmärretään suurin piirtein yhtä paljon kuin puhelinluettelon perusteella voi ymmärtää sosiologiaa ja yhteiskunnan toimintaa. SUOMEN Vaatii kokonaan uuden tutkimusotteen selvittää, miten geenit pelaavat yhteen solun ja elimistön toiminnassa.” GENOMIKESKUS Suomen genomikeskus on kansallinen mo- nitekijäisten tautien geenitutkimuksen asiantuntijalaitos. Se toimii Helsingin yli- opistossa erillisenä yksikkönä. Laitoksen johto- kuntaan kuuluu edustajia myös muista yliopistois- ta ja tutkimuslaitoksista. Yhteistyökumppaneina näyte ottamalla vai tehdäänkö DNA-testi. Aivan ovat tutkijaryhmät, joiden mielenkiinto kohdistuu yhdentekevää on, millä menetelmällä diagnoosi tautien perussyiden selvittämiseen. tehdään. Kaikki testit ovat biokemiallisia - ei Keskuksen tehtävänä on tutkimushankkeiden DNA ole molekyylinä sen kummallisempi kuin suunnittelu ja asiantuntija-apu, ihmisperimän mikään muukaan molekyyli elimistössämme. merkkiominaisuuksien määrittäminen (genotyyp- paus) tutkimustarkoituksiin, tulosten tulkinta ja geenivaikutusten tunnistaminen sekä tutkijakou- Täsmälääkkeitä tiedossa lutus. Keskus ei tee diagnostisia geenimäärityksiä Jos geenitestejä ei kohdisteta koko väestöön, eikä ota tutkiakseen yksittäisiä perheitä tautien- nusteiden laatimiseksi. vaan pelkästään niihin, jotka sairastuvat johonkin tiettyyn sairauteen, saatamme pystyä jakamaan sairastuneet tautimekanismin suhteen erilaisiin Suomi on perinnöllisten tautien ryhmiin. Näiden ryhmien osalta kannattaa tutkia, tutkimuksen mallimaa tehoaako niihin joku hoito paremmin kuin joku Suomen väestöhistoria ja suomalainen tervey- toinen. Lopulta, kun opimme solujen ja elimis- denhuoltojärjestelmä ovat antaneet maallemme tön toiminnasta ja sairausprosessista enemmän, kansainvälisesti poikkeuksellisen hyvän aseman saamme uusia kohteita lääkehoidolle. Parin-kol- tautigeenien selvittämisessä. Väestö on elänyt menkymmenen vuoden päästä meillä alkaa olla suhteellisen eristyksissä muista kansoista. Luon- non aiheuttamat kulkuesteet ja alhainen väenti- uusia lääkkeitä, jotka ehkä tehoavat erityisen heys ovat johtaneet myös paikalliseen eristynei- hyvin jonkun tietyn geenin omistajiin. syyteen. Suomessa tautien geneettistä tutkimusta Lääketeollisuus on pitkään keskittynyt hake- helpottaa myös se, että jo 1600-luvulta lähtien maan pieniä molekyylejä, joilla voidaan vaikut- Suomessa kirkko on pitänyt tarkkaa sukulaisuus- taa elimistössä erilaisiin kohtiin kemiallisesti ja suhteista kertovaa kirjanpitoa. joita voidaan näppärästi ottaa suun kautta. Nyt Suomessa on kolmisenkymmentä niin sanotun kun genomitutkimuksen ja solujen toiminnallisen suomalaisen tautiperinnön tautia, joissa sairaus tutkimuksen myötä löytyy paljon uusia mahdolli- johtuu yhden perintötekijän muutoksesta. Suoma- sia vaikutuskohtia, niin suurin geenitutkimuksen laiset tutkijat ovat 1990-luvulla selvittäneet niistä vaikutus lääketieteeseen tulee olemaan se, että useimpien geenien paikat ja monien geenivirheet- ruvetaan kehittämään uusia lääkeaineita. Ny- kin on jo tunnistettu. Tutkijoiden työ on kansain- välisestikin mitattuna ollut suuri menestys. Nyt kyaikainen lääketiede tuntee muutamia satoja suomalaisten katseet kohdistuvat uuteen ongel- kohdemolekyylejä, mutta lähivuosina siirrymme maan: monitekijäisten kansantautien geneettisten tilanteeseen, jossa voimme valikoida