Table Of Content

Silmäkö kamera? Magneettikentätkö vaarallisia? Horoskooppi skeptikoille Aaveiden metsästystä, lopunajan odotusta, terapiakultteja, terveydenhuollon priorisointia... Skeba-1999-2-A+.P65 1 31.8.2001, 14:08 Tiedeopetus r a k e n t a a m a a i l m a n k u v a a eee linkeinoelämän johtajat ovat olleet huo- listi muuttaneet maailmankuvaa. Tällaisia ovat lissaan tekniikan ja luonnontieteiden esimerkiksi käsitys ajan suhteellisuudesta, luon- osaamisen tasosta. Heidän ongelmanaan nonlakien todennäköisyysluonteesta sekä koko on laadukkaan työvoiman saatavuus. Laajem- maailmankaikkeuden hierarkisesta rakenteesta. min nähtynä kysymys on nuorisolle muodostu- Koska eri luonnontieteet niveltyvät saumat- vasta maailmankuvasta. Useimpia varttuneita tomasti toisiinsa ja muodostavat yhtenäisen ihmisiä luonnontieteet koskettavat vain teknis- tiedollisen järjestelmän, luonnontieteelliseen ten sovellustensa välityksellä. Varsinkin mate- yleissivistykseen kuuluu ainakin jonkin verran matiikkaa ja tietotekniikkaa hyödyntävät kovat tietoa kaikkien luonnontieteiden keskeisistä saa- luonnontieteet ovat jääneet suurelle yleisölle vutuksista ja teorioista. Jokainen ihminen tarvit- vieraiksi. Vaikka nykyaikainen tekniikka on hel- see myös sellaisia tietoja, jotka auttavat häntä pottanut ihmisten jokapäiväistä elämää, se ei ymmärtämään elinympäristöään ja omaa ase- ole lisännyt heidän tieteellistä sivistystään. maansa siinä. Detaljitietoa tärkeämpää on kui- Kuitenkin nykyaikainen maailmankuva on tenkin jäsentynyt kokonaiskuva luonnontieteel- luonnontieteellinen maailmankuva. Siksi yh- lisestä maailmankuvasta, mukaan luettuna tie- teiskunnan tulisi panostaa luonnontieteiden teellisen tutkimuksen tärkeimmät tunnusmer- opetukseen. Fysiikka on kaiken luonnontieteen kit. ja tekniikan yhteinen perusta. Fysiikan lakien Luonnontieteellistä sivistystä omaava ihmi- tunteminen on perusedellytys vastuulliselle toi- nen on myös hyvin varustautunut paljastamaan minnalle ja päätöksenteolle; ne määräävät ih- tieteen valepuvussa esiintyvää kaupallista hum- misen vaikutusmahdollisuudet, toiminnan rajat puukia. Hänen on helppo huomata, että väit- ja seuraukset. Fysikaalisen tiedon pätevyyden teet niinsanotuista paranormaaleista ilmiöistä ratkaisee vertailu havaintoihin. Mittauksen pi- perustuvat riittämättömiin havaintoihin tai vää- tää tuloksineen olla ainakin periaatteessa toistet- riin tulkintoihin ja että tarjotut selitykset usein tavissa. Tämä merkitsee tiedon objektiivisuutta, pohjautuvat magiaan tai muihin epätieteellisiin siis sen riippumattomuutta esimerkiksi politii- uskomuksiin. Luonnontieteellinen sivistys aut- kasta ja uskonnosta. taa häntä vaatimaan parempaa näyttöä havain- Luonnontieteet oppiaineina ovat tieto-, taito- tojen luotettavuudesta ja etsimään niiden luon- ja myös kulttuuriaineita. Sovellustensa kautta nollista selitystä. luonnontieteet ovat vaikuttaneet voimakkaasti Helsingin kaupungissa on ymmärretty tiede- ihmiskunnan historiaan. Luonnontieteellinen opetuksen merkitys nuorten maailmankuvan sivistys lisää siis olennaisesti edellytyksiä ym- muotoutumisessa. Elokuussa aloittaa toimintan- märtää niin historiaa kuin nyky-yhteiskuntaa- sa Helsingin luonnontiedelukio, jossa pyrki- kin. Luonnontieteiden opiskelu auttaa näke- myksenä on lisätä opiskelijoiden luonnontietei- mään ihmisen osana luontoa ja ymmärtämään, den tuntemusta, innostaa heitä luonnontietei- että ihmisen koko toiminta on riippuvainen den opiskeluun ja tarjota heille parhaat mah- luonnonlaeista. Niiden tunteminen antaa kykyä dolliset edellytykset alan jatko-opintoihin. arvioida, millaiset ratkaisut parhaiten vastaavat Luonnontiedelukion toiminta-ajatus on kitey- omaksuttuja arvoja ja johtavat toivottuihin ta- tetty sanoihin: Sivistys on älyllistä uteliaisuutta, voitteisiin. eettistä tajua, kykyä nähdä olennaista ja tahtoa Nykyaikaisen kulttuurikeskustelun taustaan toimia. kuuluu tietoisuus modernin fysiikan ilmiöistä, jotka ovat kuluneen vuosisadan aikana radikaa- Sisko Maria Eskola Matematiikan ja fysiikan opettaja 2 S K E P T I K K O 2 / 1 9 9 9 Skeba-1999-2-A+.P65 2 31.8.2001, 14:08 2/99 Numero 41 4 Terapiaa ja koulutusta new age -liikkeen hengessä.. Raija Hukkanen 9 Toimitukselta............................................................ Julkaisija Valokuvalukeminen – harhakäsitys ihmismielen Skepsis Ry 10 toiminnasta............................................................. PL 483 Jukka Hyönä 13 00101 Helsinki Terveydenhuollon priorisointi uskon varassa......... Markku Myllykangas, Olli-Pekka Ryynänen Päätoimittaja 18 Bara Normal........................................................... Marketta Ollikainen Harhakäsityksiä magneettikenttien terveys- 19 haitoista.................................................................. Toimitus Marketta Ollikainen LavengriPress 22 Viestejä haudan takaa............................................ Neljäs Linja 17–19 A 26 Risto Selin 23 00530 Helsinki Iloiset kasvot Marsissa............................................ puhelin (09) 72 619 72 Jukka Häkkinen 24 Horoskooppi skeptikoille....................................... e-mail: Rauni Kaskinen [email protected] 26 Viimeisiä aikoja odotellessa.................................. Antti Immonen Taitto & kansi 29 Steiner ennusti uuden ajan alkua......................... Juha Keränen Marketta Ollikainen 30 Aaveita metsästämässä.......................................... Kaikki tässä lehdessä julkaistut kirjoitukset Matias Aunola ovat kirjoittajien omia mielipiteitä, eivätkä 31 edusta toimituksen, Skepsiksen tai ECSO:n Yhdistys toimii........................................................ 33 virallista kantaa. Lyhyet.................................................................... 36 Kirjat...................................................................... 39 ISDN 0786-2571 Keskustelua............................................................ 43 Tulevia tapahtumia............................................... Painopaikka 44 English Summary.................................................. Nykypaino 3 S K E P T I K K O 2 / 1 9 9 9 Skeba-1999-2-A+.P65 3 31.8.2001, 14:08 Raija Hukkanen && TT ee rr aa pp ii aa aa kk oo uu ll uu tt uu ss tt aa -- ll ii ii kk kk ee ee nn hh ee nn gg ee ss ss ää nnneeewww aaagggeee ppp sykoterapiatapauksia ja koulutusyhteisö- Tilanne tuo mieleen 1960–70 -luvuilla länsi- jä, joissa on ilmennyt samantapaisia piir- maissa yleistyneen encounter sensitivity training teitä kuin uskonnollisissa kulteissa, on -tyyppisen koulutuksen mainostamisen työyhtei- tutkittu Yhdysvalloissa 1980-luvulta alkaen, söille ja vuorovaikutustaitoja tarvitseville ihmi- mutta kirjallisuutta aiheesta on edelleenkin sille. Tyypillistä näille ryhmille ja ryhmänvetä- suhteellisen vähän. Kulttimaisen psykoterapian jille oli itämaisen filosofian ja uskonnollisen tiedetään aiheuttavan vaikeita psyykkisiä ongel- ajattelun lainailu ja soveltaminen ryhmähen- mia hoitoon hakeutuville ja vaikuttavan kieltei- keen, kokemiseen, ajatteluun ja puheeseen. sesti heidän lähiympäristöönsä ja elämänpii- Tutkimuksissa tämän tyyppisen koulutuksen riinsä (1,2). Terapiakult- myönteiset vaikutukset – teja ja epäeettistä psyko- osa oli kokenut hyöty- terapeuttista hoitoa on Erilaisissa psyykkistä hoitoa ja neensä ryhmäkokemuk- ”henkisen kasvun” koulutusta todettu sekä yksilö- että sista, koska olivat tunte- tarjoavissa yhteisöissä on todettu ryhmäpsykoterapiassa, neet tulleensa hyväksy- samantapaisia piirteitä kuin useimmiten kuitenkin tyiksi ryhmässä – todet- uskonnollisissa kulteissa. Ihmiset erilaisissa terapiaryhmissä tiin yleensä lyhytkestoi- eristäytyvät, tulevat riippuvaisiksi (1,2,3,4). siksi. Suuri osa oli koke- kouluttajistaan ja terapeuteistaan, Suomessa Terveyden- nut ryhmät haitallisiksi, heitä käytetään taloudellisesti ja huollon oikeusturvakes- hämmentäviksi ja myös seksuaalisesti hyväksi. Keskustelua kuksen (TEO) hyväksy- psykoottisia oireita todet- asiasta on käyty vähän, vaikka mien ja valvomien psyko- tiin (5,6,7). monenlaisia virallisen valvonnan terapiamuotojen ja psyko- ulottumattomissa olevia terapia- tai New age -tyyppinen terapeuttien lisäksi parina koulutusmuotoja on markkinoilla ajattelu vaikuttaa edel- viime vuosikymmenenä runsaasti. leen olevan suhteellisen on versonut erilaisia tera- yleistä nykyisissäkin ”kas- piasuuntia ja ”henkisen vuryhmissä”. Koulutus, kasvun ja itsensä löytämisen” ryhmiä, joiden toi- terapia ja new age -uskomukset yhdistyneinä minnan arvioinnista ja valvonnasta ei vastaa ku- vaikeasti hahmotettavaksi, epäselvärajaiseksi ko- kaan. Terapeutin, kouluttajan, ohjaajan ynnä konaisuudeksi luovat vaarallisen kasvupohjan muun nimikkeellä toimii kirjavan ja usein suh- terapiakultille, etenkin jos kouluttaja/ohjaaja/te- teellisen vähäisen koulutuksen saaneita henki- rapeutti on karismaattinen, luottamusta herättä- löitä, jotka järjestävät terapiaa ja koulutusta. vä henkilö. Vaikuttaa siltä, että raja koulutuksen nimellä Karismaattiseen, kulttimaisia piirteitä omaa- kulkevan toiminnan ja psyykkisen hoidon