Table Of Content

Skeba-1999-1-A+.P65 1 31.8.2001, 14:24 S a a k o t u t k i a? outoja asioita e räs tutkijantyön hienoimmista kokemuksis- Ristiriita tiedemiesten kriittisen asenteen ja ta on uusien asioiden oivaltaminen. Mitä muun viestinnän välillä synnyttää varmasti kum- omaperäisemmän tutkimusidean onnistun mallisen tunteen siitä, ketä oikeastaan pitäisi uskoa. keksimään, sitä palkitsevammalta työni tuntuu. Tästä voi seurata tilanne, jossa tiedottamisen am- Henkilökohtaisiin kokemuksiini verrattuna monilla mattilaisten helposti sulava ja vauhdikas tiedonväli- tuntuu olevan tieteentekijöistä vähän synkeämpi tys asettuu vastakkain tieteentekijän monimutkai- kuva, sillä usein kuulee, että tieteentekijät ahdas- sen ja ehkä kuivankin esittämistavan kanssa. Täl- mielisyyttään välttelevät outojen ja omaperäisten il- löin voi syntyä vaikutelma tieteentekijästä ylikriitti- miöiden tutkimista. Useimmiten tällaiseen kom- senä ilonpilaajana. menttiin liittyy myös vaatimus ”suuremmasta va- Ongelman ydin lienee siinä, että tiedettä ja tie- paamielisyydestä” tutkimuksen tekemisessä. Koska donvälitystä tehdään eri periaatteilla. Tieteentekijä seuraan työni puolesta tiiviisti eri alojen tiedejul- suhtautuu varovaisesti mullistaviin tuloksiin, koska kaisuja, nämä väitteet tuntuvat lähinnä hassuilta. hän tietää, että tuloksen julkaiseminen on tiedeyh- Pienellä artikkelitietokantojen selauksella voi teisössä tapahtuvan pitkän arviointiprosessin alku, nähdä, että viime vuosien aikana on tutkittu mitä josta voi seurata vuosia kestävä varmistusten ja jat- epätavallisimpia ilmiöitä. On esimerkiksi tutkittu kotutkimusten sarja. Tiedotusvälineet eivät yleensä kvanttiteleportaatiota, hidastettu valon nopeutta tai halua odottaa vuosikausia, vaan mielenkiintoinen etsitty elämän merkkejä marsilaisesta meteoriitista. tulos julkistetaan välittömästi. Lisähankaluuksia Näiden todella omaperäisten tutkimusten lisäksi tuottaa se, että tuloksiin liittyviä monimutkaisia tiedelehdistä voi löytää tutkimuksia myös Skepsik- epävarmuustekijöitä on vaikea selittää parin minuu- sen piiriin kuuluvista epätavallisista asioista, kuten tin uutissähkeessä tai parin palstan tiedeuutisessa. biorytmeistä, kuuhulluudesta, ufosieppauksista, te- Epämääräinen tai alustava tulos saattaa näin saada lepatiasta tai astrologiasta. Lähes kaikkea mahdol- suhteettomasti julkisuutta todellisiin ansioihinsa lista siis tutkitaan, mutta jostain syystä monille ih- nähden. miselle on syntynyt vaikutelma siitä, että tieteente- Jotta tieteellinen varovaisuus ja kriittisyys ei näyt- kijät haluavat ainoastaan kritisoida epätavallisia il- täisi ahdasmielisyydeltä, olisi olennaista pitää mie- miöitä. Koska tieteestä kerrotaan tiedotusvälineissä lessä, kuinka tiede toimii. Yleensä kaikissa tutki- entistä enemmän ja tämä on tiedeyhteisön kannal- musasetelmissa ja päättelyketjuissa on pieniä tai ta tärkeää toimintaa, on aiheellista pohtia, kuinka suuria virheitä tai tulkinnanvaraisuuksia, joiden illuusio ylikriittisistä skeptikoista syntyy. merkitys tuloksen kannalta pitää selvittää. Niinpä Tieteellisissä lehdissä julkaistut Skepsiksen toimi- kaikki tutkimustulokset – kohdistuivatpa ne sitten alaan liittyvät tutkimustulokset ovat yleensä negatii- tavallisiin tai epätavallisiin asioihin – altistetaan tie- visia. Esimerkiksi ufosieppauksia tutkiva John deyhteisön arvioinnille ja vasta tämän kriittisen Mack myöntää Psychological Inquiry -lehdessä, että myllyn läpäisseet tulokset hyväksytään osaksi tie- hänellä ei ole todisteita sieppauksien tapahtumises- teenalan keskeistä tietoutta. ta. Samaten akupunktiomeridiaanien ja aivotoimin- Vapaamielisyys ja luovuus tiedeyhteisössä koros- nan välisistä yhteyksiä tutkinut Zang-Hee Cho kir- tuvat yleensä tutkimusaiheiden valinnassa, koska ne joittaa Proceedings of National Academy of Sciences ovat tieteentekijän oman uran kannalta olennaisia: of the USA -lehdessä, että akupunktiomeridiaanien mitä yllättävämmän asian pystyt todentamaan niin, olemassaoloa tukevat tulokset ovat vasta alustavia että tiedeyhteisö sen hyväksyy, sitä todennäköisem- (vrt. Skeptikko 1/98). Ongelma syntyy vasta sitten, min voit odottaa hyvää urakehitystä. Sen sijaan tut- kun nämä henkilöt esittävät tuloksiaan tiedotusväli- kimustulosten arvioinnissa noudetaan aina tervettä neissä. Vaikka John Mack myöntää tieteellisessä jul- kriittisyyttä. Tämä kriittinen seula onkin juuri se kaisussa, ettei voi todistaa väitteitään, esittää hän syy, minkä vuoksi tieteellinen. tieto on niin kä.yttö- . televisio-ohjelmassa