roihuvuoren ala-aste PDF
Preview roihuvuoren ala-aste
ROIHUVUOREN ALA-ASTE Rakennushistoriaselvitys ja inventointi Roihuvuoren ala-aste – Rakennushistoriaselvitys ja inventointi Tilaaja: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Tilakeskus Tekijät: Arkkitehtitoimisto Livady Oy Pasi Kolhonen, Panu Lehtovuori, Mikko Mälkki ja Lauri Saarinen Valmistunut: 3.2.2014 Kuvat: Livady Oy, ellei toisin mainittu. 2 Sisällys: Johdanto 4 Vesikatto ja yläpohja 46 Sisätilat 82 Välipohjat 47 Kellari – Tekniset tilat, väestönsuoja ja varastot 84 Ulkoseinät 48 Opettajien tilat, kirjasto ja vahtimestari 86 Tutkimuksen rajaus 5 Länsi- ja itäjulkisivujen ikkunaseinät 49 Liikuntasali ja näyttämö 88 Rakenne ja lähteet 5 Ikkunaseinät pukuhuoneiden ja Suihku- ja pukutilat sekä liikuntavälinevarastot 90 liikuntavälinevaraston kohdalla 50 Ruokalasali 92 Rakennushistoria 6 Eteläjulkisivun ikkunaseinä 51 Keittiö ja huoltotilat 94 Betonielementein vuoratut umpiseinät 52 Pohjoissivun tuulikaapit ja itäsivun eteistila 95 Paikalla valetut umpiseinät pohjoispään Nuorisokerho 96 Luonnosvaiheet 7 katoksen alla 52 Varaportaat ja tuulikaapit 100 Luonnos 1 8 Räystään otsapinnan betonielementtiseinä 53 Käytävät 102 Luonnos 2 10 Sisäseinät ja ylälasit 54 Luonnontieteen ja tekstiilityön opetustilat 104 Luonnos 3 12 Lattiapinnat 54 Teknisen käsityön opetustilat 106 Pääpiirustukset 14 Alakatot 55 Toisen kerroksen opetustilat 108 Sisäportaat 56 Rakennusvaihe ja sen aikana tehdyt muutokset Avattavat ikkunat ja nauhaikkunat 58 suunnitelmiin 22 Talotekniikka 112 Pohjoispään katoksen kävelyluiska ja parveke 59 Sadevedet, perusvesi 112 Ulko-ovet ja teräskarmiset lasiseinät 60 Valmis koulu 26 Käyttövesilaitteet ja viemäriverkosto 112 Sisäovet 62 Malliesimerkki suomalaisesta konstruktivismista 26 Lämpöverkko 113 Kiintokalusteet 64 Havaintoja Ruusuvuoren modulilogiikasta Ilmanvaihto 114 Roihuvuoren koulussa 28 Sähkö- ja televerkon järjestelmät 116 Matti Saanio – Hirveän hieno koulu 30 Kenttätyöt – nykytilan inventointi 66 Valaistus ja muita sähkölaitteistoja 116 Huomioita talotekniikasta ja sen säilyneisyydestä 117 Muutosvaiheet 38 1973 ikkunaremontti 38 Lähiympäristö 67 Yhteenveto ja johtopäätöksiä 118 1995 terveystalon muuttaminen opetustiloiksi 40 Liittyminen Roihuvuoreen, maisemaan ja tonttiin 67 1996 sähköremontti 40 Koulun ulkohahmo paikan päällä koettuna 68 Lähteet 120 Muita korjauksia ja muutoksia 42 Koulun piha ja rakennuksen muu välitön lähiympäristö 70 Piirustusluettelot 123 1979–2003 toteutumattomia muutoshankkeita koskevia Säilyneisyys ja muutokset julkisivuissa 74 suunnitelmia 42 Perustiedot 134 Pohjoisjulkisivu sekä pohjoisen sisäänkäyntikatoksen 2011 väistötilat 42 alle jäävät ulkoseinät 74 Länsijulkisivu 76 Rakenteet, rakennusosat, materiaalit ja kalusteet 44 Eteläjulkisivu 78 Perustukset ja alapohjat 44 Itäjulkisivu sekä katoksen ja parvekkeen itäisin osuus 80 Kantavat rakenteet 45 3 Johdanto 1960-luvulla koulurakentamisessa pyrittiin kohti man kauden rakennuksiin. Koulun ensimmäiset mahdollisimman suurta joustavuutta ja muunnel- luonnokset ovat vuodelta 1961; sitä on siis suunnitel- tavuutta. Keinona tavoitteisiin pääsemiseksi olivat tu yhtä aikaa esimerkiksi Helsingin kaupungintalon erityisesti erilaiset rakennusjärjestelmät. Samaan restauroinnin ja Weilin & Göösin painotalon