välillä vaan ryhmään kuuluvien jäsenien tunnuspiirtei- on hämärtynyt, mikä edesauttaa eettisesti arve- tä on kuvattu olevan (8): luttavien ja psyykkisesti vahingollisten ilmiöi- 1) kiinnittyminen yksimieliseen uskomusjärjes- den syntymistä. ”Vuorovaikutustaitoja lisäävää, telmään tunneälyä parantavaa, itsensä kohtaamiseen 2) vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpito kasvattavaa tai luovaa ilmaisua kehittävää kou- ryhmässä lutusta” mainostetaan eri ammattiryhmille 3) ryhmän käyttäytymisnormien voimakas vai- yleensä koulutuksena, mutta ilmoituksissa saa- kutus yksilön käyttäytymiseen tetaan viitata epäselvästi myös osallistujien 4) uskomus ryhmän tai ryhmänjohtajan karis- psyykkiseen kasvuun ja esimerkiksi työelämässä maattiseen (tai pyhään) voimaan esiintyvien ongelmien selvittämiseen. Lisäksi on todettu, että tällaisella ryhmällä on 4 S K E P T I K K O 2 / 1 9 9 9 Skeba-1999-2-A+.P65 4 31.8.2001, 14:08 taipumus eriytyä valtakulttuurista. Heillä on Kulttimaiseen terapiaan liittymiseen vaikut- tunne totuuden tai viisauden löytämisestä. Tyy- taa omalta osaltaan inhimillinen, syvä tarve pillistä on myös vahvan ryhmäkokemuksen tuntea yhteenkuuluvuutta jonkin ihmisryhmän tuottama tunne muuttuneesta tietoisuuden ta- kanssa. Kaipuu varhaiseen vuorovaikutukseen sosta, jonka merkitys tulkitaan ryhmän ideologi- on jäänteenä aikuisessakin. Kulttimaisessa tera- aa tukevaksi (8,9). Tutkimuksissa osan ryhmän piassa hoidon dynamiikka on vääristynyt ja siinä jäsenistä todettiin kokeneen psyykkisten oirei- potilaan tai asiakkaan liittymisen tarve tulee den lieventyneen, mutta osalla oireet olivat pa- epäeettisesti käytetyksi terapian välineenä. hentuneet (9). Suotuisat muutokset liittyivät suoraan verrannollisesti ryhmän yhteenkuulu- Psykoterapian eettiset periaatteet ja vuuden tunteen asteeseen ja jäsenen tuntee- kulttiterapiat seen yksimieliseen ryhmään kuulumisesta. Täl- löin ulkomaailma koettiin herkästi pahaksi tai Roland ja Linbloom (3) ovat tarkastelleet psyko- uhkaavaksi. Psyykkiset oireet lisääntyivät silloin, terapiakulttien ominaisuuksia hoitotyön kah- kun jäsen osoitti ryhmäideologiasta poikkeavaa deksan eettisen periaatteen valossa, joita voi- käytöstä tai pyrki lähtemään ryhmästä (8,9). daan käyttää apuna arvioitaessa kunkin terapeutin toimintaa jatkumolla eettisesti toteutuva Terapiakulttien tunnuspiirteitä terapia – epäeettisiä piirteitä omaava terapia – terapiakultti. Kyseisessä artikkelissa keskitytään Erityisesti altistavia tällaisessa kulttimuotoisessa tutkimuksiin kultti-ilmiöstä terapiaryhmissä. psykoterapiassa ja koulutuksessa ovat tilanteet, joissa terapia sisältää voimakkaita tunnelata- Luottamuksellisuus umia, puolustusmekanismien heikentämistä, Luottamuksellisuus on psykoterapian tärkeä ylenmääräisiä fyysisiä läheisyyden osoituksia ja eettinen vaatimus. Psykoterapian aikana paljas- kriittistä ajattelua vähentäviä tekniikoita (10,2). tettujen henkilökohtaisten asioiden pitää jäädä Samoin tiedetään terapiajaksojen toteuttamisen vain terapeutin tietoon. Myös ryhmäterapiassa kaukana osallistujan normaalista ympäristöstä, luottamuksellisuus edellyttää, että ryhmän ulko- kuten esimerkiksi internaateissa, lisäävän riskiä puolella terapeutti tai ryhmäläiset eivät keskus- kulttimaisesta kehityksestä yhteisössä (2). tele muiden ryhmäläisten asioista. Psykoterapia- Vahingollisilla terapiakulteilla on havaittu kulttiryhmissä tapahtuu luottamuksellisuuden seuraavanlaisia yhteisiä piirteitä (2,3): rikkomista usein rutiininomaisesti (2). Usein on 1) ”Psykoterapiakieltä” ja käsitteitä käytetään todettu, että ryhmänvetäjä tai muut ryhmäläiset toimintaa esiteltäessä ja apua tarjottaessa. keskustelevat luottamuksellisista asioista ryh- 2) Toiminta on pääsääntöisesti ryhmämuotois- män ulkopuolella toistensa tai ulkopuolisten ta. kanssa. Samoin ryhmänvetäjä kertoo omasta 3) Johtaja esittäytyy ammatillisesti pätevänä. elämästään sekä ryhmässä että tavatessaan ryh- 4) Ryhmän jäsenet kohottavat johtajan karis- mäläisiä sen ulkopuolella (3). maattiseen asemaan ja idealisoivat häntä. He Ryhmänvetäjän tehtävänä on suojella ryhmä- pitävät itseään etuoikeutettuina ryhmään läistä ryhmän liiallisilta paineilta ja ylläpitää ta- kuuluessaan. Idealisoivaa transferenssia ei sapainoa siten, että hän rohkaisee henkilökoh- käsitellä terapiassa. taisista asioista kertomiseen ja toisaalta suojelee 5) Vahva ryhmäidentiteetti kehittyy. ryhmäläisiä avoimuuden liiallisilta vaatimuksil- 6) Kehittyy vahva paine ryhmän normeihin ja ta. Kulttiryhmissä ryhmänvetäjät