kohdemole- osatekijöiden selvittämiseen. Myös näiden osalta kyylejä kymmenien tuhansien joukosta. suomalaisilla tutkijoilla on hyvät mahdollisuudet todellisiin läpimurtoihin. Tätä työtä tukee Suo- Monimutkaiset systeemit aina vaikeita men genomikeskus. ennustaa Lähde: http://www.genome.helsinki.fi/ Minkä takia tautigeenistä tutkimusta tehdään? Tarkoitus on pyrkiä ymmärtämään sairauksien syntymekanismeja, tarkentaa diagnostiikkaa ja SKEPTIKKO 1/2001 7 etsiä täsmällisempiä ja ikään kuin luonnonmukai- kuuluu taatusti näiden monimutkaisten systee- sempia hoitoja erilaisiin tauteihin. Tutkimusta ei mien vaikeasti ennustettavaan kategoriaan. Se, tehdä sen takia, että väestöä voitaisiin ruveta ja- mihin joku sairastuu kymmenen vuoden päästä, kamaan jonkinlaisiin kohtalonomaisiin ryhmiin. on kirkkaasti geeni- ynnä muitten ennustuksien Geenit eivät todellakaan kerro mihin olemme me- ulkopuolella. nossa. Geenit eivät ennusta tulevaisuutta. Geenit Tällä hetkellä tiedetään suhteellisen paljon ym- eivät kerro, mikä on hyvä ja mikä huono ominai- päristötekijöiden merkityksestä tautien synnyssä. suus, mihin kukin meistä sairastuu tai kuolee. Geenien merkityksestä tiedetään suhteellisen vä- Ihminen on aina hakenut ennusmerkkejä tule- hän. Jossakin vaiheessa tulevaisuudessa siirry- vaisuudesta. Erityisesti ihmiskohtaloiden osalta tään lääketieteessä tekemään tutkimusta, joka tällaisiksi ennusmerkeiksi ovat joskus kelvanneet selvittää ympäristötekijöiden, perintötekijöiden pääkallon mitat ja muoto. 1900-luvun alussa jopa ja sattuman yhteisvaikutusta tautien syntyyn. sivistysvaltio Yhdysvalloissa älykkyysosamäärää Silloin asioista ymmärretään paljon enemmän. käytettiin ihmisten lajitteluun - epäonnistuneesti. Pysähtyykö tutkimus silloin? Ei. Silloin nousee Rotua on käytetty vielä epäonnistuneemmin. Nyt esiin uusia kysymyksiä, joita ei tänä päivänä osata jotkut yrittävät pukea geenien päälle tällaista en- edes kuvitella. Jos tietäisin nämä kysymykset nyt, nustajan viittaa. Geenien edusmiehenä kieltäydyn tutkisin niitä parhaillaan ja voittaisin Nobelin ottamasta vastaan kyseistä ennustajan tehtävää. palkinnon. ■ Kaikenlaiset monimutkaiset systeemit ovat vaikeita ennustettavia. Kukaan ei vielä ole yrityksistä huolimatta onnistunut kehittämään luotettavaa Juha Kere toimii Turun yliopiston genetiikan pörssikurssien kehityksen ennustamismenetel- professorina ja Helsingin yliopiston Suomen mää. Meillä ei edes ole keinoja kertoa varmuu- Genomikeskuksen johtajana. Artikkeli perustuu della, minkälainen säätila on kuukauden kuluttua hänen luentoonsa Skepsiksen yleisötilaisuudessa Helsingissä. Monitekijäisen taudin ennakointi viime marraskuussa. GEENIKILPAILUA Tiedotusvälineet kertoivat huhtikuussa 2000, (Hugo) -hankkeen kanssa. että yhden ihmisen geeniperimä oli saatu Helmikuussa 2001 Hugo ja Celera julkistivat kartoitettua USA:ssa. Tämän oli tehnyt bio- lähes yhtä aikaa ihmisen geeniperimän. Amerikka- tekniikka-alan yritys Celera. Kyse oli geenitutki- lais-eurooppalaisen Hugo-projektin mukaan ihmi- muksen merkkipaalusta. sessä on 18 000 geeniä, Celeran mukaan geenejä Edessä kerrottiin kuitenkin olevan vielä paljon on 26 000. Molemmat luvut ovat huomattavasti työtä, ennen kuin ihmisen koko geenikartta on pienempiä kuin aikaisemmat arviot, joiden mukaan valmis. Silloista saavutusta kuvattiin palapeliksi, ihmisessä