kanssa. aikaan yleistyi betonin käyttö. (Makkonen (toim.) Aarno Ruusuvuori (1925–1992) oli erittäin näkyvä ja 2004, 65.) Lähes kaikki tuon vuosikymmenen kou- arvostettu arkkitehtuurivaikuttaja, joka toimi paitsi lurakentamisen ihanteet ovat nähtävissä arkkitehti suunnittelijana myös professorina, Arkkitehti-lehden Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa Roihuvuoren päätoimittajana sekä Rakennustaiteen museon joh- koulussa.1 tajana. Hän oli monen konstruktivismista innostu- Vuonna 1967 valmistunut koulu on rakennettu neen, 1960-luvulla opiskelleen arkkitehdin esikuva. Helsingin Roihuvuoreen, Vuorenpeikontien päät- Esimerkiksi Juhani Pallasmaa, Kirmo Mikkola ja teeksi, alueen korkeimmalle kalliolle. Se liittyy Roihuvuoren koulun projektiarkkitehtina toiminut läheisesti viereiseen 1950-luvulla rakennettuun Reijo Lahtinen olivat uransa alkuvaiheessa töissä kerrostalokortteliin. Koulu on ulkoiselta ilmeeltään Ruusuvuoren toimistossa, niin kutsutussa ”Ruusun korostetun horisontaalinen. Rakennuksen pitkät akatemiassa”. (Arkkitehtitoimisto Okulus Oy 2004, seinät koostuvat nauhaikkunoista, lasitiilikentistä ja 15–19; Korhonen 1998,101–118; Leiman (toim.) 2000, vaakasuuntaisista betonielementtiosista. Pääsisään- 72; Arkkitehtuurimuseo, Aarno Ruusuvuori 2013.) käyntiä hallitsee jykevä betoninen ramppi ja sadeka- Roihuvuoren koulu on malliesimerkki 1960-luvun tos. (Makkonen (toim.) 2004, 70.) koulurakentamisesta. Nyt koulu on tullut peruskor- Roihuvuoren koulun sisätilat ovat korostetun jausikään, ja se on päätetty kunnostaa. Koulua ei ole keskitettyjä. Arkkitehti itse on kuvaillut tilarakennet- suojeltu kaavalla, mutta sen arkkitehtoninen arvo on ta seuraavasti: ”Tilallisena runkona toimii hallitilojen tunnustettu. Esimerkiksi kaupunkisuunnitteluviras- sarja, jota ympäröi luokkahuoneiden kaksikerroksinen ton Opintiellä-selvityksessä se on nostettu ainoana rengas. Keskeinen hallisarja koostuu voimistelusalis- 1960-luvun helsinkiläiskouluista arvokkaimpaan ta, ruokailuhallista sekä nuorisokerhon juhlasalista.” luokkaan. (Makkonen (toim.) 2004, 88–89; Doco- (Ruusuvuori 1967, 16.) 1960-luvulla tavoiteltu tilojen momo Suomi Finland ry. & Suomen Arkkitehtuuri- muunneltavuus näkyy erityisesti keskeisissä halleis- museo 2013) sa, joita on mahdollista yhdistellä ja aukoa erilaisten palje- ja liukuovien sekä laskuseinien avulla. Roihuvuoren koulun silmiinpistävin piirre on joh- donmukainen rakennejärjestelmä. Näkyviin jätetyt betoniset pilarit ja palkit nousevat arkkitehtuurin keskeiseksi aiheeksi. Arkkitehdin mukaan rakenne vastaa lähinnä tehdashalleissa käytettyjä ratkaisuja (Ruusuvuori 1967, 16). Yleisilmeeltään ja yksityis- kohdiltaan Roihuvuoren koulu on kuitenkin kaukana 1. 1960- ja 1970-lukujen vaihde oli taitekohta suomalaisessa teollisesta rakentamisesta. Jokainen detalji on harki- opetuksessa. Roihuvuoren koulu valmistui kansakouluksi ten suunniteltu ja taitavasti toteutettu. Värisuunnitel- vuonna 1967, mutta peruskoulu-uudistuksen myötä se sai man on tehnyt kuvataiteilija Anitra Lucander. nimekseen Roihuvuoren ala-aste. Tässä selvityksessä käytetään Vuonna 1967 valmistunut Roihuvuoren koulu selvyyden vuoksi yksinkertaista nimitystä Roihuvuoren koulu. kuuluu arkkitehti Aarno Ruusuvuoren tuotteliaim- Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Matti