tuloksensa varmoina faktoina. kelpoista ja arvostettua. Jotta tiedonvälitys tieteestä Sama pätee akupunktiotutkija Zang-Hee Chohon. toimisi hyvin, olisi hyvä, jos kaikki osapuolet muis- Yhdysvaltalainen tiedelehti Discover julkaisi syys- taisivat, että kriittisyys ja skeptisyys ovat kaiken tie- kuussa 1998 artikkelin ja haastattelun, jossa Chon teentekemisen olennainen osatekijä. epämääräiset tulokset olivatkin muuttuneet merkit- täviksi tieteellisiksi löydöiksi (vol. 19, no. 9). Jukka Häkkinen [email protected] www.discover.com/sept_issue/acupunc.html Skepsiksen puheenjohtaja 2 S K E P T I K K O 1 / 1 9 9 9 Skeba-1999-1-A+.P65 2 31.8.2001, 14:24 11//9999 NNuummeerroo 4400 Kertovatko musteläikät tai käsiala jotain ihmisen 4 persoonasta?.............................................................. Markku Ojanen Julkaisija 11 Skepsis Ry Toimitukselta........................................................... PL 483 12 Kari Enqvist olemisen porteilla.............................. 00101 Hki Marketta Ollikainen 15 Mäkikuista – rohtoa masennukseen?..................... Päätoimittaja Anna-Liisa Enkovaara Marketta Ollikainen 17 Matinkosken ihmerohdot....................................... Veikko Näntö Toimitus 20 LavengriPress Kolme kriittistä näkökulmaa luomuun................. Neljäs Linja 17–19 A 26 Eija Pehu 22 00530 Helsinki Tieteen peruspilareita kaatamassa......................... puhelin (09) 72 619 72 Lassi Kurkijärvi e-mail: 25 Bara Normal........................................................... [email protected] 26 Telepaattinen koira............................................... Jukka Häkkinen Taitto Juha Keränen 30 Yhdistys toimii....................................................... 31 Lyhyet..................................................................... Kaikki tässä lehdessä julkaistut kirjoitukset 34 Kirjat...................................................................... ovat kirjoittajien omia mielipiteitä, eivätkä 40 Keskustelua............................................................ edusta toimituksen, Skepsiksen tai ECSO:n 43 Tulevia tapahtumia............................................... virallista kantaa. 44 English Summary.................................................. ISDN 0786-2571 ... Painopaikka Nykypaino 3 S K E P T I K K O 1 / 1 9 9 9 Skeba-1999-1-A+.P65 3 31.8.2001, 14:24 Markku Ojanen Projektiivisten testien luotettavuus MMusteKläe ritkoävta t k o tai Käsiala j o t a i n i h m i s e n p e r s o o n a l l i s u u d e s t a ? Tieteellisessä psykologiassa projektiivisiin testeihin suhtaudutaan valtaosin kielteisesti. A Niitä käytetään kuitenkin paljon kliinisessä työssä ja erilaisissa valintatilanteissa. rkikieli on täynnä persoonallisuutta ku- teetti riippuu siitä, voidaanko testin erittelemillä vaavia sanoja: tasapainoinen, sosiaali- piirteillä ennustaa jotakin. Tämä voisi tarkoittaa nen, miellyttävä, ilkeä, utelias, vastuun- esimerkiksi sitä, että ujousmittarilla korkeat pis- tuntoinen, arka ja niin edelleen. Kun me käy- temäärät saanut henkilö myös käyttäytyy ujosti. tämme näitä sanoja, uskomme niiden merkitse- Eräs paljon tutkittu validiteettiin liittyvä seikka vän jotakin. Jos kuvaan jotakin ihmistä ujoksi, on mahdollisuus ennakoida ihmisten pärjäämis- uskon hänen olevan sellainen. tä työelämässä. Tutkimusten mukaan tämä on- Vuosisadan alkupuoliskolla syntyi idea, jonka kin jossakin määrin mahdollista eli testeissä il- mukaan persoonallisuuden piirteitä voitaisiin maantuvat hyvät ominaisuudet (tasapainoisuus, mitata. Useimmiten tämä tapahtuu siten, että miellyttävyys, sosiaalisuus, vastuullisuus, aktiivi- ihmiselle itselleen tai jollekin arvioitsijalle teh- suus) ovat yhteydessä työn tuloksiin ja uralla dään lukuisia kysymyksiä, joiden tulokset sitten etenemiseen. lasketaan yhteen. Esimerkiksi ahdistuneisuudes- Piirteiden mitattavuus on haluttu kiistää. Kri- ta tehdään vaikkapa 30 kysymystä ja oletetaan, tiikki on tullut lähinnä behavioristien ja sosiaa- että ahdistunut ihminen antaa ahdistuneita vas- lipsykologien suunnasta. Edellisten mielestä tauksia. Kysymyslomakkeet pisteytetään tietty- piirteistä puhuminen on kehäpäättelyä. Kun jen periaatteiden mukaan ja tuloksena saadaan jonkun nähdään käyttäytyvän aggressiivisesti, yksi tai useampia pistemääriä, joiden oletetaan hänellä sanotaan olevan tällainen piirre. Sosiaa- liittyvän mitattaviin persoonallisuuden piirtei- lipsykologien mielestä ihminen käyttäytyy jous- siin. Tällaista lähestymistapaa kutsutaan psy- tavasti tilanteiden mukaan, ja siksi