ja muut ryh- käytöntöihin myöntymiseen ja sopeutumi- mäläiset odottavat täydellistä avoimuutta ja pää- seen. syä kaikille ryhmäläisen elämän alueille. Tämä 7) Ryhmä on epäluuloinen, mitätöivä tai viha- synnyttää mahdollisuuden kontrolloida laaja- mielinen muita hoitotyön ammattilaisia koh- alaisesti toisen asenteita ja käyttäytymistä. Täy- taan. Riippuvuus ryhmän sisällä lisääntyy ja dellistä ”avoimuutta” vastustavan käytöksen kat- kriittinen ajattelu vähenee. sotaan ilmenevän vastarintaa terapialle tai ole- 8) Terapiaan liittyvillä henkilöillä on ollut kehi- van merkkinä psyykkisistä häiriöistä. Vastarintai- tyksellinen tai muunlainen muutosvaihe elä- nen käytös katsotaan tämän jälkeen ”terapian” mässään, jolloin identiteetin ja turvallisuu- kohteeksi ja päämäärä on ryhmäläisen sopeutu- den tarve on ollut suuri – esimerkiksi silloin, minen ryhmän normeihin (3). kun henkilö valmistuu ammattiin. 5 S K E P T I K K O 2 / 1 9 9 9 Skeba-1999-2-A+.P65 5 31.8.2001, 14:08 Kaksoissuhteet Tietoinen suostumus (Informed Consent) Psykoterapian eettiset vaatimukset edellyttävät, Terapeuttien edellytetään antavan tuleville asi- että psykoterapeutit välttävät sosiaalisia, amma- akkailleen tarkan tiedon terapian päämääristä, tillisia, seksuaalisia ja liikesuhteita asiakkaiden- sisällöstä, menetelmistä ja riskeistä niin, että asi- sa kanssa (11). Pyrkimyksenä on suojella asiak- akkaat pystyvät vapaasti päättämään, aloittavatko kaita siltä, että terapeutin tai terapiaryhmän saa- he terapian. Terapiakulttiryhmissä näitä ohjeita ma henkilökohtainen tieto vaikuttaisi heidän rikotaan selvästi: asiakkaita houkutellaan vääril- muilla elämänalueillaan. lä ilmoituksilla halvasta hoidosta tai nopeasta Kulttiryhmissä ryhmän sisäisiä monitahoisia paranemisesta (14,15). Asiakkaat käyttävät omia suhteita pidetään tavoiteltavina. Ryhmä näh- sosiaalisia kontaktejaan uusien ryhmäläisten dään uudeksi perheeksi, joka täyttää kaikki sosi- hankkimiseksi, esimerkiksi pyytävät työtoveria aaliset ja henkilökohtaiset tarpeet (1). Tätä in- mukaan ryhmään. Päämäärät ovat piilotettuina tensiivistä kanssakäymistä lisää usein se, että asi- terapiakulteissa: intensiiviseen terapiaan tai jopa elinikäiseen kanssakäymiseen. Riskeistä tai vastuukysymyksistä ei keskustella lainkaan. Pätevyys ”Ulkopuolisten kirjojen Hoitotyötä tekevän edellytetään olevan tietoinen oman pätevyytensä ja käyttämiensä hoito- lukemista pidetään tekniikoiden rajoituksista. Turvatoimet, joiden tarkoitus on välttää asiakkaiden vahingoittumis- huonona, koska ne vain ta, käsittävät jokaisen asiakkaan henkilökohtai- sen haastattelun ja ryhmään sopivuuden arvion sekoittavat ajatuksia.” ennen ryhmän toiminnan alkua, selvityksen informed consent -ryhmän tarkoituksista ja mene- telmistä, asiakkaan suojelemisen liialliselta ryh- män paineelta ja asiakkaalle taatun vapauden lopettaa toiminta ryhmässä (17). akkaiden lopettaessa terapiansa tai ”valmistues- Näitä käytäntöjä ei noudateta terapiakultti- sa” heidät kiinnitetään henkilökunnaksi tai tera- ryhmissä. Ryhmiin otetaan yleensä kaikki ha- peutin asemaan. Terapeuteilla on lukuisia roo- lukkaat. Ryhmän menetelmiä pidetään niin hy- leja asiakkaidensa elämässä: työnantajan, liike- vinä, että ei nähdä mitään rajoituksia asiakkai- kumppanin, taloudellisen neuvonantajan, hen- den ongelmiin. Samoja terapiamenetelmiä so- gellisen johtajan ja rakastajan roolit (1,2). Eri- velletaan kaikkiin, ja asiakkaiden edellytetään tyisesti seksuaalinen suhde terapeutin ja asiak- sopeutuvan niihin. Ryhmissä annetaan ymmär- kaan välillä voi luoda insestin tyyppisen dyna- tää, että asiakkaiden on syytettävä itseään, jollei miikan, missä asiakas tuntee tarvetta suojella te- edistymistä tapahdu. Edistymättömyyden katso- rapeuttia joutumasta arvosteltavaksi ja tuomitta- taan osoittavan, että tarvitaan lisää terapiaa. vaksi (12,13,1). Kulttiryhmissä asiakkaita tyypillisesti rohkais- Riippuvuus ja autonomia taan omaksumaan uusi identiteetti (14,1). Eettisesti toimivien ryhmänvetäjien odotetaan Tämä johtaa usein siirtymiseen Brainbridgen suojelevan yksilöitä liiallisilta ryhmän paineilta (15) kuvaamaan ”narsismin kulttuuriin” ja sa- ja edistävän osallistujien itsenäisyyttä auttamalla manaikaiseen vieraantumiseen muista aikai- heitä määrittelemään ja pysymään omissa ta- semmista ihmissuhteista. Joissakin kulttiryhmis- voitteissaan (3). Epäeettisesti toimivat ryhmän- sä rohkaistaan suoraan asiakkaita katkaisemaan vetäjät puolestaan rohkaisevat riippuvuutta tera- aikaisempia ihmissuhteitaan ja