Saanio 1967 Tutkimuksen rajaus Rakenne ja lähteet Tämä rakennushistorian selvitys on tehty parasta Roihuvuoren koulun projektiarkkitehtina toiminut Tämä selvitys jakautuu kahteen päälukuun: raken- 2. Täydellisin sarja piirustuskopioita on löytynyt koulun läm- aikaa käynnissä olevan korjaussuunnittelun tarpei- Reijo Lahtinen voisi tarjota varmasti paljon arvokasta nushistorian kuvaamiseen ja kenttätöihin. Rakennus- mönjakohuoneesta (006). Lisäksi sähköpääkeskuksesta (002) siin. Siitä johtuen tutkimustyö on kohdennettu lähes tietoa suunnittelun ja rakentamisen vaiheista. Tähän historia -osiossa käydään läpi koulun suunnitteluhis- löytyi RHS-työn yhteydessä pahvilaatikollinen hajanaisia pii- ainoastaan Roihuvuoren ala-asteen päärakennuk- tutkimukseen ei ole ollut mahdollista sisällyttää toria sekä merkittävimmät muutosvaiheet lähteiden rustuksia. Rakennusaikaiset työselostukset ja työmaakokous- seen. Tutkimus kattaa koulun rakennushistorian hänen perusteellista haastatteluaan, vain lyhyt suul- avulla. Kirjallisia lähteitä, jotka kertoisivat nimen- ten pöytäkirjat löytyivät koulun väestönsuojassa (009) olevas- tarkastelun kirjallisten lähteiden ja arkistomate- linen tiedonanto. Myös kuvataiteilija Anitra Lucan- omaan Roihuvuoren koulusta ja sen suunnittelusta ta kirjahyllystä. Buildercom -palveluun on koottu suuri määrä riaalin kautta. Rakennuksen nykytila on selvitetty derin ja japanilaisen kalustesuunnittelija Michio on valitettavan vähän, mutta piirustusmateriaalia ja pääpiirustuksia (muun muassa kolme leimattua sarjaa paikan päällä tehtyjen kenttätöiden ja systemaattisen Katsumatan osuus Roihuvuoren koulun kokonaisuu- valokuvia sitäkin enemmän. lupakuvia vuosilta 1964, 1965 ja 1967) sekä rakennepiirus- valokuvausdokumentoinnin avulla. Selvityksessä teen jäävät maininnan asteelle. Oletettavasti kaikki pää- ja työpiirustukset sekä tuksia. Nämä vastaavat Helsingin Rakennusvalvontaviraston esitetään tärkeimmät ominaispiirteet ja säilyneisyys. Oletettavasti 1960-luvulla valmisteilla ollut pe- työselostukset ovat säilyneet. Niiden lisäksi myös eri- eCity/Arska -palvelusta löytyviä kuvia, joskin Buildercomin Siinä esitetään myös arvio eri tilojen toiminnallisesta ruskoulu-uudistus on vaikuttanut jo Roihuvuoren koissuunnittelijoiden teknisiä piirustuksia on ollut kokoelma on laajempi. Alkuperäiset arkkitehtipiirustus-rullat ja rakennushistoriallisesta arvosta. Myös kiintokalus- koulun suunnittelussa ja sen tilajaoissa. Tämä, kuten runsaasti käytettävissä.2 Mielenkiintoisen lisän tutki- lienevät Arkkitehtuurimuseon Aarno Ruusuvuoren piirus- teet ja talotekniikka on tutkittu. moni muukin, nyt vaille käsittelyä jäävistä aiheista mukseen tuovat kolmesta eri suunnitteluvaiheesta tuskokoelmassa. Nämä hauraat piirustukset on käyty läpi Kustannus- ja aikataulusyistä selvityksestä on ovat oivallisia jatkotutkimuksen teemoja. säilyneet luonnokset, jotka ovat Arkkitehtuurimuse- ainoastaan luonnosten osalta. karsittu pois useita mielenkiintoisia aiheita. Tällaisia on Aarno Ruusuvuoren piirustuskokoelmassa. tutkimuskohteita ovat Roihuvuoren koulun sivura- Valokuvaaja Matti Saanio kuvasi Roihuvuoren kennukset, eli päärakennuksen kanssa samaan ai- koulua vuonna 1967. Kuvia on sekä rakennusvaihees- kaan valmistuneet entinen terveystalo ”Kotkansiipi”, ta että valmiista koulusta. Näistä