persoonalli- kometriseksi. suuspiirteiden selitysarvo on. vähäinen. He.idän . Jotta kysymyslomakkeeseen perustuva mittaus mielestään pitäisi tutkia tilanteita ja ympäristö- olisi hyväksyttävä, sen toistettavuuden ja luotet- jä, jotta tiedettäisiin, miten ihminen toimii. Per- tavuuden on oltava riittävällä tasolla. Toistetta- soonallisuuden piirteistä ei voi ennustaa juuri vuudella eli reliabiliteetilla tarkoitetaan sitä, mitään. että testin on annettava suunnilleen sama tulos, Kumpikin kritiikki osuu osittain oikeaan, jos se tehdään samalle henkilölle myöhemmin mutta on jossain määrin kärjistettyä. Piirre on uudestaan. Mittauksen luotettavuus eli validi- aina eräänlainen keskiarvo siitä, mitä ihminen 4 S K E P T I K K O 1 / 1 9 9 9 Skeba-1999-1-A+.P65 4 31.8.2001, 14:24 on tai oikeastaan millaiseksi hänet kuvataan. alkuvaiheesta saakka. Akateeminen psykologia, Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka ujo ihminen erityisesti psykometrinen lähestymistapa on suh- voi siis olla jossakin ympäristössä seurallinen, tautunut projektiivisiin menetelmiin kuitenkin on hänen käyttäytymisessään aina joitakin pysy- varsin kriittisesti. viä piirteitä, joita voidaan mitata. Toisin sanoen, Projektiiviset testit rakentuvat otaksumalle, ne kuvat, joita annamme itsestämme tai toinen jonka mukaan tiedostamattomat mielen ilmiöt toisistamme, ovat kuitenkin melko pysyviä. Täs- tulevat näkyviin sinänsä neutraalissa materiaa- tä kertoo se, että persoonallisuustestille tehtävi- lissa, kuten esimerkiksi musteläikissä. Oletetaan en mittauksien vastaavuus kahdessa peräkkäises- myös, että ilmitulo on pakonomaista, sisältä- sä mittauksessa on korkea. Tuloksia voidaan vie- päin tulevaa. Ajatus on luultavasti hyvin vanha, lä parantaa tekemällä perusteellisempi ja laa- vaikka se tiivistyi vasta psykoanalyyttisessä tul- jempi mittaus, jolloin saadaan korkeampia tois- kinnassa. tettavuuskertoimia. Tältä pohjalta Carl Jung kehitti vuosisadan vaihteessa sana-assosiaatiotestin, jossa henkilölle Projektiiviset testit esitettiin sana, johon hänen piti mahdollisim- man nopeasti reagoida jollakin toisella sanalla. Persoonallisuutta on siis mahdollista mitata, Testin ideana oli se, että nopeasti vastatut sanat mutta kaikkien menetelmien käyttökelpoisuu- paljastaisivat tiedostamattomia asioita, erityisesti desta ei olla aivan yhtä mieltä. Psykometrista sisäisiä ristiriitoja. Pian sen jälkeen Herman lähestymistapaa kiistanalaisempia ovat projektii- Rorschach kehitti musteläikkätestin, eli Ror- viset menetelmät, jotka liittyvät kiinteästi per- schach-testin, jossa henkilön pitää vapaasti ker- soonallisuuden mittauksen traditioon aina sen toa, mitä hänelle tulee mieleen erilaisista hä- nelle esitetyistä musteläikistä. Myöhemmin kehitettiin myös TAT-testi (Thematic Apperception Test), jossa testattavi- en pyydetään tulkitsemaan heille esitettyjä ku- ”...psykometrikot via kertomusten muodossa. Muita kehitettyjä testejä ovat esimerkiksi lauseentäydennystestit, vierastavat sekä erilaiset käsiala- ja piirrostestit (Wartegg on Suomessa paljon käytetty piirrostesti). Projektii- viset testit ovat siis hyvin heterogeeninen koko- musteläikkätestiä elma menetelmiä. Niin sanottu projektioidea on ilman muuta sen vuoksi, että testaamisen arvoinen hypoteesi. Jos ihmisen si- sällä kiehuu ja kuohuu, kai siitä jotakin pursuaa yli. Ja vaikkei niin paljon kuohuisikaan, jotakin mittaukset eivät merkkejä jossakin ”syvällä” liikkuvista motiiveis- ta voi hyvinkin tulla näkyviin. Nykypsykologian edistä sitä, mikä on tulkinnat tiedostamattomasta eivät kuitenkaan enää vastaa sitä, mitä psykoanalyyttinen teoria heidän mielestään esittää. Psyykkisessä järjestelmässä on tapahtumia, joita ei tiedosteta, mutta kognitiivisen lä- hestymistavan mukaan psykoanalyysille tyypilli- olennaista: nen niin sanotun ”dynaamisuuden” korostus on ollut liiallista. Dynaamisuudella tarkoitetaan ihmisen tässä yhteydessä tiedostamattoman irrationaali- ... suutta, loogisuuden puutetta ja sen pyrkimystä hallita psyykkistä elämää. Tämän ajatuksen mu- ominaisuuksien kaan tietoisuudesta torjutut kielletyt halut ja toi- veet vaikuttavat monin tavoin ajatteluun ja käyt- tutkimista.” täytymiseen. Sana dynaaminen kuvaa näin niitä voimia, joiden hallinta teettää jatkuvasti työtä. Tätä työtä kuvataan puolustusmekanismeilla (kieltäminen, torjunta, älyllistäminen, projektio 5 S K E P T I K K O 1 / 1 9 9 9 Skeba-1999-1-A+.P65 5 31.8.2001, 14:24 jne). Kognitiivisen tulkinnan mukaan tällainen Ben-Shakhar työtovereineen teki 1980-luvul- ”taistelumalli” ei