esimerkiksi an- piasta ja ryhmästä (1). Terapiakulttiryhmissä it- netaan aikamääriä, jolloin ryhmäläiset eivät saa senäisyys ei ole tavoite. Sen sijaan onnistumisen olla yhteydessä ulkopuolisiin. Ryhmän suhtei- mittana on usein se, oliko asiakas kehittänyt uuden epäselvyys ja yhteensulautuminen johtavat den identiteetin (14,18). Tähän liittyy asiakkaan sosiaaliseen eristäytymiseen, mikä edistää ”psy- ”tosiuskovaisuus” terapiaan ja terapeuttiin (1). kologiseksi insestiksi” ja ryhmäajatteluksi nimi- Näissä ryhmissä ryhmän normeihin sopeutu- tettyjen sisäisten suhteiden ilmaantumista mista luonnehtii ”henkilökohtaisen vapautumi- (1,16). sen ja henkisen kasvun huipentuma” (19). On- 6 S K E P T I K K O 2 / 1 9 9 9 Skeba-1999-2-A+.P65 6 31.8.2001, 14:08 nistuneiden jäsenten nimittäminen terapeuteik- hin on kohdistunut uhkauksia ja kiristämistä si lisää osaltaan riippuvaisuutta. ryhmän tiedossa olevilla asiakkaan henkilökoh- taisilla asioilla. Taloudelliset käytännöt Lähtijöillä on huomattavia sopeutumisvaike- Terapiakulttiryhmissä jäsenet tuntevat olevansa uksia ryhmän jälkeiseen elämään. Ryhmän jäse- taloudellisesti vastuussa ryhmäorganisaation hy- nenä oma henkilökohtainen identiteetti, sosiaa- vinvoinnista. He saattava antaa lahjoituksia tai linen tuki ja tiedonsaanti ovat olleet ryhmästä maksaa päästäkseen kyseisen ryhmän yhdistyk- riippuvaisia ja ulkopuoliset ihmissuhteet ja kiin- sen tai seuran jäseneksi. Heiltä saatetaan vaatia nostuksen kohteet ovat vähentyneet. Asiakkaat ennakkomaksua tulevasta terapiasta tai pyytää ovat kokeneet tällaisesta ryhmästä lähtemisen lainaa. He voivat myös työskennellä vapaaehtoi- suureksi psyykkiseksi ja myös käytännön elä- sina ryhmää sponsoroivan maksajan eduksi. Te- mään liittyväksi menetykseksi (3). rapeutti saattaa kaavailla asiakkaan kanssa tule- vaa liikekumppanuutta tai asiakkaista tulee osakkeenomistajia yhteiseen kiinteistöön. Kai- ken kaikkiaan taloudelliset sidokset ovat seka- vat, ja asiakas joutuu hyväksikäytetyksi myös ta- ”Fantasia terapeutista loudellisesti (3). parantajana, pelastajana Ammatillinen kehittyminen Yleisesti ammatillisessa työssä edellytetään jat- ja henkisenä johtajana kuvaa uuden tiedon hankintaa ja ajatustenvaih- toa muiden ammattilaisten kesken. Terapiakul- versoi jäsenten teissa ajatustenvaihto muiden hoitotyötä tekevien ammattilaisten kanssa on hyvin vähäistä. mielessä.” Nämä ryhmänvetäjät väittävät yleensä jo löytä- neensä tien psyykkiseen hyvinvointiin ja para- nemiseen, ja he suhtautuvat muihin hoitosuun- tauksiin vähätellen. Kriittistä, analysoivaa ajattelua ryhmän sisällä ei nähdä hyväksi, vaan kaiken oppimisen korostetaan tapahtuvan parhai- Koulutuksen ja terapian raja hämärtyy ten tunteiden ja kokemusprosessien kautta. Ul- kopuolisten kirjojen lukemista pidetään huono- Temerlin ja Temerlin (2) ovat tutkineet sellai- na, koska ne vain sekoittavat ajatuksia. sia mielenterveystyötä tekevien ammattilaisten ryhmiä, jotka olivat muodostuneet epäeettisen Terapian päättäminen psykoterapian opettajien ympärille. Nämä psy- Psykoterapian ammattistandardit lähtevät siitä, koterapeutit tai opettajat ottivat asiakkaita/oppi- että lähes kaikki asiakkaat tulevat itsenäisiksi te- laita hoitoonsa ja eettisistä säännöistä piittaa- rapiasta ja terapeutista ja pätevään hoitokäytän- matta muodostivat näihin potilaisiin/oppilaisiin töön kuuluu asiakkaan valmistaminen lopetta- moninaisia muita suhteita: he ottivat heitä oppi- miseen (11,20). Psykoterapeutti tukee sellaista laikseen, työntekijöikseen, ystävikseen, kolle- oivallusten, taitojen ja ulkoisten tukimuotojen goikseen ja rakastajikseen. Asiakkaista/oppilaista kehittymistä ja löytämistä, jotka lisäävät itsenäi- tuli ”sisaruksia”, jotka ihailivat ja tukivat yhteis- syyttä ja itseluottamusta. Epäeettisesti toimivat tä terapeuttiaan tai opettajaansa. terapeutit eivät edesauta terapiasta itsenäisty- Vähitellen lisääntyvän intiimiyden johdosta mistä. He voivat tulkita lopettamispyrkimykset asiakas/oppilas liittyi yhä enemmän terapeutin vastarinnaksi, ja he saattavat lisätä asiakkaan henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen elämään. Te- pelkoja terapian lopettamista kohtaan. Terapian rapeutit olivat karismaattisia, autoritatiivisiä lopettamisen ja terveeseen psyykkiseen toimin- miehiä, joilla oli narsistisia piirteitä ja taipu- taan kykenemisen terapian jälkeen on terapia- musta paranoiaan. Näitä samoja piirteitä on ta- kulteissa korvannut ajatus pysyvästä terapeutti- vattu myös uskonnollisten kulttien johtajissa. sesta