ebook img

Munkkiniemi-Haaga PDF

232 Pages·2012·2.38 MB·Finnish
by  
Save to my drive
Quick download
Download
Most books are stored in the elastic cloud where traffic is expensive. For this reason, we have a limit on daily download.

Preview Munkkiniemi-Haaga

Minna Chudoba M Kaupunkia etsimässä i n n a Eliel Saarinen Amerikassa 1923–1950 C h u d o b a K a u p u n k i a e t s i m ä s s ä — E l i e l S a a r i n e n A m e r i k a s s a 1 9 2 3 – 1 9 Tampereen teknillinen yliopisto 5 0 ISBN 978-952-15-2629-9 ISSN 1797-4143 Kaupunkia etsimässä — Eliel Saarinen Amerikassa 1923–1950 Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Julkaisu 6 Tampere University of Technology. School of Architecture. Publication 6 Minna Chudoba Kaupunkia etsimässä — Eliel Saarinen Amerikassa 1923–1950 Tekniikan tohtorin arvon saavuttamiseksi tehty väitöskirja, joka julkaistavaksi hyväksyttynä esitetään julkisesti tarkastettavaksi Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustalon auditoriossa RG 202 marraskuun 25. päivänä 2011 kello 12. Thesis for the degree of Doctor of Science in Technology to be presented with due permission for public examination and criticism in Rakennustalo, Auditorium RG 202, on the 25th of November 2011, at 12 noon. Tampereen teknillinen yliopisto – Tampere University of Technology Tampere 2011 Kansikuva Valokuva Minna Chudoba, neliökuvio on muokattu Eliel Saarisen orgaanisen desentralisaation kaaviosta. Myynti Juvenes Teknillisen yliopiston kirjakauppa Korkeakoulunkatu 5, 33720 Tampere Puh. 0207600394 [email protected] Kirjapaino Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print ISBN 978-952-15-2629-9 (nid.) ISBN 978-952-15-2870-5 (PDF) ISSN 1797-4143 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 8 ABSTRACT 9 Prologi 10 JOHDANTO 11 TUTKIMUKSEN TAVOITE 11 MENETELMÄT JA HISTORIAKÄSITYS 13 ARKKITEHTUURIKUVIEN TULKINTA 21 VÄITÖSKIRJAN RAKENNE 24 I SUOMEN AIKA: KANSAINVÄLINEN SAARINEN 30 KAUPUNKIKOKONAISUUS 30 Munkkiniemi-Haaga: yhtenäinen kaupunki 32 Pro Helsingfors: seudullinen suunnittelu 33 Kaupunkivisioiden merkitys 36 KAUPUNKI ALKAA KODISTA 39 Asuntokysymys 1900-luvun alussa 39 Munkkiniemi-Haaga: asuinaluesuunnittelu 44 Kaupunkisuunnitteluperintö: asunnoista kaupunkiseutuun 48 II MUUTTO AMERIKKAAN 56 KAUPUNKIKUVA JA PILVENPIIRTÄJÄ 56 Korkean rakennuksen ongelma 56 Pilvenpiirtäjän asema Saarisen kaupungissa 63 KOTI KAMPUKSELLA 70 Taideakatemian suunnittelu 70 Cranbrookin Saarinen house 72 Liikkuminen Cranbrookissa: yhteyksien verkosto 75 5 III ELIEL SAARINEN AMERIKASSA 84 AMERIKKALAINEN KAUPUNKI: KONTEKSTIA JA KÄSITTEITÄ 84 Spekulaatiota ja suunnittelua 84 Asunto-ongelmia ja talouden kriisiä 85 Urban – Rural -vastakkainasettelu 86 Zoning: toiminnallinen aluejako 89 Urban Planning ja Urban Design 90 ORGAANINEN DESENTRALISAATIO LAAJENEVAN SUBURBIAN KRITIIKKINÄ 91 Suburbian taustaa ja ongelmia 91 Orgaaninen desentralisaatio 92 Orgaanisen desentralisaation tulkinnasta 101 KOTEJA TYÖVÄESTÖLLE: 1940-LUVUN ASUINALUE-ESIMERKKI 107 Sota-ajan asuinaluesuunnittelusta 107 Kramer Homes, Center Line 108 Asuinalueen arviointia: rivitalosovelluksia ja katuhierarkiaa 111 MITTAKAAVATASOJEN VUOROVAIKUTUKSESTA 112 Kaupunki 113 Katu ja kortteli 114 Sisä- ja ulkotilan yhteys 115 Talojen sisätilat 117 Yksityiskohdat kokonaisuudessa 117 IV KAUPUNKISUUNNITTELIJAN PEDAGOGINEN ROOLI 128 ARKKITEHTI OPETTAJANA 128 Suunnitelma arkkitehtikouluksi 128 Opetus Cranbrookissa 131 Cranbrookin merkitys 136 6 ARKKITEHTI KONSULTTINA 137 Paikallinen vaikuttaja 137 