ole kuitenkaan uskottava. Tie- la kaksi yksityiskohtaista tutkimusta grafologian dostamattomat ilmiöt eivät poikkea laadullisesti luotettavuudesta (Ben Shkhar ym. 1986, Neter muista psyykkisen maailman tapahtumista. ja Ben-Shakhar 1989). Jälkimmäinen tutkimus oli niin sanottu meta-analyysi 17 eri tutkimuk- Tutkimuksia ja katsauksia sesta. Sen mukaan grafologit eivät pystyneet laa- timaan valintoja hyödyntäviä ennusteita käsi- Grafologia: alasta yhtään paremmin kuin maallikot. Tutki- Menetelmä on varsin suosittu Keski-Euroopassa joiden mukaan ei ollut olemassa sellaista teori- ja myös Yhdysvalloissa. Suomeksikin on ilmes- aa, jonka avulla käsialasta voitaisiin johtaa per- tynyt useita oppaita. Monet ovat perehtyneet tä- soonallisuuden piirteitä. hän menetelmään ainakin viihdelehtien väli- tyksellä. Kuitenkin tiukka tieteellinen tutkimus Rorschachin musteläikkätestit: antaa perin niukkoja tuloksia. Parker, Hanson ja Hunsley (1988) ovat tehneet Vuonna 1955 Hollannissa perustettiin työryh- meta-analyysin muun muassa Rorschachin mä, jonka tehtäväksi annettiin tutkia käsialatut- musteläikkätestin toistettavuudesta ja luotetta- kimuksen luotettavuutta. Ryhmän jäsenistä vuudesta. Meta-analyysilla tarkoitetaan sitä, että puolet oli grafologeja (Jansen, 1973). Ensim- otetaan useampia musteläikkätestien luotetta- mäinen osatutkimus lähti liikkeelle piirteestä vuutta analysoineita tutkimuksia ja muunne- energinen (tarmokas), jota käytetään paljon gra- taan niiden tutkimustulokset vertailukelpoisiksi. fologisissa analyyseissa. Laajan psykologisen tes- Tällöin voidaan sanoa jotakin siitä, ovatko Ror- tistön avulla valittiin 40 energistä ja 40 ei-ener- gistä henkilöä, jotka saivat antaa käsialanäyt- teen. Tämän näytteen pohjalta 10 grafologia, 10 psykologia ja 10 lyhyen grafologisen kurssin ”Muotoon käynyttä psykologia arvioivat henkilöitten ener- gisyyttä. Arviot olivat hiukan sattumaa parempia, mutta ryhmien välillä ei ollut eroja. perustuvien testien Toinen ja kolmas tutkimus olivat edellisen kaltaisia, mutta niissä otettiin tarkasti grafolo- käyttö on lähinnä gien kritiikki huomioon. Tulos oli kuitenkin sa- mansuuntainen. Grafologit eivät selviytyneet horoskooppeihin muita ryhmiä paremmin. Neljännessä tutkimuksessa vertailuperusteina olivat työntekijöistä tehdyt persoonallisuusarviot. Tällä kertaa käsi- rinnastettavaa alasta tuli arvioida useita persoonallisuuden piirteitä. Käsiala-analyysien yhtäpitävyys persoo- toimintaa.” nallisuuden arviointeihin oli heikko. Grafolo- gien tulokset eivät eronneet psykologien arviois- ta. Tutkimuksia voi arvostella siitä, että kriteerit (testitulokset tai arviot persoonallisuudesta) ei- vät nekään ole luotettavia. Ehkäpä käsiala pal- schach-mittaukset yleensä tuottaneet hyviä tu- jastaa jotakin sellaista, mitä muulla keinoin ei loksia. saa selville. Tällainen tulkinta on houkutteleva. Arvioinnin kohteena oli Exnerin kehittämä Valitettavasti vain grafologien arviot olivat kah- tulkintajärjestelmä, jossa musteläikkäkuvia kat- dessakin mielessä ristiriitaisia. Sama grafologi ei soneiden henkilöiden sanomat asiat kategorisoi- ... arvioinut samaa näytettä samalla tavoin saades- tiin muun muassa värien määrän ja laadun sekä saan saman käsialan uudelleen eteensä ja eri muotojen mukaan. Lisäksi Exnerin järjestel- grafologien tulokset poikkesivat suuresti toisis- mässä huomioidaan erilaiset sisällölliset seikat taan. Tutkimuksen johtopäätös oli, että käsialas- kuten esimerkiksi henkilöiden tuottamat tunne- ta voidaan päätellä jotakin, joka hyvin karkeasti ilmaukset, kokemusten kertominen tai itseä kos- on oikean suuntaista, mutta grafologinen kou- kevat viittaukset. lutus ei näyttänyt parantavan tarkkuutta. Meta-analyysissa kävi ilmi, että kelvollisia 6 S K E P T I K K O 1 / 1 9 9 9 Skeba-1999-1-A+.P65 6 31.8.2001, 14:24 Rorschach-tutkimuksia oli tehty perin vähän, kiksi Suomessa tuoreen katsauksen Ror- mutta tulokset olivat kyllä useimmiten kohtuul- schachin musteläikkätestistä laatineet Ilonen, lisia. Noiden tutkimusten perusteella musteläik- Tuimala ja Uhinki (1997) toteavat, että vaikka kätestien vastauksista tehdyt tulkinnat olivat si- testin projektioideaa on vaikea todentaa, voi- säisesti johdonmukaisia ja ne säilyivät aika sa- daan Exnerin tulkintamenetelmällä saada koh- mantapaisina myös uusintamittauksissa. Jos- tuullisen hyviä tuloksia. Artikkelin kirjoittajien sain määrin ongelmallista oli kuitenkin se, että mukaan Rorschach-testi ”on menetelmä, joka Rorschachia koskevat tulokset olivat peräisin antaa käyttökelpoisen