on jopa yli 100 000 geeniä. Edellinen jonka noin 3,5 miljardia osasta tiedetään, mutta ryhmä julkaisi työnsä tulokset tiedelehti Naturessa, joka on vielä melko hajallaan. Seuraava tehtävä jälkimmäinen Science -lehdessä. on eritellä materiaali, eli panna palaset paikoilleen, jotta saadaan tietää, mitä piirteitä ihmisessä kukin Geenikartat löytyvät seuraavilta sivuilta: geeni määrää. Sitten pitää tulkita, miten geenit toi- http://genome.wustl.edu/cgi-bin/ace/ mivat yhdessä. Vasta tämän jälkeen tieto on siinä GSCMAPS.cgi muodossa, että sitä voidaan kunnolla hyödyntää http://www.sciencemag.org/cgi/content/short/ esimerkiksi lääketieteessä. 291/5507/1304 Celeran saavutukset otettiin Yhdysvalloissa vastaan ristiriitaisin tuntein. Valkoinen talo piti saavutusta merkittävänä mutta korosti, että kaikki tieto Lähteet: ihmisen perimästä pitää antaa julkiseen käyttöön. http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/ Celera on yksityinen yritys, joka käy kilpajuoksua 20000407/ulko/20000407ul04.html perimän kartoituksesta julkisen ns. Human Genome http://www.apimall.com/ihgeenkarval.html 8 SKEPTIKKO 1/2001 Geeneillä kanssa, hän on esitellyt ainakin myydään Hengen ja tiedon messuilla viime syksynä ja Minä olen -messuilla huuhaata helmikuussa. Bundgaard kertoo DNA: n pitävän si- sällään paitsi Ihmisen geenit koostuvat neljästä emäksestä, kaiken tiedon joiden järjestyminen tuhansiksi pareiksi siitä, kuka sinä määrää geenin tehtävän. Emäksien järjesty- olet ja mikä on misestä johtuvat esimerkiksi silmien väri tai tai- perimäsi, myös tiedon siitä, kuka olet hengelli- pumus joihinkin perinnöllisiin sairauksiin. Geenit sellä tasolla: mistä tulet, mikä on elämäsi tarkoi- sijaitsevat pitkässä kaksikierteisessä dna-rihmas- tus, millainen ikuinen henkinen olento sinä olet. sa kuin kietoutuneina helminauhoina. Nauhojen Suurimmassa osassa ihmisiä tämä henkinen tieto pitkistä emäspareista muodostuu geeni. Yhdes- on unitilassa, ja siksi me olemme menettäneet sä geenissä on tuhansia tai kymmeniä tuhansia yhteyden korkeimpaan itseemme. emäspareja. Bundegaard selitti messuilla allekirjoittaneelle, Geenit valmistavat ikivanhan ohjeensa mukaan että joka toinen geenimme on täynnä valoa ja elimistöön tuhansia proteiineja, valkuaisaineita, joka toinen pimeä. Minussakin on kuulema piile- jotka puolestaan ovat ihmisen miljardien solujen vää potentiaalia - sisälläni on kasvunvaraa peräti elämän perusta. Kaikki emäsparit eivät muodosta viisikymmentä prosenttia. Kysymykseen ”kuin- toimivia geenejä. Pitkässä dna-rihmassa on näet ka saan sytytettyä valon pimeisiin geeneihini” myös paljon turhana pidettyä aineistoa. Sitä onkin Bundegaard vastasi: ”DNA aktivoidaan ohjatun kutsuttu roska-dna:ksi, koska sen tehtäviä ei tun- meditaation avulla. Ensin rentoutat mielesi ja neta tai geenimassa todellakin on turhaa. sitä kautta kehosi. Sitten lunastat jumalallisuu- Professori Juha Keren mukaan genomista ei tesi alkamalla aktivoida DNA:si nukkuvia osia. kuitenkaan voida poistaa ehkä ”turhiakaan” osia Vaikutat viiteen asiaan DNA-ketjussasi: kom- ilman jonkinlaisia vaikutuksia. Hän kertoo, että munikaatioon, täydellisyyteen, tunne-elämään, esimerkiksi puilla on perimän koossa huikeita luovuuteen ja kuolemattomuuteen. Prosessi on eroja: havupuilla on kymmeniä kertoja suurem- helppo, sen voi oppia kuka tahansa.” mat