Valtakunnallinen vaikuttaja 138 ARKKITEHTI KIRJOITTAJANA 139 Arkkitehtuuri ja luonto 139 Muoto ja sen etsiminen 141 Louis Sullivanin vaikutus 147 ELIEL SAARISEN PEDAGOGINEN PERINTÖ 151 V ARVIOINTIA JA PÄÄTELMIÄ 163 NÄKÖKULMIA ELIEL SAARISEN URAAN 163 Valikoiva modernismi 164 Kansallisromantiikan taakka 167 Luontokultti ja suomalaisuus 169 Nerokultti 170 Kaupunkisuunnittelunäkökulma: kokonaistaideteoksesta organismiksi 172 YHTEENVETOA 174 Tutkimuksen menetelmät aineiston käsittelyn apuna 174 Tutkimuksen tuloksia 176 Epilogi 179 Kiitokset 187 LIITTEET 188 KUVALÄHTEET 193 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS 195 Errata 232 7 TIIVISTELMÄ Väitöskirjassani Kaupunkia etsimässä – Eliel Saa- kokonaistaideteoksena, jonka erilaiset vaiheet rinen Amerikassa 1923–1950 kuvailen Eliel Saarisen Saarinen koki uransa aikana. Munkkiniemi-Haa- Amerikan aikaa osana Suomen ajan töiden jatkumoa. ga-suunnitelmassa hän esiintyi taiteilijan roolissa, Tutkimuksen näkökulma painottuu kaupunkisuun- mutta Yhdysvalloissa Eliel Saarinen kohtasi uuden- nitteluun. Saarisen Suomessa aloittamaa kaupunki- laisen kaupunkisuunnittelukontekstin: ruuhkaiset suunnittelijan uraa voi seurata liikennekysymysten suurkaupungit ja laajenevan suburbian. Saarisen ratkaisuihin innostaneesta Helsingin rautatieasemas- ratkaisu sekä suburbian laajenemisen että liian tii- ta ja muutamista katusuunnitelmista kansainvälisiin viin keskustan aiheuttamiin ongelmiin oli vaiheittain kilpailuihin ja Helsingin tulevaisuutta luotaaviin vi- toteutettava orgaaninen desentralisaatio. Kaupunki- sioihin. Jälkimmäisissä hänen kaupunkisuunnittelu- suunnittelijan rooli muuttui taiteilijasta prosessien ajatuksensa näkyivät mittakaavallisesti laajimpina: kuvaajaksi. Laajaa kaupunkiseutua katsottiin ylhääl- mukana oli sekä koko kaupunkiseutu että asunto- tä, mutta samalla paneuduttiin yksityiskohtiin ja piir- suunnittelu yksityiskohtineen. rettiin koteja. Saarisen uraa kaupunkisuunnittelijana voi pitää yhtenä urbaaniin ajatteluun sovelletun ko- Monipuolisesti erilaisia mittakaavatasoja hyväkseen konaistaideteosajatuksen kattavimmista esimerkeistä. käyttävä suunnitteluasenne leimasi Saarisen uraa myös Amerikassa. Kaupunkiseudun Saarinen otti hal- Kaupunkisuunnittelija Saarinen jätti Amerikan perin- tuun orgaanisessa desentralisaatiossaan, mutta samal- nökseen 1920-luvun kaupunkikeskustojen rakentami- la hän otti kantaa kaupunkikuvallisiin yksityiskohtiin seen vaikuttaneen pilvenpiirtäjämallin, suurkaupun- sekä suunnitteli asuntoja, sisustuksia ja tekstiilejä. kien kasvun järjestämiseen tähdänneen orgaanisen Asuinalueiden suunnittelussa Saarinen tukeutui Suo- desentralisaation prosessin ja ajatuksen arkkitehdin men aikanaan tutkimiensa kytkettyjen asuntotyyppi- pedagogisesta vastuusta yleisenä arkkitehtuurikasvat- en valikoimaan, eikä kokenut tarvetta tilaratkaisujen tajana. Kasvatukseen soveltuivat sekä kirjat että hyvin uusimiseen Amerikan ajan rivitaloasuntosuunnitel- suunnitellut ympäristöt. Kaupunkisuunnittelijan, ra- missaan. Vuosikymmenestä toiseen toistuvia teemoja kennussuunnittelijan ja pedagogin roolit kietoutuivat olivat esimerkiksi asuntojen pohjakaavioiden saman- yhteen, kuten tekivät töiden erilaiset mittakaavatkin. kaltaisuus, sisätilan kytkeminen ulkotilaan, katutilan Eliel Saarisen suunnitelmissa kaikki mittakaavatasot sommittelu, sujuvat liikenneratkaisut katu- ja polku- yhdessä muodostivat kokonaisuuden, jonka perustei- hierarkioineen sekä välitöntä suunnittelualuetta laa- ta hän avasi biologisia