kuvauskierroksista siihen liittyvät asunnot sekä erillinen WC-rakennus. syntynyt valokuvasarja ”Hirveän hieno koulu” kuu- Nämä rakennukset rajaavat koulun pihaa ja ovat luu Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin. tärkeä osa ympäristön kokonaisuutta. Niitä tullaan Museo antoi kuvat ystävällisesti käyttöömme ja ne on käsittelemään omassa, myöhemmin tuotettavassa julkaistu Saanion perikunnan luvalla. selvityksessään. Tutkimuksen toinen osa – Kenttätyöt – pitää si- Tässä tutkimuksessa Roihuvuoren kouluraken- sällään rakennuksen nykytilan inventoinnin. Tässä nusta ei myöskään tarkastella laajemmassa kulttuu- pääluvussa käydään läpi koulun rakennusosat, rihistoriallisessa yhteydessä. Pois jää katsaus arkki- lähiympäristö, julkisivut, sisätilat sekä talotekniikka. tehti Aarno Ruusuvuoren elämäntyöhön ja koulun Rakennuksen tärkeimmät osat on dokumentoitu asemaan niiden joukossa sekä sen tyylilliset yhteydet valokuvaamalla. Kaikki sisätilat on esitetty myös muihin saman aikakauden suomalaisiin ja kansain- taulukkomaisissa huonekorteissa. Niissä on arvioi- välisiin esikuviin. Koulun asemaa Roihuvuoren kau- tu myös eri rakenneosien säilyneisyyttä. Kenttätyöt punginosan rakentumisessa ei ole voitu laajemmin perustuvat pääosin marraskuussa 2013 paikan päällä käsitellä, eikä perehtyä mahdollisiin kaupungintalon tehtyihin havaintoihin. korjaustyön ja Roihuvuoren hankkeen yhteyksiin. 5 RAKENNUSHISTORIA 6 Kuva: Arkkitehtuurimuseo / Simo Rista Luonnosvaiheet ”Rakennuspaikan asettamien rajoittavien tekijöiden ta- kia valittiin Roihuvuoren kansakoulua suunniteltaessa kolmesta vaihtoehdosta keskitetyin ratkaisu”, kirjoittaa Aarno Ruusuvuori Arkkitehti-lehdessä, jossa raken- nus valmistuttuaan esiteltiin (12/1967, 16). Jokaisesta luonnosversiosta on säilynyt kuvia Arkkitehtuurimu- seossa olevassa Aarno Ruusuvuoren piirustuskokoel- massa. Suuri osa luonnospiirustuksista on päivätty. Niiden perusteella suunnittelutyö on aloitettu jo vuonna 1961. Eri versioita koulun tilarakenteesta ja sen sijoittu- misesta tontille on toimistossa selvästikin tutkittu melko tarkkaan, sillä piirustukset on tehty huolella. Pohjat, julkisivut ja leikkaukset on piirretty mitta- kaavaan lyijykynällä. Käsivaraisia luonnoksia on säilynyt vähän. Niukka luonnostelu lieneekin ollut Ruusuvuorelle luonteenomaista. Vuonna 1991 teh- dyssä haastattelussa hän kertoo työtavoistaan: ”Minä piirrän hyvin vähän. En hae piirtämällä ratkaisua, vaan piirrän vasta valmista. Jonkin suunnittelutyön alkuvaiheessa kyllä piirrän, koska on tärkeää kartoittaa jollakin tavalla olemassa oleva ympäristö. Kun se vaihe on valmis, alkaa miettiminen, ja kun olen tullut siihen tulokseen, että työ lähtee toteutumaan tiettyä uomaa, alan piirtää. (...) Piirtäminen on niin työlästä, että siihen ryhtyy vasta, kun asiat alkavat olla paikallaan.” Samassa haastattelussa Ruusuvuori kertoo myös luonnostelevansa mieluummin yksinkertaisten pienoismallien avulla kuin piirtämällä. Roihuvuo- ren koulusta malleja ei ole kuitenkaan säilynyt. Pahvimallit oli toimiston tilanahtauden takia tapana hävittää, kun niitä ei enää tarvittu. (Nikula & Norri & Pennanen 1991, 16–19.) Roihuvuoren koulun alkuperäiset piirustukset ovat Aarno Ruusuvuoren piirustuskokoelmassa, joka on Suomen Arkkitehtuurimuseossa. 