ja luotettavan kuvan hen- vain yhdestä lehdestä, Journal of Personality kilön psykologisesta rakenteesta ja toiminnois- Assesment’ista, joka oli aikaisemmin nimeltään ta” (s. 1724). Lisäksi he toteavat, että ”Henkilö Rorschach Research Exchange. reagoi omaa persoonallista tyyliään heijastel- Positiivisista tutkimustuloksista mainittakoon len” ... ”hän heijastaa tarpeitaan, asenteitaan ja Exnerin ja Andronikof-Sangladen (1992) tutki- huoliaan samalla kun tekee havaintoja persoo- mus, jossa seurattiin kahta 35 potilaan terapia- nallisuudelleen luonteenomaisella tavalla” ryhmää. Toinen koski lyhyttä terapiaa (keski- (s.1724). Artikkeli ylistää Rorschachia diagnoo- määrin 14,2 kertaa/potilas) ja toinen keskipitkää sin välineenä sekä korostaa sen antavan ”yleistä terapiaa (47 kertaa/potilas). Terapiaryhmissä ol- että spesifiä tietoa persoonallisuuden piirteistä, leille henkilöille tehtiin Rorschach-testi kolme muun muassa ajatusmalleista, emootioista, hal- kertaa, ensin ennen terapiaa, sitten heti terapi- lintakeinoista ja reagointityyleistä, kontrollika- an jälkeen ja lopuksi vielä 10 kuukauden kulut- pasiteetista ja stressinsietokyvystä, minäkäsityk- tua. Rorschach-vastauksia arvioitiin 27 muuttu- sestä ja vuorovaikutussuhteista sekä informaati- jan suhteen ja useimmissa niissä tapahtui posi- on prosessoinnista ylipäätänsä” (s.1725). tiivisia muutoksia terapian edistyessä. Käytän- Lupaukset ovat aivan ylimitoitettuja. Tuollai- nössä se merkitsi sitä, että todettujen poikkea- sia psykologian keskeisiä teoreettisia käsitteitä vuuksien määrät vähenivät. Rorschach kykenee mittaamaan vain epäsuoras- Toinen kiinnostava tutkimus on Pressley-Ab- ti siinä määrin kuin Rorscachista saatuja tulok- rahamin työtovereineen (1994) tekemä tutki- sia pystytään vertailemaan muilla persoonalli- mus, jossa kahden vuoden ajan seurattiin nuori- suusmittareilla saatuihin tuloksiin. Koska vertai- so-osastolla olleiden affektiivisten häiriöiden ja lut muihin persoonallisuustesteihin ovat osoitta- psykoosien suhteen diagnosoitujen potilaiden neet suuria eriävyyksiä Rorschachin ja vakiintu- kehitystä (aineiston koko oli 50 henkilöä). Myös neempien persoonallisuustestien välillä, ei Ror- tässä tutkimuksessa Rorschach-testillä mitatuissa schach todennäköisesti ole hyvä väline yksityis- muuttujissa tapahtui positiivinen muutos poti- kohtaiseen persoonallisuuden piirteiden erotte- laiden tervehtyessä. luun. Sen sijaan on mahdollista, että Ror- Myöhemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia schach erottelee poikkeavia ryhmiä toisistaan ja voidaan tiivistää seuraavasti: Rorschach-testi ei että terapian jälkeen tällaiset poikkeavuudet vä- anna yhteneväisiä tuloksia muiden persoonalli- henevät. Tosin tämänkin tiedon arvo jää minul- suustestien kanssa. Esimerkiksi paljon käytetty le täysin käsittämättömäksi, koska tulos ei kerro MMPI- persoonallisuustesti ei juurikaan anna mitään psykologisesti olennaista noista ryhmis- samanlaisia tuloksia kuin Rorschach. On myös tä. Minua ei oikeastaan kiinnosta, että jokin R- havaittu, että musteläikkätestin tulkinta-asteik- indeksi muuttuu terapian ansiosta, vaan haluan kojen käyttäminen on aika ongelmallista, sillä pikemminkin tietää, mikä tarkalleen ottaen te- ne eivät näytä ennustavan sitä, mitä niiden pi- rapiassa muuttuu. täisi ennustaa. Esimerkiksi masentuneisuudesta kertova asteikko ei ennusta henkilön todellista TAT (Thematic Apperception Test): masentuneisuutta. Toinen usein käytetty projektiivinen testi on ..Lop.pujen lopuksi johtopäätösten tekeminen TAT, jossa henkilölle näytetään erilaisia kuvia. on kuitenkin erittäin vaikeaa. Toisaalta testin Kussakin kuvassa jokin tilanne, esimerkiksi kak- avulla voidaan erotella erilaisia ryhmiä toisis- si henkilöä seisomassa huoneessa ja testattavan taan ja tehdä yleisiä ennusteita esimerkiksi te- henkilön täytyy tulkita kuvan tilanne kertomalla rapian onnistumisesta (Meyer ja Handler, siitä testaajalle tarina. Testin oletuksena on, että 1997). Toisaalta taas yksityiskohtaisempien per- tarinan yksityiskohdat kertovat jotakin kertojas- soonallisuudenpiirteiden kuvaaminen ei tunnu ta, eli hän heijastelee siinä oman persoonalli- onnistuvan kovinkaan hyvin. Kuitenkin esimer- suutensa ja elämäntilanteensa keskeisiä seikko- 7 S K E P T I K K O 1 / 1 9 9 9 Skeba-1999-1-A+.P65 7 31.8.2001, 14:24 ja. Tutkimusten mukaan TAT:lla on jonkinlais- kuvaa. Tässä mielessä henkilö siis ”paljastaa” it- ta ennustearvoa, esimerkiksi Spanglerin (1992) sestään jotakin sellaista, mitä on vaikeata muu- meta-analyysissa