analogioita käyttävissä kirjoi- jempien kokonaisuuksien huomioon ottaminen. Sa- tuksissaan. Kaupunki oli organismi, ja niin muodon malla suunnitelmissa näkyi Saarisen perehtyneisyys etsinnän inspiraatio kuin mittakaavatasojen hierarkia- ajankohtaiseen kaupunkisuunnittelukeskusteluun Yh- kin löytyivät luonnosta. Saarisen mittakaavatasojen dysvalloissa: korttelirakenne muuttui aiempaa avoi- vuorovaikutukseen ja harmoniaan päätynyt tulkinta memmaksi ja liikennemuotojen hierarkkisesta erot- kokonaistaideteoksen ajatuksesta ohjasi hänen suun- telusta tuli entistä tärkeämpää. Suunnittelija yhdisti nitteluaan, oli kyse sitten esineistä tai kaupunkiseu- ajanmukaisuuden historiatietoisuuteen. duista. Erityisesti seuraavan ylemmän mittakaavan huomioon ottamista hän korosti myös oppilailleen Saarinen suunnitteli kaupunkia myös suunnitel- keskeisenä suunnittelun ohjeena. Mittakaavatasojen lessaan yhtä rakennusta. Kokonaisuuksia hallit- hallinnalla oli tuolloin – ja on edelleen – tärkeä mer- sevan asenteen taustalla oli näkemys kaupungista kitys arkkitehdin suunnitteluprosessissa. 8 ABSTRACT In my dissertation, Kaupunkia etsimässä – Eliel work of art. Saarinen saw the different phases of this Saarinen Amerikassa 1923–1950 (Search for a City idea during his career. In the Munkkiniemi-Haaga – Eliel Saarinen in America 1923–1950), Eliel Saa- Plan he appeared as an artist, but in America he was rinen’s American career is described as a continuation confronted with a new kind of planning context: the of his career in Finland. The focus is on urban design problems of dense metropolitan cores and spreading and planning. Saarinen’s career as an urban planner suburbs. Saarinen’s solution to both problems was the may be followed from the Helsinki railway station gradual process of organic decentralization. The city (which inspired him to search for solutions to traffic planner’s role changed from an artist to the portrayer problems) to street plans, international competitions of processes. The urban region was looked at from and visionary designs for the future of Helsinki. In above, but at the same time homes were designed and the latter, his urban design ideas may be seen in the details drawn. Eliel Saarinen’s career was one of the largest scope of scales: from the city region to the de- most extensive examples of an urban application of tails of housing design. the Gesamtkunstwerk idea. Also in the United States Saarinen’s career was The American legacy of Saarinen the urban designer marked by a design attitude that used a variety of consisted of a skyscraper model that influenced ur- scales. The city region was taken over by Saarin- ban centers in the United States of the 1920s, the pro- en in his organic decentralization, but at the same cess of organic decentralization that aimed at creat- time he took notice of urban details and designed ing order to metropolitan growth, and the idea of an houses, interiors and textiles. In housing design Saa- architect’s pedagogical responsibility as an educator rinen used the catalogue of attached houses that he of the general public. Education could be furthered by had already researched in Finland, and did not see books as well as thoughtfully designed environments. the need to rethink the spatial solutions to everyday The roles of an urban planner, building designer and living in his American rowhouse designs. Recurring educator were all intertwined, as were the various themes throughout several decades were, for exam- scales