yhteisöstä. Terapiaa pidetään elämäntapa- Kaikilla näillä johtajilla oli loistavat verbaaliset na (14). Lähtijöitä ei pidetä onnistuneina vaan kyvyt, ja he saattoivat helposti ilmaista eri tun- epäonnistuneina. Joissakin tapauksissa lähtijöi- netiloja, kuten kyyneleistä vakavuutta, voima- 7 S K E P T I K K O 2 / 1 9 9 9 Skeba-1999-2-A+.P65 7 31.8.2001, 14:08 kasta vihaa tai viehättävää, viettelevää charmia. Kirjallisuutta: He väheksyivät rajoituksia terapiasuhteessa ja 1. Temerlin J, Temerlin M. Some hazards of therapeutic syyttivät muita terapeutteja etäisyydestä ja kyl- relationship. The Cultic Studies J, 1986;(2):234–242 2. Temerlin J, Temerlin M. Psychotherapy cults: an iatro- myydestä terapiasuhteissaan. He katsoivat ole- genic perversion. Psychotherapy, theory, research and vansa riittävän kehittyneitä kestämään läheisyy- practice 1982:19(2):131–141 den tunteita ja käsittelemään intiimiyttä erilai- 3. Boland K, Lindbloom G. Psychotherapy cults: An ethi- sissa suhteissa asiakkaidensa kanssa. cal analysis, Cultic Studies J, 1992;Vol 9(No 2):137–162 4. Strasburger L, Jorgenson L, Sutherland P. The Preven- ”Terapiaperheen” jäsenet samaistuivat johta- tion of psychotherapist sexual misconduct: Avoiding the jaan ja käyttivät ehkä samanlaisia vaatteita, elä- slippery slope. Am J Psychotherapy 1992:46:544-555. mäntyyliä, hengellisiä uskomuksia, perhetyyliä 5. Danielsen E. Skärseldsterapier – en kritisk intoduktion ja sananvalintoja. Fantasia terapeutista paranta- till de nya känsloförlösande terapierna. Simrisshamn: Grafo-Tryck AB 1988 jana, pelastajana ja henkisenä johtajana versoi 6. Derefelt A. Sensitivitetsträning – myt och verklighet. jäsenten mielessä. Uddevalla, Bohusläningens AB 1975 ”Terapiaperheeseen” liityttyään moni asiakas/ 7. Lundh L-G, Leymann H. De nya känsloterapierna. oppilas koki olevansa pidetty, rakastettu ja tunsi Rahms, Lund 1981 8. Glanter M. Charismatic religions sects and psychiatry: yhteenkuuluvuuden tunteita. Ahdistuneisuus, an overview, Am J Psychiatry 1982;139:1539–1548 masentuneisuus ja hämmennys katosivat usein, 9. Galanter M. Cults ans zealous self-help movements. a kun asiakas innostui siitä, että hän oli ihaillun psychiatric perspective, Am J Psychiatry 1990;47:543– terapeutin ystävä, kollega ja oppilas. Kysymyk- 551 10.Tourish D, Irving P. Group influence and the psycholo- sessä oli pseudokasvu, jolloin samaistumalla te- gy of cultism within re-evalution counselling: a critique, rapeutin ajatuksiin, käyttäytymistapoihin ja Counselling Psychology Quarterly 1995;8:35–50 puolustusmekanismeihin todellista itsensä ym- 11.American Psychological Association. Ethical principles märtämistä ja minän toimintojen kasvua ei ta- of psychologists, Washington, DC: Author 1989 12.Pope K, Bouhoutsos. Sexual intimacy between thera- pahtunut. pists and patiens, New York: Praeger 1986 Sekä psykologista että seksuaalista hyväksi- 13.Schoener G, Milgrom J, Consiorek J, Luepler E, Con- käyttöä tapahtui näissä niin sanotuissa kulttite- roe R. Psychotherapists’ sexual involvement with cli- rapioissa, mikä lisäsi asiakkaan tai oppilaan riip- ents. Minneapolis, MN: Walk-in Counseling Center 1990 puvuutta, häpeää ja syyllisyyttä. Seksuaalinen 14.Ayella M. Insane therapy: Case study of the social orga- hyväksikäyttö voidaan insestiä vastaavasti nähdä nization of a psychotherapy cult (Doctoral Dissertation, puolustusmekanismina eriytymistä ja yksilöity- Univesity of California, Berkeley 1985) Dessetation Ab- mistä vastaan (21). Terapeuttia tai opettajaa ha- stracts International 1986;46 (9A):283 15.Bainbridge W. Satan’s power: A deviant psychotherapy luttiin puolustaa ulkomaailman uhkaa vastaan cult. London, England: The Regents of the University myös seksuaalisen hyväksikäytön jälkeen. Täl- of California 1978 lainen kietoutunut, epäselvä terapia- tai oppilas- 16.Janis I. Group think. Boston: Houghton Miffling 1982 suhde saattoi jatkua pitkään ja osoittautui usein 17.Association for Specialists in Group Work, Ethics Code, Julkaistu: Roberts A. Ethical guidelines for group lead- tuhoisaksi asiakkaan tai oppilaan psyykkiselle ers. Journal for specialists in Group Work 1983:174–179 hyvinvoinnille ja sosiaaliselle verkostolle. 