havaittiin, että TAT:ssa ilmen- ten selvittää. tynyt saavuttamisen tarve oli selkeässä yhteydes- Yhteys ei koskaan ole suora siten, että ilmais- sä uralla menestymiseen. tu asia ilman muuta näkyy myöhemminkin esimerkiksi siten, että raa’at kuvaukset näkyvät raa- Projektiivisten testien tulkitseminen kana käyttäytymisenä ja kiltit puheet kiltteytenä. (Toki voi väittää että kiltteys oikeastaan kertoo- Sisältöihin perustuvat tulkinnat: kin aggressioista). Yhteys on selvitettävä empiiri- Ihmisten ominaisuuksien mittaaminen perus- sen tutkimuksen avulla. Jotta tulkintaa voidaan tuu ideaan, jonka mukaan hänen puheistaan ja pitää luotettavana, se täytyy todentaa. Sisältöi- tekemisistään voidaan päätellä jotakin. Jos pu- hin perustuvat projektiiviset testit jäävät näin heet ovat aggressiivisia, teotkin voivat sellaisia aina ikään kuin ilmaan roikkumaan, koska (1) olla, joskaan ei välttämättä. Siten on aivan mah- fantasioiden todentuminen ei koskaan ole var- dollista, että epäselviin kuviin annetut vastauk- maa ja (2) tulkintojen pohjana olevat hypoteesit set kertovat jotakin siitä, ajaako joku härillä vai täytyy aina laajalla tutkimuksella varmentaa. autolla. Jos henkilö näkee musteläikissä jatku- Kaikki projektiiviset testit, jotka käyttävät vas- vasti jotakin uhkaavaa, voidaan odottaa, että hä- tausten sisältöjä hyväkseen, voivat olla kohtalai- sen luotettavia siinä mielessä, että niiden avulla kertyvillä tiedoilla on yhteyksiä muilla tavoin kerättyihin tietoihin. Hyvänä esimerkkinä ovat vastauksien poikkeavuutta kuvaavat indeksit, ”...jokaisella, joka joiden avulla skitsofreniapotilaita voidaan erot- taa normaaliryhmistä (Whitaker, 1992, s.141). joutuu Muotoon tai tyyliin perustuvat tulkinnat: Muotoon perustuvat testit, aivan erityisesti gra- valintatilanteessa fologia, ovat sikäli hankalammassa tilanteessa, että tulkinnoissa törmätään nopeasti uskotta- käsiala- tai vuusongelmiin. Kun selaa Osmo Oksasen (1996) Suurta käsialakirjaa, joutuu ihmetyksen Wartegg-testiin, on valtaan. Kun A kirjaimesta puuttuu poikkiviiva ja se on oikealle vino, tulkinta kuuluu: ”Epä- tarkkuutta, huomaamattomuutta, myös häikäi- oikeus tehdä valitus.” lemättömyyttä”. Alhaalta avoin pieni a kuvastaa ”teeskentelyä, petollisuutta” (ss. 117–119). Samanlaisia mahdottomuuksia on tarjolla Psykologi-lehden numerossa 1/1999. Jutussa haastatellun Pentti Vaaraman mukaan ”grafo- nen elämässään muutoinkin on tällaisia ele- logi saa tietoa kirjoittajan persoonallisuudesta, menttejä. Irwin Berg kuvasi tätä ilmiötä käsit- lahjakkuudesta sekä kehon ja mielen hyvinvoin- teellä poikkeavuushypoteesi. Mitä poikkeavam- nista”. Aivoihin vetoaminen (”aivokirjoitus”) pi ihminen on, sitä varmemmin hänen poikkea- antaa analyysille lisää hohtoa. Ilmeisesti tulkin- vuutensa näkyy missä tahansa, vaikkapa sitten nat perustuvat paljolti analogioihin ja symbo- reaktioissa musteläikkiin. liikkaan. Suuri kirjain viittaa suureellisuuteen, TAT:hen kohdistuneet tutkimukset tukevat pieni vaikkapa itseluottamuksen ongelmiin. tätä hypoteesia. Kertomukset, nimitettäköön nii- Tällaiset tulkinnat perustuvat vaihdellen jon- ... tä vaikkapa fantasioiksi, kuvaavat jotakin siitä, kun henkilön intuitioon tai kulttuurissa vallitse- millainen ihminen on arkielämässään. Jos hän vaan symboliikkaan. Enimmäkseen ne ovat kuvaa runsaasti saavuttamiseen liittyviä teemo- kaikkea muuta kuin uskottavia. Koska asia on ja, aihepiiri tulee näkyviin siinä, miten hän elä- näin, tulkintojen oikeutus tulee huolellisesti mässään toimii. Tutkimus viittaa siihen, että näyttää toteen. Tällaista tietoa ei kuitenkaan ole nämä kuvaukset tai fantasiat voivat tuoda esiin tarjolla. Muotoon perustuvien projektiivisten sellaistakin, mitä tavanomaiset kyselytestit eivät testien käyttö on siis lähinnä horoskooppeihin 8 S K E P T I K K O 1 / 1 9 9 9 Skeba-1999-1-A+.P65 8 31.8.2001, 14:24 rinnastettavaa toimintaa. Nähdäkseni jokaisella, joka joutuu esimerkiksi valintatilanteissa käsi- ala- tai Wartegg-testiin, on oikeus tehdä valitus. Skeptikot Tuon valituksen tulisi mennä läpi, koska kum- pikaan näistä menetelmistä ei ole läpäissyt kan- neuvottelevat sainvälisen tiedeyhteisön seulaa. grafologiatesteistä Yhteenveto Oulussa Suhtautuminen projektiivisiin testeihin tieteel- lisessä psykologiassa on valtaosin kielteistä. Kuitenkin niitä käytetään paljon kliinisessä Suomen Grafologisen Yhdistyksen puheenjoh- työssä ja myös valinnoissa. Onko niiden käyttä- taja TTTTTeeeeerrrrrooooo AAAAAsssssppppp esitti viime vuonna huomiota he- rättäviä väitteitä