perimät kuin esimerkiksi koivulla. Puun voi Aktivointi tehdään kahdessa jaksossa. Ensim- siis tehdä sekä pienellä informaatiolla perimässä mäisellä kurssilla aloitetaan fyysinen ja henkinen että myös paljon suuremmalla perimällä. puhdistumisprosessi. Toisella kurssilla saatetaan Informaation määrä liittyy ratkaisevasti siihen, prosessi loppuun ja kutsutaan äiti maata ja taivaan miten eliöt pärjäävät vaihtuvissa olosuhteissa. isää energioineen täyttämään sinut. Mitä suurempi vaihtelu jollakin lajilla on, sitä Asiaan liittyy luonnollisesti myös varoitus. El- suuremmalla todennäköisyydellä sellainen laji let todella halua muutosta elämääsi, älä osallistu pärjää hengissä silloin, kun olosuhteet maapal- kurssille - DNA-aktivointi nimittäin muuttaa si- lolla muuttuvat radikaalisti. Keren mukaan olisi nut kokonaan. mukavampaa, että ihmisiä olisi possunväristen Kuulostaa ”vakuuttavalta”; DNA:mme vain ja vähän tummempien lisäksi vaikkapa vihreitä odottavat täyttymistään täysiin mittoihinsa. Asi- ja violetteja. Näin lajin säilyminen olisi turva- asta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Suomen tumpi. yhteyshenkilö Maria Schwelaan (040 - 749 Tanskalainen Sonja Bundgaard on keksinyt 1332). Kursseja on mainostettu pidettävän aina- kutsua roskageenejä nukkuviksi geeneiksi. Hän kin paikassa nimeltä Chris-Ki, Fredrikinkatu 45 on kehittänyt oman terapian geenien herättämi- A, Helsinki. seksi: DNA-aktivoinnin. Tätä terapiaa, jolla ei Risto K. Järvinen ole mitään tekemistä varsinaisen geeniterapian SKEPTIKKO 1/2001 9 Become a SKEPTICS SOCIETY Member and receive the highly acclaimed SKEPTIC MAGAZINE “...the best journal in the field.” - Stephen Jay Gould “stimulating and provocative” - Carl Sagan “a first rate job promoting science & rationality” - John Rennie, Editor-in-Chief, Scientific American “clearly superior... gutsy!” - Edward O. Wilson Each issue of SKEPTIC covers a special theme in depth. Special topics have included: • Deepak Chopra • Alternative Medicine • Evolution & Creationism • Mass Hysteria • Can History be a Science? • The God Question • The Environment • ESP & PSI Powers • Evolutionary Psychology • Evolutionary Ethics • Holocaust Revisionism • End Time Prophecies • Conspiracy Theories • The Recovered Memory Movement • Fraud In Science • Pseudomedicine— homeopathy, therapeutic touch • Acupuncture • Urban Legends • IQ, race & Intelligence • Deconstructing Science • Cloning & Genetic Engineering All our back issues are available. For sample articles, back issues, and more, visit our AWARD WINNING WEB PAGE http://www.skeptic.com/ JOIN OUR INTERNET HOTLINE FREE! For weekly email updates on science & skepticism send an e-mail to: [email protected] ❑ YES! I WOULD LIKE A SUBSCRIPTION TO SKEPTIC MAGAZINE WHICH INCLUDES A MEMBERSHIP IN THE SKEPTICS SOCIETY. SUBSCRIBE ONLINE WITH A VISA OR MASTER CARD: www.skeptic.com or e-mail us at [email protected] or FAX us at 626/794-1301. For information see our web page or phone us at 626/794-3119. Our mailing address: Skeptics Society, P.O.Box 338, Altadena, CA 91001. US Skeptic Membership & Subscription ❑ $30./1 yr. ❑ $50./2 yrs. ❑ $70./3 yrs. CANADA/MEXICO ❑ $40. / $70. / $100. All Other FOREIGN ❑ $50./ $90. / $130. (VISA, MasterCard or Moneyor der only on Foreign orders. No Eurocheques or foreign checks please!) 10 SKEPTIKKO 1/2001