of design work. In Eliel Saarinen’s designs all ple, similar spatial arrangements in apartment plans, scale levels came together to form a whole, which connections between interior and exterior, composi- was described by biological analogies in Saarinen’s tion of street space, flowing traffic solutions with a writings. The city was an organism, and both the sca- hierarchy of streets and paths and taking into account lar hierarchies and the inspiration for form search the larger context connected to the design task. At the were found in nature. Saarinen’s interpretation of same time, the designs show Saarinen’s familiarity the Gesamtkunstwerk idea evolved into an interac- with the current urban discourse in the United States: tion and harmony of levels of scale, which guided his block structure became more open and the hierarchi- design process whether the task was objects or city cal separation of various traffic forms was more im- regions. To his students he especially stressed the im- portant than before. The designer combined modern portance of taking into account the next higher scale design ideas with a knowledge of the past. level in design. Mastering scale levels had then – as well as now – an essential importance in architectural Saarinen was designing a city even when designing design processes. one building. Behind the attitude of controlling wholes was the idea of the city as a Gesamtkunstwerk, a total 9 Prologi Kaupunkia on vaikea nähdä, se täytyy kokea. Kaupun- ki koostuu palasista, fragmenteista – jokainen kulkija muodostaa niistä oman kaupunkinsa. Kaupunkeja on yhtä monta kuin on kulkijoitakin; erilaisten yhdistel- mien määrä on ääretön. Ja kuitenkin kyseessä on aina jokin tietty, yksi kaupunki – eivätkö Italo Calvinon näkymättömät kaupungitkin1 olleet yksi kaupunki, joka näyttäytyi katsojalle aina erilaisin muodoin, pal- jastaen jokaisella kerralla itsestään jotakin uutta ja ainutlaatuista? Miten suunnittelija näkee ja kokee kaupungin? Suunnittelija on yksi kaupungin kulkijoista. Oman kokemuksensa läpi hän tutkii kaupunkia ja katsoo silmiensä edessä yhtä mahdollista tulevaisuutta nyky- hetken jatkeena. Hän on kuin Leena Krohnin novel- lin mies, joka näkee ajan venyvän silmiensä edessä2. Kaiken nähdyn takana on heijastus jostakin aikaisem- masta; historia jatkuu loputtomiin. Näistä nähdyistä palasista on suunnittelijan koottava kokonaisuus, joka parhaimmillaan on enemmän kuin vain yhden arkki- tehdin kaupunki. Siinä on osia muiden kaupungeista, se on erilaisten kokemusten rypäs. Nämä “muut” kul- kevat kuvissa, ylittävät katuja ja astuvat ovista sisään, asettuvat taloksi ja muuttavat kodeiksi ne tyhjät tilat, jotka suunnittelijan paperille hahmottuvat. He ovat olemassa ennen kuin heitä oikeastaan onkaan. Kaupungilla kulkijat ovat käyttäjiä. Mikä on heidän roolinsa kuvissa ja suunnittelijan ajatuksissa? Onko suunnittelija kyennyt asettumaan käyttäjien asemaan? Millaisen kaupungin hän on mielessään nähnyt? Sitä voi yrittää tulkita jäljelle jääneistä kuvista ja kirjoi- tuksista. 10

Description:
problems) to street plans, international competitions Amerikan kaupunkisuunnittelun kehitys ja suunnit- suunnitelman julkaisemisen jälkeen asuntokongressissa tupaa kuitenkin arvosteltiin epähygieeniseksi ja rahvaanomaiseksi. Ot- to-Iivari Meurman kirjoitti, että “tupatavat ovat syvälle pain
See more

The list of books you might like

Most books are stored in the elastic cloud where traffic is expensive. For this reason, we have a limit on daily download.