18.Hochman J. Iatrogenic synptoms associated with a ther- Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen apy cult. Examination of an extinct ”new psychothera- (TEO) hyväksymät psykoterapeutit ovat sitoutu- py” with respect to psychiatric deterioration and brain- washing, Psychiatry 1984;47:377 neet eettisiin normeihin, ja heidän osaltaan 19.Appel W. Cults in America: Programmed for paradise, sääntöjen rikkomuksista on mahdollista valittaa New York, Henry Holt 1983 TEO:on. Sen sijaan muiden, niin sanottujen 20.National Association of Social Workers. Code of Ethics, villien terapioiden ja koulutukseksi mainostet- Silver Spring, MD: Author 1990 21.Gutheil T, Avery N. Multiple overt incest as family de- tujen ryhmien osalta asiakas on oman onnensa fence against loss, Family Process 1977;16(1):105–116 nojassa ja voi valittaa ainoastaan poliisille tehtä- vällä rikosilmoituksella. Joillakin rekisteröimät- tömillä terapiasuuntauksilla on oma eettinen Kirjoittaja toimii psykiatrina ja psyko- toimikuntansa, mutta suurimmalta osalta se terapeuttina Turun kaupungin sosiaali- puuttuu. Keskustelu näistä ilmiöistä olisi tärke- toimessa. Laajempi versio artikkelista ää, koska monenlaisia eri terapia- tai koulutus- on aiemmin julkaistu Suomen Lääkäri- muotoja on markkinoilla kritiikittömästi. (cid:1) lehdessä 3/99 otsikolla ”Kulttimuotoiset ilmiöt psykoterapiassa ja koulutuksessa”. Psykiatri Raija Hukkanen luennoi aiheesta Skepsiksen yleisötilaisuudessa Helsingissä 14. huhtikuuta. 8 S K E P T I K K O 2 / 1 9 9 9 Skeba-1999-2-A+.P65 8 31.8.2001, 14:08 Toimitukselta Kuopion yliopiston fysiologian laitoksella ei tut- ovat sitä mieltä, että keskustelua siinäkin käy- kimusmäärärahoista ole pulaa. Seura-lehden dään enemmän uskon varassa kuin tosiasiatie- mukaan (28.5.1999) siellä nimittäin parhaillaan don pohjalta (s. 13). tutkitaan muun muassa sitä, pystyvätkö henki- parantajat vaikuttamaan nesteen koostumuk- Tämän lehden sisältöä kootessani aloin tosissani seen. Taustaoletuksena – siis Seura-lehden mu- huolestua siitä, että maailma on menossa entis- kaan – on se, että jos kerran parantajat pystyvät tä hullumpaan suuntaan. Paitsi että jotkut tahot vaikuttamaan nesteeseen, he todennäköisesti vakavissaan uskovat maailmanlopun tuloon pystyvät vaikuttamaan myös ihmiseen, joka muutaman kuukauden sisällä (s. 36), terve ta- ”myös on suurelta osalta nestettä”. Parannetta- lonpoikaisjärki tuntuu nukkuvan ruususen unta vilta kuulemma aiotaan ottaa virtsa- ja sylki- muuallakin kuin Kuopion suunnassa. Psykiatri näytteitä vaikutusten arvioimiseksi. Riitta Hukkanen kertoo artikkelissaan (s.4), mi- Lehden mukaan laitoksen tutkija Sergei Kol- ten herkkäuskoisia höynäytetään erilaisissa makow on pakertanut aiheen parissa vuoden psyykkistä hoitoa tarjoavissa villeissä terapia- verran ja tuloksiakin on jo syntynyt. Parantajien muodoissa ja ”henkistä kasvua” tarjoavilla kurs- kanssa tehdyt kokeet ovat paljastaneet, että he seilla ilman, että asiasta nyt mitenkään erityi- pystyvät vaikuttamaan jopa metallikappalee- semmin julkisuudessa oltaisiin huolissaan. Joi- seen. ”Tietokoneella otetuista kuvista voidaan denkin mielestä voisin harjoituttaa itseni luke- nähdä, että metallissa tapahtuu jotakin, kun pa- maan paksun teoksen muutamassa minuutissa, rantaja pitää sormeaan metallikappaleen päällä vaikka se tutkija Jukka Hyönän (s. 10) mielestä ollessaan keskittyneessä, meditaatiota muistutta- onkin pelkkää toiveajattelua. Tällaista valokuva- vassa tilassa”, lehti tietää kertoa. lukemisen oppimista tarjotaan kuitenkin vaka- Olemattomiakin voi tietysti tutkia, kuten do- vissaan ja tietysti hyvään hintaan. sentti S. Albert Kivinen aikoinaan totesi Skep- Onneksi suvun nuoriso kevään ylioppilasjuh- tikko-lehden haastattelussa (Skeptikko 2/93). lissa palautti uskoni siihen, että valtaosaltaan ih- Tuntuu kuitenkin aika erikoiselta se, että tie- miskunta kaiketi on edelleenkin melko tervejär- deyhteisön piirissä tällaista tutkimusta harraste- kistä. Vaikka jatkuvasti valitellaankin sitä, että taan, varsinkin kun nykyisellään varoja ei tahdo luonnontieteitä ei koulussa arvosteta, ainakin riittää vakavasti otettavaankaan tieteelliseen tut- näitä nuoria ne tuntuivat kovasti kiinnostavan. kimukseen. Tosin tuntuu siltä, että vähiä tutki- Helsingissä myös päättäjät ovat oivaltaneet, musvaroja haaskataan muutoinkin olemattomi- että nuoria on kannustettava luonnontieteiden en asioiden tutkimiseen, kuten nyt esimerkiksi pariin. Täällä aloittaa syksyllä uusi luonnontie- voimajohtojen ja erilaisten elektronisten laittei- delukio, jossa tiedon ohella oppilaita opaste- den synnyttämien pientaajuisten ja heikkojen taan tieteellisen ajattelun pariin. Tiedepainot- magneettikenttien aiheuttamien oletettujen ter- teisessa lukiossa tulee opiskelemaan parisensa- veyshaittojen selvittelyyn. Elektroniikkateolli- taa