grafologian toimivuudesta minen sitten hyödytöntä tai jopa vastuutonta? muun muassa Skepsiksen keskustelupalstalla, Jonkin verran on tarjolla positiivistakin tietoa jonka johdosta Oulun skeptikot ottivat häneen sekä Rorschachin että TAT:n osalta. On il- yhteyttä väitteiden testaamiseksi. Asp muun meistä, että edellisen avulla voidaan tehdä kar- muassa kertoi voivansa erotella raskaana ole- keita jaotteluja poikkeavien ryhmien välillä. vat naiset ei-raskaana olevista pelkän käsiala- Jälkimmäinen taas antaa vihjeitä siitä, mitä ih- näytteen perusteella. misen mielessä liikkuu. TAT-testejä on käytetty Oulun skeptikot suunnittelivat koejärjeste- pääasiassa perustutkimuksessa, eikä esimerkiksi lyä, josta neuvoteltiin Aspin kanssa. Aspin vaa- valinnoissa. timukset testin suhteen olivat kuitenkin sellaisia, ettei niitä voitu Skepsiksen nykyisillä re- Saadaanko Rorschachilla esiin sitten jotakin sursseilla toteuttaa. Asp muun muassa edel- sellaista, mitä muuten ei saataisi? Konkreetti- lytti tietynlaista kynää, henkilön tietämättö- nen esimerkki voi olla tilanne, jossa halutaan myyttä siitä, että grafologi arvioi testin ynnä tietoa jonkin henkilön asosiaalisuudesta eli psy- muuta. Kynnyskysymykseksi nousi kuitenkin kopatiasta. Oletetaan, että kyselylomake ja haas- vaatimus, jonka mukaan kaikilta testattavilta tattelu eivät tuo esiin mitään erikoista. Sen si- on oltava vertailunäyte; raskaana olevilta otet- jaan Rorschachin psykopatia-indeksi on kohon- tu ennen raskautta. Lisäksi näiden näytteiden nut. Oletetaan, että tämä indeksi korreloi muil- aikaero saisi olla korkeintaan kolme kuukaut- la keinoin todettuun psykopatiaan. Jos kyseessä ta. Jotta testi olisi luotettavasti mitannut graf- on kliininen työ, jonka ensisijainen tavoite on ologin kykyä tunnistaa raskaus käsialasta, oli- potilaan tai asiakkaan auttaminen, tulos on hy- si kaikkien näytteiden pohjauduttava samaan poteesi, jota pyritään tarkentamaan. Leimaami- tekstiin, esimerkiksi saneluun tai runonpät- sen vaara on olemassa, mutta se on vähäinen kää, jolla ei tutkittaville olisi henkilökohtaista verrattuna siihen, kun kyseessä on valintatilan- merkitystä. Skepsis olisi siis joutunut hankki- ne. Puhtaasti psykometrisesti on aivan sama, tu- maan näytteet suurelta joukolta naisia ja toi- leeko validiteetti kyselylomakkeesta, haastatte- vomaan sitten, että osa tulisi raskaaksi kol- lusta tai projektiivisesta testistä, kunhan se vain men kuukauden sisällä. on riittävän luotettavasti osoitettu. Oulun skeptikot huomauttivat, ettei ole kumpaakaan osapuolta kehittävää luoda ehto- Projektiivisilla testeillä ei kuitenkaan voi olla ja, joita toinen osapuoli ei pysty toteuttamaan. omaa validiteettia, vaan se on aina jostakin lai- Tero Asp on ollut asiasta samaa mieltä ja lu- nattua. Tällä tarkoitan sitä, että jonkin projektii- vannut lähitulevaisuudessa ehdottaa uusia visen testin pistemäärän nimeäminen vaikkapa testattavia asioita grafologiasta. Neuvottelut depressioindeksiksi perustuu täysin spekulaati- ovat parasta aikaa käynnissä. Mikäli asioista oon. Ei ole olemassa sellaista tieteellisen yhtei- päästään sopimukseen, niin kokemuksen mu- ... sön hyväksymää teoriaa, joka olisi uskottava. Pi- kaan testausvaiheessa ollaan joskus kesän kemminkin on niin, että esimerkiksi väristä tai korvilla. muodosta tehdyt spekulaatiot eivät ole saaneet Sami Tetri tukea. Luotettavuus eli validiteetti tulee siis sii- Kalervo Kangas tä, että joku luotettavana pidetty menetelmä on jo tuottanut jonkin eron, johon sitten projektii- visen testin tulosta verrataan. Tämä kritiikki ei koske vastausten sisältöön, teemoihin, perustu- 9 S K E P T I K K O 1 / 1 9 9 9 Skeba-1999-1-A+.P65 9 31.8.2001, 14:24 via tulkintoja, jotka ovat usein myös teoreettises- tä. Tuollaisen merkin täytyy kuitenkin olla ta- ti uskottavia. vattoman luotettava, jotta sen perusteella voi- Projektiivisten testien käytön puolesta puhuu daan tehdä yksilöihin kohdistuvia ratkaisuja. se, jos niiden avulla saadaan esiin jotakin sel- Tällaiset indeksit toimivat vain niin kauan kuin laista, mitä kerta kaikkiaan muilla menetelmil- kyseessä on salattua tietoa, ja siksi niiden käyttö lä ei saa esiin. Tämä on mahdollista ja siitä on on mielestäni eettisesti arveluttavaa. Testauk- TAT:n osalta jonkin verran näyttöäkin. Kun seen osallistuneiden oikeus perehtyä omiin tie- Rorschachin korrelaatiot muihin menetelmiin toihinsa kielletään sillä perusteella, että tekijän- ovat usein matalia, sen myös täytyy mitata ”jo- oikeudet estävät tulosten näyttämisen ja jonkin takin muuta” ollakseen