7 Luonnos 1 Varhaisin Roihuvuoren koulun luonnosversioista on päivätty välille 3.8.–16.10.1961. Joissain piirustuksis- sa on merkintä "luonnos 3", joten tätäkin edeltäviä luonnoksia lienee tehty. Vuoden 1961 luonnoksissa koulu on sijoitettu kokonaisuudessaan tontin länsi- laitaan, mahdollisimman lähelle Vuorenpeikontietä. Yksikerroksinen koulu rakentuu kampamaisesti pitkulaisista "puikoista", joiden väliin jää suojattuja pihoja. Leikkikenttä jää tieltä katsoen koulun taakse ja avautuu luonnonmaisemaan. Luonnoksen tilarakenne on hyvin kaavamainen. Massa, johon on sijoitettu opettajien tilat ja erikois- luokat, yhdistää neljää erillistä tilapuikkoa. Ensim- mäiseen puikkoon on kaavailtu alakoulun opetusti- loja, toiseen yläkoulun. Juhlasali ja liikuntatilat ovat omassa osastossaan. Kerhotilat on erotettu tämän puikon päähän. Sadekatos yhdistää opetustilapuik- koja pihan puolelta. Pohjoisin puikko on varattu terveydenhoidon tiloille. Väestönsuoja- ja kellaritilat ovat liikuntasalin alla. Julkisivuluonnoksissa koulu on selvästi haluttu saada vaikuttamaan mahdollisimman matalalta. Tasakatot ja pitkät nauhaikkunat korostavat hor- isontaalista vaikutelmaa. Liikunta- ja juhlasali sekä luokkatilojen katot kuitenkin nousevat kolmiomaisi- na räystäslinjan yläpuolelle. Ne on kuitenkin haluttu visuaalisin keinoin erottaa julkisivujen matalasta perusmassasta. Tietynlaista kaavamaista tilasommittelua lukuun ottamatta tätä maastoon levittyvää luonnosvaihetta voisi pitää jopa eräänlaisena toteutuneen, "keskite- tyn" koulun vastakohtana. Maantasokerros, 11.10.1961. Ei mittakaavassa. Piirustus: Arkkitehtuurimuseo / Aarno Ruusuvuoren piirustuskokoelma. 8 Asemapiirustus 16.10.1961. Kellarikerros 11.10.1961 Julkisivut ja leikkaukset 3.8.1961 (muutokset 5.–16.10.1961) Kuvat eivät ole mittakaavassa. Piirustukset: Arkkitehtuurimuseo / Aarno Ruusuvuoren piirustuskokoelma. 9 Luonnos 2 Roihuvuoren koulun toisessa luonnosvaiheessa alkaa näkyä tehdasrakentamiselle tyypillisiä piirteitä, jotka ovat näkyvissä myös arkkitehdin kuvailemassa lopullisessa rakennuksessa. "Rakenteellisesti on harva kantava pilarirunko täysin erotettu jakavista elemen- teistä. Rakenne vastaa lähinnä tehdashallin ratkaisua." (Ruusuvuori 1967, 16.) Tätä luonnosvaihetta leimaavat näyttävät kolmio- maiset kattorakenteet, joiden väleihin on suunni- teltu kattoikkunoita. Rakenteet ovat lähes identtisiä samaan aikaan suunnittelupöydällä olleen Weilin & Göösin tehdasrakennuksen ensimmäisen luon- nosvaiheen rakenteiden kanssa.3 Tämäntyyppisiä rakenteita ei kuitenkaan käytetty kummassakaan rakennuksessa. Weilin & Göösin painotalon rakenneluonnoksista ja -suunnitelmista vastasi diplomi-insinööri Bertel Ekengren, jota on kuvailtu Ruusuvuoren luotto- konstruktööriksi. (Arkkitehtitoimisto Okulus Oy 2004, 20, 33.) Voidaan olettaa, että Ekengren on ollut mukana Roihuvuoren luonnosvaiheessa, vaikka lopulliset rakennesuunnitelmat onkin laatinut Insi- nööritoimisto Martti Ruoslahti & Co. 3. Weilin & Göösin ensimmäisen vaiheen rakenneluonnos on päivätty 10.2.1962 ja Roihuvuoren koulun toisen vaiheen luonnokset välille 12.–20.6.1962, eli ne on tehty noin neljän kuukautta myöhemmin. Ensimmäinen kerros ja asemapiirustus, 12.6.1962. Ei mittakaavassa. Piirustus: Arkkitehtuurimuseo / Aarno Ruusuvuoren piirustuskokoelma. 10
Description:The list of books you might like