nuorta tutkijanalkua. Koulun toiminta-aja- suus uhraa miljardeja markkoja olemattomien tusta valottaa pääkirjoituksessaan tulevan luon- riskien torjumiseen, kun varat voitaisiin käyttää nontiedelukion fysiikan ja matematiikan opetta- järkevämminkin ihmiskunnan kehityksen hy- ja, filosofian tohtori Sisko Maria Eskola. väksi. Kuten dosentti Risto Ilmoniemi toteaa (s. 19), mitään todellista tutkimuksellista näyttöä Viihtykää Skeptikon horoskoopin parissa (s. 24). näistä riskeistä ei ole saatu. Pitäisiköhän tiedeyhteisönkin alkaa keskustella tutkimuksen priorisoinnista kuten terveyden- Marketta Ollikainen huollossa nykyisin on muotia. Tosin tutkijat päätoimittaja Markku Myllykangas ja Olli-Pekka Ryynänen 9 S K E P T I K K O 2 / 1 9 9 9 Skeba-1999-2-A+.P65 9 31.8.2001, 14:08 Jukka Hyönä V a l o k u v a l u k e m i n e n – harhakäsitys i h m i s m i e l e n t o i m i n n a s t a Kukapa ei haluaisi lukaista muutamassa sekunnissa pitkiäkin artikkeleita. Keinoksi tarjotaan valokuvalukemista, jossa harjaantuneen lukijan väitetään pystyvän lukemaan yhden sivun sekunnissa. Käytännössä tämä on kuitenkin mahdotonta. Silmä ei toimi kameran tavoin eikä teksti välity kuvina. Koko valokuvalukeminen perustuu virheellisiin v analogioihin ihmismielen toiminnasta. alokuvalukemisessa (engl. photoreading) seen mieleensä valokuvalukemisvaiheessa koo- ihmismielen oletetaan toimivan kameran daamansa asiat. objektiivin kaltaisesti niin, että lukijan aja- Valokuvalukeminen soveltaa kameran objek- tellaan pystyvän kuvaamaan mieleensä kirjan si- tiivia analogiana kuvaamaan tehokkaan lukijan vuja yhden sivun sekuntivauhtia (25 000 sanaa lukemista. Erilaisten analogioiden käyttöä ih- minuutissa). Tähän kerrotaan päästävän irrot- mismielen toiminnan kuvaamisessa on myös tautumalla silmän tarkan näön alueen käytöstä: psykologiassa harrastettu ahkerasti (esim. kogni- lukija ei tarkenna silmiään kirjan sivulle, vaan tiivisen psykologian soveltama tietokoneanalo- tarkennuspiste asetetaan kirjan sivua kauem- gia, jossa ihmisen muisti jaetaan sensoriseen, maksi. Näin ajatellaan pystyttävän hahmotta- keskusmuistiin ja säilömuistiin analogisesti tie- maan kerralla koko kirjan sivu. tokoneen primäärimuistin, keskusmuistin ja ko- Valokuvalukemisen on kehittänyt yhdysvalta- valevymuistin kanssa), eikä analogioiden käytös- lainen Paul Scheelen, ja menetelmä tekee tu- sä sinänsä olekaan mitään pahaa. Ongelmaksi muodostuu virheellisten ja totuudenvastaisten www.photoreading.com || www.hansaweb.com/photoreading analogioiden soveltaminen. Näin on ikävä kyllä loaan myös Suomeen. Menetelmä liittyy laa- käynyt valokuvalukemisen osalta. jempaan ”superoppimisliikkeeseen”, jossa kehi- tetään ja markkinoidaan kiireisille ihmisille ta- Lukemistapahtuma kolmivaiheinen poja lukea ja omaksua tietoa ratkaisevasti tehok- prosessi kaammin ja nopeammin kuin perinteisillä ta- voilla. Sosiaalisena tilauksena toimii ihmisten Jotta ymmärrettäisiin, miksi kyseessä on täysin kamppailu informaatiotulvan kanssa. virheellisen analogian soveltaminen, teen seu- Valokuvalukemisessa on periaatteessa kolme raavassa lyhyesti selkoa psykologisen tutkimuk- vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa lukija selaa sen näkemyksestä lukemistapahtuman luontees- läpi nopeasti kirjan saadakseen yleiskuvan kir- ta (ks. myös Hyönä, 1998; Rayner & Pollatsek, jan käsittelemästä aihepiiristä. Tämä yleiskuva 1989). Psykologisen tutkimuksen näkemys luke- puolestaan virittää mieleen lukijan aikaisemmat misesta voidaan kiteyttää kolmeen osaproses- tiedot asiasta (mikäli sellaisia ylipäätään on). siin. Kaiken lukemisen lähtökohtana on sanan- Toisena vaiheena on varsinainen valokuvaluke- tunnistus; mikäli tekstin sanoja ei tunnisteta, sa- minen, jossa kukin teksti ”kuvataan” mieleen nantunnistamista edellyttävät ymmärtämispro- yllä kerrotulla tavalla. sessit jäävät toteutumatta. Toisessa vaiheessa yk- Tässä vaiheessa tiedon ajatellaan tallettuvan sittäisten sanojen pohjalta muodostetaan lau- muodossa, joka ei välttämättä antaudu suoraan seen merkitys yhdistelemällä sanojen merkityk- tietoisen tarkkaavaisuuden tarkasteltavaksi. Ih- set kielioppisääntöjen pohjalta tekstin kirjoitta- mismielen tiedostamattomasta asiat saadaan ak- jan tarkoittamaksi ajatukseksi. Kolmannessa vai- tivoitua menetelmän kolmannessa vaiheessa, heessa taas pyritään peräkkäisten lauseiden jolloin lukija silmäilemällä kirjaa aktivoi tietoi- merkityksiä integroimaan toisiinsa suurempien 10 S K E P T I K K O 2 / 1 9 9 9 Skeba-1999-2-A+.P65 10 31.8.2001, 14:08