hyödyllinen. Kiusallista riippumattoman testaajan uuden arvion. (cid:1) asiassa on se, että tuo ”jokin muu” perustuu sinänsä mielettömiin indekseihin, joita on vai- Kirjallisuutta kea teoreettisesti perustella. Useimmiten kysy- Ben-Shakhar, G., Bar-Hillel, M., Bilu, Y., Ben-Abba & E. Flug, A. (1986). Can graphology predict occupational mys on siitä, että nuo merkit paljastavat jotakin success? Two empirical studies and some methodological sellaista, mitä ihminen itse ei halua tuoda ruminations. Journal of Applied Psychology, 71, 645-653. esiin. Exner, J.E.,Jr, & Andronikof-Sanglade, A. (1992). Ror- Projektiivisista testeistä voi siis olla jotakin schach changes following brief and short-term therapy. Journal of Personality Assessment, 59, 59-71. hyötyä kliinisessä työssä, mutta kun tämän toi- Ilonen, T., Tuimala, P. & Uhinki, A. (1997). Rorschachin minnan tulee tapahtua asiakkaan tai potilaan mustetahratestin kehittyminen Exnerin analyysi- ja tul- ehdoilla, en ymmärrä, mikä merkitys paljasta- kintajärjestelmäksi. Suomen Lääkärilehti, 52, 1723-1725. misella tässä yhteydessä voisi olla. Hoidon lähtö- Jansen, A. (1973) Validation of graphological judgments: An experimental study. Haag: Mouton. kohta ei psykiatriassa ole diagnoosi, vaan se, McClelland, D.C., Koestner, R. & Weinberger , J. (1989). mitä potilas sanoo oireistaan ja ongelmistaan ja How do self-attributed and implicit motives differ? mitä hänestä havaintojen perusteella voidaan Psychological Review, 96, 690-702. päätellä. Vain jos uskoo psykoanalyytikkojen ta- Meyer, G.J. & Handler, L. (1997). The ability of the Ror- schach to predict subsequent outcome: A meta-analysis paan, että paljastaminen on terapeuttisesti hyö- of the Rorschach Prognostic Rating Scale. Journal of Per- dyllistä, tämä näkemys on puolusteltavissa. Pal- sonality Assessment, 69, 1-38. jastamisen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole saanut Oksanen, O. (1996). Suuri käsialakirja. Helsinki: Otava. tukea psykoterapiatutkimuksissa. Neter, E. & Ben-Shakhar, G. (1989). The predictive validity of graphological inferences: A meta-analytic approach. Muotoon perustuvat projektiiviset testit eivät Personality and Individual Differences, 10, 737-745. sovellu psykologisten ominaisuuksien mittaami- Parker, K.H., Hanson, R.K. & Hunsley, J. (1988). MMPI, seen, koska koko mittaamisen idea perustuu Rorschach, and WAIS: A meta-analytic comparison of otokseen jostakin piirteestä, vaikkapa masentu- reliability, stability, and validity. Psychological Bulletin, 103, 367-373. neisuudesta. Mitä enemmän masennusta jossa- Pressley Abraham, P., Lovegrove Lepisto, B., Lewis M.G., kin testissä tai havainnoissa ilmenee, sitä luotet- Schultz, L. & Finkelberg, S. (1994). An outcome study: tavampaa mittaus on. Esimerkiksi Rorschach ei Changes in Rorschach variables of adolescents in resi- perustu tälle ajatukselle, vaan merkki- tai sym- dential treatment. Journal of Personality Assessment, 62, 505-514. boli-idealle. Tällaiset merkit eivät koskaan voi Spangler, W.D. (1992). Validity of questionnaire and TAT olla parempia kuin ne kriteerit, joihin merkkejä measures of need for achievement: Two meta-analyses. verrataan. Varmaankin psykometrikot vierasta- Psychological Bulletin, 112, 140-154. vat Rorschachia juuri sen vuoksi, että mittauk- Sutherland, S. (1992). Irrationality. The enemy within. London: Constable. set eivät edistä sitä, mikä on heidän mielestään Whitaker, L.C. (1992). Schizophrenic disorders. Sense and olennaista: ihmisen ominaisuuksien tutkimista. nonsense in conceptualization, assessment, and treat- Työhön valinnoissa projektiivisten testien ment. New York: Plenum. käyttö on erittäin kyseenalaista. Valinnoissa etsi- Weiner, I.B. (1997). Current status of the Rorschach ink- blot method. Journal of Personality Assessment, 68, 5-19. tään yleensä tiettyjä ominaisuuksia ja sellaiseen nykyisin käytetyt projektiiviset testit eivät yleen- ... sä sovellu. Jonkin merkin tai symbolin esiinty- Kirjoittaja toimii psykologian minen saattaa liittyä piirteisiin, mutta juuri täl- professorina Tampereen yliopistossa. laisista yhteyksistä on niukalti näyttöä. Projektii- Artikkeli perustuu kirjoittajan Skepsiksen visten testien käyttö valinnoissa tulisi välittömäs- yleisötilaisuudessa 17. helmikuuta ti lopettaa. pitämään alustukseen projektiivisten Testien käyttöä voidaan perustella sillä, että testien luotettavuudesta. jokin indeksi ennustaa esimerkiksi työmenestys- 10 S K E P T I K K O 1 / 1 9 9 9 Skeba-1999-1-A+.P65 10 31.8.2001, 14:24